Dm10

Rattivaunu sanoi:
Dm10 oli sekä Sm2-look-diesejuna että Junttilan Salama. Dm11 oli se epäonninen yliraskas ja meluisa moottorijuna, joka lopulta löysi paikkansa Kuubasta. Sm2:n näköistä Dm10:tä ei ole koskaan valmistettu kappalettakaan.
Osaatko sinä tai joku muu kertoa miksi niitä "alkuperäisiä" Valmetin suunnittelemia Dm10 -junia, joiden piti korvata lättähatut, ei koskaan tilattu? Muistaako kukaan mitä VR perusteli silloin?
 
R.Silfverberg sanoi:
Osaatko sinä tai joku muu kertoa miksi niitä "alkuperäisiä" Valmetin suunnittelemia Dm10 -junia, joiden piti korvata lättähatut, ei koskaan tilattu? Muistaako kukaan mitä VR perusteli silloin?
Ainakin on perusteltu sillä, että omistajalla eli valtiolla ei ollut pitkän aikavälin suunnitelmia vähäliikenteisten ratojen kohtalosta. 30 vuoden käyttöiän omaavia vaunuja on vaikea hankkia, jos liikenteen jatkuvuus turvataan enintään yhdeksi vaalikaudeksi. Lisäksi tuohon aikaan eduskunnan olisi pitänyt hyväksyä kauppa.
 
PNu sanoi:
Ainakin on perusteltu sillä, että omistajalla eli valtiolla ei ollut pitkän aikavälin suunnitelmia vähäliikenteisten ratojen kohtalosta. 30 vuoden käyttöiän omaavia vaunuja on vaikea hankkia, jos liikenteen jatkuvuus turvataan enintään yhdeksi vaalikaudeksi. Lisäksi tuohon aikaan eduskunnan olisi pitänyt hyväksyä kauppa.
Eikö olekin erikoista, että Valmet-Dm10:n hankinta jäädytettiin koska vaunu olisi ollut liian "pitkäikäinen" ja "Junttilan Salama"-Dm10 siksi että se olisi ollut liian "lyhytikäinen"?

t. Rainer
 
Re: Kierrätys oli kannattavaa

PNu sanoi:
Antero Alku sanoi:
En kai olekaan kiistänyt, ettei näin olisi ollut. Olennainen asiani oli, että dieselmoottorivaunuista ei ollut pitkien etäisyyksien nopeisiin henkilöjuniin, joissa Suomessa eivät dieselmoottorivaunut ole menestyneet kunnolla koskaan.
Mitä sitten olivat Dm4-vetoiset MK ja MP-junat elleivät pitkien etäisyyksien nopeita henkilöjunia? Niiden ansiosta päiväpikajunien lukumäärä suunnilleen kaksinkertaistui ja aikataulut nopeutuivat todella paljon. Esim. Kuopiosta pääsi Helsinkiin noin kaksi tuntia aikaisempaa nopeammin.

Jopa Lättähatuilla on ajettu pikajunia. Virallisestikin Toijalasta Turkuun mutta lisäksi ainakin Oulu-Kemi ja Joensuu-Kontiomäki väleillä on kulkenut pikajunaluontoisia Lättävuoroja.
Molemmat herrat ovat sikäli teorioissaan oikeassa. Suomessa luokiteltiin ainakin 1950-luvun alusta alkaen junat niiden nopeuksien ja mukavuustasojen mukaan, joskin suurin osa junista olivat pelkkiä henkilöjunia.

Dieselöinnin myöhäinen aloitus Suomessa johtui mm valuuttapulasta, ja ratojen alhaisesta enimmäisakselipainosta. Ulkomaisia linjavetureita ei saanut tilata suoraan tehtaalta vaan piti tyytyä osittain kotimaisiin ratkaisuihin erehdysten ja oppimisten kautta. Lättähatut tulivat pelastukseen pahimpaan kalustopulaan, ja monet ovat varmaan samaa mieltä että valinta oli onnistunut. Lisäksi odotettiin jo 1950-luvulla päätöstä sähköistyksen aloittamisesta. Nämä seikat johtivat siihen että VR:n kalusto oli aina 1970-luvulle asti aika kirjavaa, mutta sitä se oli myös muualla maailmassa. Rautateiden kehitys oli murrosvaiheessa ja 1960-luvulla ennustettiin rautateille lopullista "niittiä" koska autoilu kasvoi niin räjähdysmäisesti. 1970-luvun öljykriisi muutti ennusteet.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Osaatko sinä tai joku muu kertoa miksi niitä "alkuperäisiä" Valmetin suunnittelemia Dm10 -junia, joiden piti korvata lättähatut, ei koskaan tilattu? Muistaako kukaan mitä VR perusteli silloin?
Selkein selitys löytynee VR:n omasta historiikista. VR katsoi autoilun tekevän muun kuin kaukojunat ja rahtipuolella kokojunakuljetukset tarpeettomiksi. Laitosta alettiin vääntää tämän strategian mukaiseksi, ja siihen strategiaan ei kuulunut hankkia paikallisen henkilöliikenteen kalustoa.

Tämä 1960-luvun strategia on VR Oy:ssä edelleen voimassa. Se selittää nihkeyden moottorivaunuhankinnassa. VR Oy:n näkökulmasta moottorivaunuhankinta onkin kehno, koska liikenteelle asetettu tukivaatimus johtaa siihen, että vaunujen käyttö onkin tiedossa vain suunnilleen eduskuntavaalikausien mukaan.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Tämä 1960-luvun strategia on VR Oy:ssä edelleen voimassa. Se selittää nihkeyden moottorivaunuhankinnassa. VR Oy:n näkökulmasta moottorivaunuhankinta onkin kehno, koska liikenteelle asetettu tukivaatimus johtaa siihen, että vaunujen käyttö onkin tiedossa vain suunnilleen eduskuntavaalikausien mukaan.
Dm12:t voidaan ensi eduskuntakaudella myydä Kuubaan :wink:

Piirka
 
Takaisin
Ylös