Miksi Vaasan rata pitäisi sähköistää?

Move on · 20 Joulukuu 2006

aleo1@luukku.com sanoi:
Miksei noita vanhoja lähiliikennejunia voisi muuttaa ja saneerata dieselillä käyviksi, ja siten muuttaa ne kulkemaan nykyisillä osuuksilla missä on kiskobusseja?

Yksi vaihtoehto olisi myös muuttaa Sm1-vaunujen voimanlähteeksi sähköakut, joita sähköradalla ajettaessa ladattaisiin ajojohdosta.

Deutsche Bundesbahnilla oli 1980-luvulla suunnitelma korvata 1950-60 -luvuilla valmistuneet 515-sarjan akkuvaunut ( http://vaunut.org/kuvasivu/8767 ) 528-sarjan kaksivaunuisilla junilla, jotka pohjautuivat 628.1-sarjan dieselmoottorijuniin. Latausvirta niissä olisi otettu virroittimella ajojohdosta. Hanke kuitenkin kaatui yhdessä Berliinin muurin kanssa.

Eri asia sitten on, miten paljon haluja VR:llä on lähteä tällaisiin kokeiluihin. Dm10 on tästä hyvä esimerkki.

Antero Alku · 20 Joulukuu 2006

Move on sanoi:
Eri asia sitten on, miten paljon haluja VR:llä on lähteä tällaisiin kokeiluihin.

Taisit vastata tähän jo itse edellisessä viestissäsi.

Rataverkon investointien tarkastelu perustuu yhteiskuntataloudelliseen ajatteluun. Siinä ei oteta kantaa siihen, kenen tililtä rahat käytetään tai minne hyvödyt kertyvät vaan ajatellaan, että hyvä on se, että hyötyä syntyy yhteiskunnan sisällä. Tavallaan tässä oletetaan, että vaikka säästö syntyy jonkun yrityksen taloudessa, se päätyy yleiseksi hyödyksi esimerkiksi sen kautta, että tuotteiden hinta laskee tai se ei nouse kuten se nousisi ilman yhteiskuntatalouden kannalta hyödyllistä investointia.

Rautatieliikenteen kohdalla tämä asetelma vain on toistaiseksi heikko siksi, että rautateillä on monopoli, ja käytännössä kaikissa ratahankkeissa on kyse siitä, käytetäänkö julkisia varoja yhden yhtiön eduksi. Kilpailun puuttuessa rautateiden kehittäminen ei kehitä rautatieliikennettä yleisesti eikä siten paranna kilpailukykyä tieliikenteeseen nähden.

Yksityisen pienen rautatieyrittäjän näkökulmasta Sm-junien varustaminen hybrideiksi voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu. Noin 35 vuotta vanhan junan hankintahinta varustettuna hybridiksi ja matalalattiaiseksi jää olellisesti pienemmäksi kuin uuden junan osto, silti palvelutaso matkustajalle voi olla yhtä hyvä ja käyttöikä ennen seuraavaa saneeraustarvetta hyvinkin 20 vuotta.

Isolle VR Oy:lle tällainen on nappikauppaa eikä sitä sellainen kiinnosta. Mutta mitäs väliä sillä on, kun muut saavat hoitaa sellaisen mistä VR Oy ei välitä.

Antero

Korkki · 20 Joulukuu 2006

Ei miksikään.

Mielestäni jos rata sähköistetään pelkän matkustajaliikenteen takia sitä liikennettä on oltava vähintään yhtä paljon kuin Turun ja Helsingin välillä. Vaasan seutu viidesosan asukasmäärällä Turun seudusta ei kyllä millään pääse tähän.

Tavaraliikenne on mielestäni tärkein syy sähköistykseen mutta Vaasan suunnalle taitaa kulkea sellaiset 3 vaunua (plus satunnaista puutavaraa sekä romua) kolmena päivänä viikossa eli ei todellakaan tarpeeksi sähköistämistä ajatellen.

Dr16 · 20 Joulukuu 2006

Tänään on eduskunnassa äänestetty mm. Vaasan radan sähköistyksestä ja esitys kaatui äänin 94/95. Eli Vaasan rataa ei näillä näkymin sähköistetä ainakaan ihan lähitulevaisuudessa!

TEP70 · 20 Joulukuu 2006

Korkki sanoi:
Tavaraliikenne on mielestäni tärkein syy sähköistykseen mutta Vaasan suunnalle taitaa kulkea sellaiset 3 vaunua (plus satunnaista puutavaraa sekä romua) kolmena päivänä viikossa eli ei todellakaan tarpeeksi sähköistämistä ajatellen.

Tänään tuokin arvio oli reilusti yläkanttiin. Vaasaan saapui Seinäjoelta noin kello 12.25 Dv12 perässään yksi Sim-vaunu.

Aleksi.K · 20 Joulukuu 2006

Tämä menee jo hieman asian sivusta, mutta minusta kiskobussit olivat vr:n huonoin hankinta koko elinaikanani. Ne ovat ahtaita, epämukavat penkit ja vielä äänemaailma suhteellisen kova..

Murzu · 15 Tammikuu 2007

vaasaan pendolla

Ajatellaanpa näin, Joensuu ja Vaasa on molemmat noin 50 000 asukkaan kaupunkeja, samankokoisia siis. Joensuuhun menee pendo, Vaasaan ei. Imatran ja Joensuun väli on samanlaista asumatonta periferiaa, kuin Tampereen ja Seinäjoen väli, ja suunnilleen samanpituinenkin. Eli pendo jatkaa käytännössä Imatralta Joensuuhun pelkästään Joensuulaisia varten, vaikka pikkukyliä välillä onkin.

Niin, miksipä pendon toinen runko ei voisi jatkaa Vaasalaisia varten, Seinäjoen toimiessa katkaisupaikkana. Siten että toinen runko jatkaisi Ouluun ja toinen Vaasaan. Tietenkin Vaasan rata pitäisi sähköistää, pendon ei kyllä silti mielestäni tarvitsisi pysähtyä "edes Tervajoella", kuten ei itäradallakaan Imatran ja Joensuun välillä missään pikkupysäkillä, Parikkalankin pysähdys pendolla on vähän kiikun kaakun, Savonlinnalaisia varten sen voisi sentään säilyttää.

Ai niin, nykyäänhän Oulun pendo katkeaa useimmiten Tampereella toisen jatkaessa Jyväskylään. Niin, tästähän saataisiin hyvä syy ajattaa Jyväskylään ihan omaa pendoa yhdellä rungolla. Tehokkaalla kaluston käytöllä vähennetään runkojen seisottamista ilmalassa, kyllä rungot riittää sanon minä.. Halusta se on kiinni.

Vaasan radan sähköistyksellä saavutettaisiin palvelutasoltaan parempi kyyti, vaikka ajassa ei paljoa voitettaisikaan. Ja kyllä sitä aikaakin aina vähän säästyisi, jos Vaasaan voisi ajaa pendolla 200 ja IC:llä 160. Edellyttäen toki että muuallakin Suomessa pääradoilla ajettaisiin maksimia, nykyisen 120-140 sijasta. Lisää rahaa ministeriöltä!!!

Korkki · 16 Tammikuu 2007

No tuskin Joensuuhunkaan Pendoja kulkisi jos rataa ei olisi sähköistetty suurehkoa tavaraliikennettä varten. Se nyt vaan on niin että pelkkä sähkövetoinen henkilöliikenne ei kannata Vaasan ja Joensuun kokoisilla paikoilla. Joensuusta tosin pääsee vielä jatkamaankin junalla Lieksaan, Nurmekseen jne. ja bussillakin moneen suuntaan mutta Vaasasta ei muualle kuin Ruotsiin joka ei taas kauheasti vedä.

TEP70 · 18 Tammikuu 2007

Vs: vaasaan pendolla

Murzu sanoi:
Vaasan radan sähköistyksellä saavutettaisiin palvelutasoltaan parempi kyyti, vaikka ajassa ei paljoa voitettaisikaan. Ja kyllä sitä aikaakin aina vähän säästyisi, jos Vaasaan voisi ajaa pendolla 200 ja IC:llä 160. Edellyttäen toki että muuallakin Suomessa pääradoilla ajettaisiin maksimia, nykyisen 120-140 sijasta. Lisää rahaa ministeriöltä!!!

Seinäjoen ja Vaasan välillä on 65 tasoristeystä, jotka on poistettava ennen kuin junien nopeuksia voidaan nostaa yli 140 km/h. Eli pelkkä sähköistys ei sitä vielä mahdollista. Rahaa tarvitaan aika reilusti lisää.

Kani · 31 Tammikuu 2007

Nythän Vaasan radalle olisi tarjolla vähän käytettyjä pylväitä ja ajolankoja kun puolet Kontiomäki-Vartius-radan ydinbisneksestä, eli Kostamus-Raahe-malmikuljetukset lakkavat olemasta neljä kuukautta sähköistyksen käyttöönoton jälkeen.

Tapahtunut kuvaa hyvin sitä, kuinka Suomen rautatiepolitiikassa keskitytään tekniikkaan, mutta ei sisältöön, eli liikenteeseen. Kyseenalaisia sähköistysinvestointeja ilmeisesti halutaan jatkaa, mutta rautatiepolitiikan suurille rakenneongelmille (paikallisen henkilöliikenteen puute, vähäliikenteisten ratojen mahdollisuuksien kieltäminen, seudullisen päätösvallan estäminen, käyttökelpoisen kaluston romuttaminen, ylihintaisten tukien salliminen, uusien operaattorien torjuminen) ei tehdä mitään.

Compact · 31 Tammikuu 2007

Kani sanoi:
Nythän Vaasan radalle olisi tarjolla vähän käytettyjä pylväitä ja ajolankoja kun puolet Kontiomäki-Vartius-radan ydinbisneksestä, eli Kostamus-Raahe-malmikuljetukset lakkavat olemasta neljä kuukautta sähköistyksen käyttöönoton jälkeen.

Rautaruukin malmikuljetukset tarkoittavat vain yhtä kuormajunaa päivässä, paluusuunta on välttämätön tyhjien vaunujen palautus. Se ei siis ole mielestäni mitenkään puolet tuon radan nykyisestä ydinbisneksestä. Kostamuksesta ajetaan Kokkolaan, nykyisin Suomen suurimpaan transitosatamaan, malmijunia monikossa, ei vain yhtä junaa, kuten Raaheen. Samaten raakapuuta tulee Karjalan tasavallasta ja Vartiuksen radan väliasemilla kuormataan kotimaista puuta.

Vaasan rataa nyt ei kannata sähköistää missään tapauksessa.

Kani sanoi:
Tapahtunut kuvaa hyvin sitä, kuinka Suomen rautatiepolitiikassa keskitytään tekniikkaan, mutta ei sisältöön, eli liikenteeseen.

Eihän VR voi kai sille mitään, jos Rautaruukki ei ole tyytyväinen venäläisen Sverstalin tavaraan ja ryhtyy siksi korkeatasoisemman ruotsalaisen LKAB:n tuotteen käyttäjäksi. Miksi syy siis (taas) olisi VR:n?

Kani · 31 Tammikuu 2007

Compact sanoi:
Rautaruukin malmikuljetukset tarkoittavat vain yhtä kuormajunaa päivässä, paluusuunta on välttämätön tyhjien vaunujen palautus. Se ei siis ole mielestäni mitenkään puolet tuon radan nykyisestä ydinbisneksestä.

Radan ydinbisnes on malmi, jota ilman koko rataa ei olisi rakennettukaan, ja siitä Raahe on pitkäikäisin kuljetus, joskin ei välttämättä joka päivä puolet, kun junien määrä vaihtelee, tämä myönnettäköön. (Tosin tyhjänä ne Kokkolankin vaunut tulevat takaisin.)

Compact sanoi:
Eihän VR voi kai sille mitään, jos Rautaruukki ei ole tyytyväinen venäläisen Sverstalin tavaraan ja ryhtyy siksi korkeatasoisemman ruotsalaisen LKAB:n tuotteen käyttäjäksi. Miksi syy siis (taas) olisi VR:n?

No VR:stä en mitään sanonutkaan. VR ei tee rautatiepolitiikkaa, vaan eduskunta ja ministeriö. Ja siltä näyttää, että rautatiepolitiikassa tekniset investoinnit, kuten sähköistyksen jatkaminen kyseenalaisinkin perustein on nähty tärkeämmiksi kuin ilmeisten rakenneongelmien korjaaminen.

kemkim · 23 Helmikuu 2008

On ihme, että VR ei aja suoria junia Vaasasta Joensuuhun. Suurin osa radasta tällä välillä on sähköistämätöntä, ainoa poikkeus on rata Jyväskylästä Pieksämäelle. Dieselveturilla ja kolmella vaunulla luulisi tuon välin kysynnän tulevan ainakin ma-to aivan hyvin täytettyä.

Aleksi.K · 23 Helmikuu 2008

Vs: vaasaan pendolla

Murzu sanoi:
Ai niin, nykyäänhän Oulun pendo katkeaa useimmiten Tampereella toisen jatkaessa Jyväskylään. Niin, tästähän saataisiin hyvä syy ajattaa Jyväskylään ihan omaa pendoa yhdellä rungolla. Tehokkaalla kaluston käytöllä vähennetään runkojen seisottamista ilmalassa, kyllä rungot riittää sanon minä..

Voisikohan laittaa peräti 3 pendolinoa yhteen, siis mikäli ne nyt vain sattuvat menemään? Eri asia on, että riittääkö laituripituudet enään. No, ajatellaan että riittää. Jos ajettaisiin Tampereelle kolmena, siellä sitten yksi lähtisi Jyväskylään. Seinäjoella sitten taas halki, jossa yksi pendorunko Vaasaan ja toinen Oulun suuntaan. Tämä siis vaatisi Vaasan radan sähköistämisen. Noin periaatteessa "pakollinen" Tervajoen pysähdys jo voisi jäädä välistä. Ne pendolinorungot saataisiin Rantaradalta, jossa pystytään ajamaan Ic2:sella 200 km/h, jos vain halutaan.

Jpl · 1 Maaliskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Yksityisen pienen rautatieyrittäjän näkökulmasta Sm-junien varustaminen hybrideiksi voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu. Noin 35 vuotta vanhan junan hankintahinta varustettuna hybridiksi ja matalalattiaiseksi jää olellisesti pienemmäksi kuin uuden junan osto, silti palvelutaso matkustajalle voi olla yhtä hyvä ja käyttöikä ennen seuraavaa saneeraustarvetta hyvinkin 20 vuotta.

Mitenkäs ajattelit tehdä Pks-seudun lähiliikenteessä tekniseen loppuunsa asti ajetusta Sm1:stä matalalattiaisen hybridijunan? "Väsynyttä rautaa oiotaan"?