Matkustajavaunun käyttöikä

Liittynyt
5 Heinäkuu 2005
Viestit
589
VR on jostain syystä harrastanut melko epäloogista linjaa matkustajavaunujen uusimisessa. Kovaan käyttöön joutuneita Sm1- ja Sm2-runkoja on kovalla rahalla korjattu uuden aikakauden haasteita vastaaviksi (tosin lopputulos ei ole paras mahdollinen, mutta kuitenkin aikaisempaa laadukkaampi) ja samaan aikaan näitä vähäisemmällä kulutuksella olleita sinisiä matkustajavaunuja on pikkuhiljaa poistettu käytöstä, vaikka ne teräsrakenteisina varmastikin vielä voisivat hyvinkin kestää kulutusta. Junanvaununkin käyttöikähän lasketaan kuljetuista kilometreistä eikä ikävuosista, vaikka sinisellä kalustolla toki kumpaakin on jo ihan kohtalaisesti...

Sinisten vaunujen ongelman ydin on tietysti se, ettei niissä ole automaattista ilmastointia eikä septitankkia, vaan kaikki vessojen eritteet pudotetaan radan varteen. Lisäksi niissä ei ole automaattisia ovia. Kaikki tämä olisi kuitenkin mahdollista asentaa ja ulkosivustatkin voitaisiin samaan syssyyn maalata punavalkoisiksi, jolloin asiaan perehtymätön matkustaja ei edes huomaisi, onko hänen matkantekovälineensä Ex-vaunu vai uudistettu, esim.Eix-koodilla varustettu kiskokulkuneuvo. uudistetun vaunun toisessa päässä voisi aina olla myös tilaa eläimille ja tupakoitsijoille, eli sisustusmalli olisi sama, kuin Ex-vaunuissa.
Remonttia ainakin ulkosivustaltaan kaipaisivat myös ravintolavaunut, kuten niitä koskevassa topicissa on keskusteltukin.

Yksikerroksisiakin vaunuja kaukojunissa tarvittaisiin, jo siksi, että muutamia palveluita, kuten ravintolaa tai tupakoitsijoiden käyntihyttiä, ei kaksikerroskonseptissa ole. Myös lasten puuhavaunu on erinomainen keksintö, mihin käyttöön juuri sinisiä vaunuja voitaisiin kunnostaa, onhan Ed-sarjan jonkun vaunutyypin yläkertaan rakennettu leikkinurkkaus todettu asianomaistenkin toimesta huonommaksi ratkaisuksi, kuin kokonainen leikkivaunu.
 
VR Oy:n politiikassa romuttaa nk "siniset junanvaunut" ei ole mitään mieltä. Moxun esittämillä korjauksilla - automaattiovet, septitankki, uuden konseptin maalaus ja sisustuksen päivitys, saataisiin kaikille niille radoille, joilla suurin nopeus ei ylitä 160 km/h täysin toimivaa kalustoa vielä vuosikymmeniksi. Ymmärtääkseni tällaisia korjauksia on koeluonteisesti tehty.

Kiskokaluston osalta ei ole mitään mieltä romuttaa kalustoa sen vuoksi että sillä on tullut tietty ikä täyteen tai että liikennefirman konsepti muuttuu, vaan vain siksi, että tekniikka on lopullisesti vanhentunutta siten että sitä ei voi käyttää nykyaikaisessa liikenteessä tai jos korroosio tai kuluminen hajottaa tekniikan. Kiskokaluston käyttöikänä voidaan eri tapauksissa pitää 30:stä jopa sataan vuoteen. Toki asiaa voidaan hoitaa myös myymällä kalusto käyttökuntoisena edelleen edullista kalustoa tarvitseville (kuten saksalaiset raitiotieyhtiöt tekevät).

Sinisten vaunujen peruskorjauksen esteenä ei ole liikennekonseptin vanhentuminen. Kuka kuvittelee, että Suomessa ei 20 vuoden päästä ole edelleen pääosalla rataverkosta sn 140-160? Sinisten pikajunavaunujen ongelmana ei ole esteettömyyskään - mikään ei estä kytkemästä joka junaan yhtä matalalattiavaunua.

Ongelmana Suomessa on tietysti sen ohella, että VR Oy:n liikennöintipolitiikka ei muutenkaan ole järkevää, se että pitää pitää yllä Talgon tehtaita vaikka siten, että pääministeri pakottaa tarpeettomiin, Talgolle räätälöityihin kalustohankintaan. Epäilenpä, että tämä asia voi koitua pääministerille ikävämmäksi kuin avioero tai huhutut naissotkut. Lienee aika kyseenalaista, että pääministeri kehottaa nykyisten EU-säännösten aikana valtionyhtiötä myllykirjeellä hankkimaan kalustoa tietyn firman pelastamiseksi.

Oletkos Moxu muuten jo lukenut kirjaa Rautatie on mahdollisuus ()? Siinä olemme laajemmalla porukalla puineet mm. VR Oy:n kalustopolitiikan omituisuuksia. www.raideryhma.fi
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Ongelmana Suomessa on tietysti sen ohella, että VR Oy:n liikennöintipolitiikka ei muutenkaan ole järkevää, se että pitää pitää yllä Talgon tehtaita vaikka siten, että pääministeri pakottaa tarpeettomiin, Talgolle räätälöityihin kalustohankintaan. Epäilenpä, että tämä asia voi koitua pääministerille ikävämmäksi kuin avioero tai huhutut naissotkut. Lienee aika kyseenalaista, että pääministeri kehottaa nykyisten EU-säännösten aikana valtionyhtiötä myllykirjeellä hankkimaan kalustoa tietyn firman pelastamiseksi.
Se käsittämättömyys on siinä, että ensin havaitaan kotimaisen omistuksen kannattamattomuus, sitten myydään firma ulkomaille, oletuksella että uusi omistaja investoi kunnolla ja kannattavuus paranee. Ja lopulta teetetään maan vanhojen perinteiden mukaisesti työllisyystöinä hommaa firmalle. Ja Talgon yritysostoksen maksaa sittenkin valtio.

Sinänäsä työllisyystyön teettäminen ei välttämättä ole hullua, mutta kyllä tälläkin alalla rahat olisi voinut käyttää järkevämmin kuin 20 uuteen matkustajavaunuun. Sen ymmärrän täysin, että osa sinisistä vaunuista laitetaan jo pois ajosta, mutta jos suuri osa niistä kelpaisi VR:lle vielä 2015-2020 saakka, tehty ostopäätös on järjetön.

Mikko Laaksonen sanoi:
Moxun esittämillä korjauksilla - automaattiovet, septitankki, uuden konseptin maalaus ja sisustuksen päivitys, saataisiin kaikille niille radoille, joilla suurin nopeus ei ylitä 160 km/h täysin toimivaa kalustoa vielä vuosikymmeniksi. Ymmärtääkseni tällaisia korjauksia on koeluonteisesti tehty.
Ainakin yhteensä kolme sarjojen Eiu ja Einu vaunuahan ovat tällaisia modernisoituja sinisiä vaunuja. Olikohan näistä muutostöistä sitten kielteisiä kokemuksia, kun ei jatkettu?
 
JE sanoi:
Ainakin yhteensä kolme sarjojen Eiu ja Einu vaunuahan ovat tällaisia modernisoituja sinisiä vaunuja. Olikohan näistä muutostöistä sitten kielteisiä kokemuksia, kun ei jatkettu?
Eiköhän kielteiseksi kokemukseksi riitä se, että vaunut eivät sovellu IC2 - ja Pendolino - konsepteihin ... eivätkä maksa riittävästi.

VR Oy:n matkustajapuolen "konsepteissa" ja kalustohankinnoissa ei ole päätä eikä häntää.
  • Mitä hyötyä on IC2 "konseptista"? Vaunuillahan ei ajeta missään yli 160 km/h (vaikka ilmeisesti veturi ja vaunut kulkisivat).
  • Miksi Pendolino - konsepti on suunniteltu niin, että matkustajakapasiteetti suosituimmissa vuoroissa on ALHAISEMPI kuin ennen ja alhaisempi kuin jos vuoro ajettaisiin IC2 - tai pikajunakalustolla. Onko tarkoitus karkottaa vähemmän maksukykyiset asiakkaat?
  • Miksi nk "siniset vaunut" romutetaan vaikka ne ovat useiden mielestä paras junakonsepti ja mukavimmat vaunut?
  • Miksi hankittiin Sm4 - junia? Junahan ei sovi oikeastaan mihinkään nykyiseen käyttöön hyvin. Pk-seudun lähiliikenteeseen se on tarpeettoman nopea ja kallis, Turun ja Tampereen liikenteeseen taas aivan liian pieni yksikkö? Lähinnähän juna soveltuisi keskipitkän matkan paikallisliikenteeseen sähköistetyllä radoilla, vaikka Helsinki - Karjaa - Hanko - junaan. Mutta tällaista liikennettä VR Oy:llä on vain marginaalisesti.
Itse ihmettelen ainakin näiden hankintojen puutetta:
  • Miksei VR ole hankkinut Helsinki - Turku ja Helsinki - Tampere - liikenteeseen joko heilurijunarunkoja (ohjausvaunulla) tai suurikapasiteettisia moottorivaunujunia? (Toki: mikäli IC2 - juniin hankittaisiin ohjausvaunu, konseptilla olisi joku mieli).
  • Miksei rataverkolla, jonka pääasema on pussi ja jonka merkittävillä risteysasemilla (Tampere ja Kouvola) käännytään tulosuuntaan, käytetä ohjausvaunuja?
  • Miksei sinisten vaunujen modernisointia jatkettu.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
  • Miksi hankittiin Sm4 - junia? Junahan ei sovi oikeastaan mihinkään nykyiseen käyttöön hyvin. Pk-seudun lähiliikenteeseen se on tarpeettoman nopea ja kallis, Turun ja Tampereen liikenteeseen taas aivan liian pieni yksikkö?
Enpä tiedä vastausta, mutta veikkaisin yhdeksi kriteeriksi matalalattiaisuutta. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Sm4:iin. Sanoisin että mukavimmat ja toimivimmat junat, mitä Suomesta löytyy.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Itse ihmettelen ainakin näiden hankintojen puutetta:
  • Miksei VR ole hankkinut Helsinki - Turku ja Helsinki - Tampere - liikenteeseen joko heilurijunarunkoja (ohjausvaunulla) tai suurikapasiteettisia moottorivaunujunia? (Toki: mikäli IC2 - juniin hankittaisiin ohjausvaunu, konseptilla olisi joku mieli).
  • Miksei rataverkolla, jonka pääasema on pussi ja jonka merkittävillä risteysasemilla (Tampere ja Kouvola) käännytään tulosuuntaan, käytetä ohjausvaunuja?
  • Miksei sinisten vaunujen modernisointia jatkettu.
Suomi taitaa olla valitettavasti niitä harvoja Euroopan maita, joissa ei ole nähty vielä yhtään matkustajavaunuletkaan kytkettyä ohjausvaunua. Juuri noilla mainitsemillasi Helsinki-Turku & -Tampere -väleillä ohjausvaunullisten junien käyttö olisi perusteltua. Sr2:n alias "Alppiruusun" liikuttaman, kaksikerrosvaunuista koostuvan IC -junan ohjausvaunuksi sopisi kyllä vaikka tällainen.

Millainen veturi, sellainen ohjausvaunu. :wink:

Ja sitten, kun ohjausvaunuja ei olisi joskus syystä tai toisesta tarpeeksi, niin ohjausvaununhan voi tilapäisesti korvata vaikka veturilla. Näin on tehty ainakin Belgiassa ja Saksassa.
 
Kalustopolitiikkaa

SD202 sanoi:
Suomi taitaa olla valitettavasti niitä harvoja Euroopan maita, joissa ei ole nähty vielä yhtään matkustajavaunuletkaan kytkettyä ohjausvaunua. Juuri noilla mainitsemillasi Helsinki-Turku & -Tampere -väleillä ohjausvaunullisten junien käyttö olisi perusteltua. Sr2:n alias "Alppiruusun" liikuttaman, kaksikerrosvaunuista koostuvan IC -junan ohjausvaunuksi sopisi kyllä vaikka tällainen.

Millainen veturi, sellainen ohjausvaunu. :wink:
Kiitos SD202 mainiosta kuvasta. Olen kuullut huhuja, että että VR Oy olisi jotain tällaista jo kysellytkin. Nythän meillä on "kalliin" ohjausvaunun sijasta käytössä toinen Sr2, ja 2 kpl Sr2 + IC2-junarunko seisovat aina tunnin jouten vuorojen välissä.

Talgon tulevaisuudesta ja työllisyydestä mielipiteeni on, että teettämällä kaluston modernisointia töitä olisi jopa enemmän ja riski kauppojen joutumisesta muualle tai EU-sääntöjen rikkomisesta olisi olematon. Talgo olisi taatusti kilpailukykyinen, kun Keski-Euroopan paja joutuisi kustantamaan kaluston kuljetuksen kauas ja ilman sopivaa raideleveyttä. No, meneehän ne metrovaunutkin Talgolle maantietä...

Matkustin keväällä ranskalaisella modernin näköisellä matkustajavaunulla. Eteisen ilme paljasti, että sisustus ja eteinen eivät olleet samalta vuosikymmeneltä. Vaunu olikin valmistettu alunperin 1977. Matkustajana ei mitään valittamista!

Tässä muutama kuva:
http://www.kaupunkiliikenne.net/P4240555_500.JPG
http://www.kaupunkiliikenne.net/P4240556_500.JPG
http://www.kaupunkiliikenne.net/P4240558_500.JPG

Antero
 
Pahoittelen ikivanhan threadin bumppausta.

Mikko Laaksonen sanoi:
Miksi hankittiin Sm4 - junia? Junahan ei sovi oikeastaan mihinkään nykyiseen käyttöön hyvin. Pk-seudun lähiliikenteeseen se on tarpeettoman nopea ja kallis, Turun ja Tampereen liikenteeseen taas aivan liian pieni yksikkö? Lähinnähän juna soveltuisi keskipitkän matkan paikallisliikenteeseen sähköistetyllä radoilla, vaikka Helsinki - Karjaa - Hanko - junaan. Mutta tällaista liikennettä VR Oy:llä on vain marginaalisesti.
Oletko koskaan matkustanut Tampereen ja Helsingin väliä Sm4:n kyydissä? Käsittääkseni Sm4 on juuri ihanteellista kalustoa max. 200 kilometrin tiheäpysähdykselliselle liikenteelle, jossa sitä tietty käytetäänkin, eikä Tampereelle asti ajettavissa Sm4-junissa juuri koskaan tunnu olevan tungosta ainakaan Hyvinkään-Riihimäen jälkeen. Tekijöitä junan vähäiselle suosiolle lienevät toki matka-ajan pituus, epäoptimaaliset lähtöajat ja taajamajunamatkustuksen suhteellinen epämukavuus pikureihin ja IC/pendojuniin verrattuna.

Sellainen käyttö, mihin Sm4:ä sopisi tulevaisuudessa näkevän olisi tiheäpysähdyksellinen kerran tunnissa kulkeva taajamajuna väleillä Vammala-Tampere-Orivesi ja Tampere-Toijala-Turku. Myös Turku-Salo-taajamajunassa Sm4 olisi ihanteellinen, mutta ilmeisesti rantaradan kapasiteetti ei riitä kannattavaan taajamajunaliikenteeseen. (Ihmettelenpä miten kapasiteetti riitti vielä 80-luvulla yhtään mihinkään paikallisliikenteeseen?)
 
Huomaa yksi asia kommentissa: "mihinkään NYKYISEEN liikenteeseen". Esim Turku - Loimaa - Toijala - Tampere - taajamajuniin tai Vammala - Tampere - Orivesi - taajiksiin tai Tampere - Kokemäki - Pori/Rauma - taajiksiin Sm4 toki sopisi, mutta kun sellaista liikennettä ei ole juurikaan. Olen matkustanut Sm4:llä Kouvola - Lahti - Riihimäki ja kyyti oli ihan ok.

Sm4:n yksi ongelma on korkea pääomahinta. Siksi se ei ole kovin kilpailukykyistä kalustoa uusille operaattoreille. Kun 2 - 3 miljoonalla eurolla saa tarvetta vastaavan junan, miksi maksaa 5,5 miljoonaa euroa yksiköstä?

Turku - Salo - välillä kahden toisistaan riippumattoman selvityksen (ELSA - selvitys ja Turku - Uki - paikallisjunaliikenneselvitys) riittää tunnin välein kulkevaan paikallisjunaliikenteeseen yhden ohitusraiteen rakentaminen Piikkiön ja Hajalan väliselle alueelle.

Turku - Salo - paikallisjunaliikenteen ongelma ei ole kannattamattomuus, vaan se, että kannattavaksi tunnetusta liikenteestä ei olla halukkaita maksamaan VR Oy:lle senttiäkään tukea. Lisäksi VR Oy ei ole halukas liikenteeseen koska se menettäisi Turku - Salo välin matkustajien IC2 ja Pendolino - lisämaksut.

Jos EU:n joukkoliikennepalveluasetusesitys astuu voimaan, liikenne käynnistyy mahdollisimman nopeasti uuden yrittäjän toimesta.

Jo rantaradan sähköistyksen jälkeen 1990-luvun puolivälissä liikenne oltaisiin voitu käynnistää olevalla kalustolla ja henkilökunnalla ilman muita lisäkuluja kuin energia ja kilometripohjaiset kustannukset.
 
Harri Turunen sanoi:
Enpä tiedä vastausta, mutta veikkaisin yhdeksi kriteeriksi matalalattiaisuutta. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Sm4:iin. Sanoisin että mukavimmat ja toimivimmat junat, mitä Suomesta löytyy.
Hyvä, että täällä on huumorimiehiäkin joukossa... :D
 
Takaisin
Ylös