Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mielestäni on tärkeää, että myös vähäliikennöityihin ratoihin panostetaan. Ne ovat kuitenkin jo teollisuudelle tärkeä kuljetusreitti, ja sanoisin että isomalla määrällä myös ympäristöyställisempi.

Minustakin on parempi pitää liikaa ratoja varmuuden vuoksi hengissä kuin tappaa niitä heti kun ne käyvät tappiollisiksi. Uusia vastaavia ratoja ei enää rakennettaisi useimpiin paikkoihin vaan maantiet saisivat riittää. Joten kun sattuu olemassa kuitenkin tämä rata, niin kannattaisihan sitä hyödyntää kun se aikoinaan on kalliilla rakennettu.
 
Tämä keskustelu sai kuitenkin alkunsa Kirkkonummi-Salo radan kohtalon pohdinnasta, jos ELSA-rata joskus rakennetaan. On äärimmäisen epätodennäköistä, että tällä välillä tulisi olemaan tavaraliikennettä kun sitä on nytkin niukasti ja sekin vähä siirtyisi uudelle radalle.

Olisiko tavaraliikenteen vähyyteen syynä myös se, että radalla on niin paljon henkilöliikennettä ettei tavaraliikenteelle jää tilaa? Tällaisen väitteen kuulin joskus. Inkoossa olisi kuulemma Joddbölen teollisuusalueen yritysten keskuudessa suuri kysyntä noin 6 km sivuraiteelle Inkoon asemalta, mutta sitä ei ole silti rakennettu, koska ei ole ollut rahoittajaa.
 
Vain tarjoamalla riittävän laadukkaita raideliikenneyhteyksiä saadaan siihen myös matkustajia. Muuten todella tuetaan vain autoistumista, kuten Antero ja Mikkokin totesivat. Ratoja lopettamalla ja rullaamalla se kyllä onnistuu mainiosti. Täytyy olla tarkkana ketä seuraavissa vaaleissa äänestää.

Itse asun tässä topicissakin aiheena olevan Mänttä-Vilppula radan varrella (Mäntässä), meillä onkin elätelty toiveita paikallisliikenteen aloittamisesta ko rataosuudella.
Mänttä on pinta-alaltaan todella pieni kaupunki ja asutus on aika pitkälle rakennettu ratalinjan mukaisesti, taajama-alueella tuskin kellään olisi radalle puoltakaan kilomertiä matkaa.
Toinen seikka joka puoltaisi liikenteen aloittamista että ko alueen teollisuus on 90% ratalinjan varrella tai välittömassä läheisyydessä, myös Vilppulassa.
Työmatkaliikenne tällä välillä onkin aamuisin ja iltaisin todella suurta, hyvä kun väliin pääsee "sivutieltä" (omalla autolla) kyseiseen aikaan.
Sitten alkuperäiseen aiheeseen, minun mielipiteeni on että valtion pitäisi rahoittaa ja pitää kunnossa rataverkko, niin kuin se pitää kunnossa maantieverkostoakin tällä hetkellä.
Eihän teitäkään rullata vähaisen liikenteen takia!
Yhtään ratametriä ei saisi rullata ennen kuin kilpailu rataverkolla on ollut täysin vapaata useamman vuoden ja muutkin kuin VR saaneet mahdollisuuden tutkia liikennöinin kannattavutta rataverkolla.
 
Itse asun tässä topicissakin aiheena olevan Mänttä-Vilppula radan varrella (Mäntässä), meillä onkin elätelty toiveita paikallisliikenteen aloittamisesta ko rataosuudella.
Mänttä on pinta-alaltaan todella pieni kaupunki ja asutus on aika pitkälle rakennettu ratalinjan mukaisesti, taajama-alueella tuskin kellään olisi radalle puoltakaan kilomertiä matkaa.
Toinen seikka joka puoltaisi liikenteen aloittamista että ko alueen teollisuus on 90% ratalinjan varrella tai välittömassä läheisyydessä, myös Vilppulassa.
Helpoin tapa aloittaa Mäntän liikenne olisi ajattaa kaikki Tampereen ja Vilppulan väliset vuorot kahdella Dm12-yksiköllä, ja Tampereelta tullessa jakaa juna Vilppulassa kahtia niin, että etummainen yksikkö jatkaisi Haapamäelle ja takimmainen Mänttään.

Vilppula-Mänttä-osuudella voitaisiin poikkeuksellisesti harjoittaa myös kuljettajarahastusta. Vilppulasta Mänttään se onnistuisi niin, että kuljettaja käy koko vaunun läpi tarkistaen matkaliput ja hyppää ohjaamoon vasta lähtöajan koittaessa. Mäntän suunnasta vastaavanlaisesti, mutta niin, että Mäntän keskustan seisakkeella viivyttäisiin aikataulun mukaan pari minuuttia rahastuksen vuoksi.

Yhtään ratametriä ei saisi rullata ennen kuin kilpailu rataverkolla on ollut täysin vapaata useamman vuoden ja muutkin kuin VR saaneet mahdollisuuden tutkia liikennöinin kannattavutta rataverkolla.
Ilmeisesti olet mänttäläisenä vähemmistössä kunnan punaisen värin takia, mutta täällä foorumilla olet selkeästi enemmistön linjassa. :)
 
Itse asun tässä topicissakin aiheena olevan Mänttä-Vilppula radan varrella (Mäntässä), meillä onkin elätelty toiveita paikallisliikenteen aloittamisesta ko. rataosuudella.

Mänttä-Seuran keskustelupalstalla on myös käyty keskustelua kaavaillusta junaliikenteestä. Valitettavasti paikallisesta KMV-lehdestä (alkujaan siis nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Wilppula) ei ole nettiversiota. Siellä jotkut kiihkeät lukijat ovat ottaneet asian vastakkainasettelun näkökulmasta: jos olisi junia, nykyinen bussiliikenne näivettyisi nykyisestään. Eihän se pidä tietenkään paikkaansa.
 
Uudesta Dm12-kiskobussista on ollut paljon hyötyä. Oriveden ja Haapamäen välille aiotaan tehdä kaksi uutta seisaketta, Oriveden keskusta ja Kolho. Savonlinnan ja Parikkalan välinen junaliikenne on kasvanut uuden kiskobussin myötä, jonka ansiosta Savonlinnan ja Pieksämäen välinen rata aiotaan avata taas henkilöliikenteelle. Kyllä taajamajunaliikenne kannattaa yhä hiljaisillakin radoilla.

Helpoin tapa aloittaa Mäntän liikenne olisi ajattaa kaikki Tampereen ja Vilppulan väliset vuorot kahdella Dm12-yksiköllä, ja Tampereelta tullessa jakaa juna Vilppulassa kahtia niin, että etummainen yksikkö jatkaisi Haapamäelle ja takimmainen Mänttään.

Vilppula-Mänttä-osuudella voitaisiin poikkeuksellisesti harjoittaa myös kuljettajarahastusta. Vilppulasta Mänttään se onnistuisi niin, että kuljettaja käy koko vaunun läpi tarkistaen matkaliput ja hyppää ohjaamoon vasta lähtöajan koittaessa. Mäntän suunnasta vastaavanlaisesti, mutta niin, että Mäntän keskustan seisakkeella viivyttäisiin aikataulun mukaan pari minuuttia rahastuksen vuoksi.


Kuten Ulrtixin tekstistä voi todeta kalusto ja keinot olisivat, halu vain puuttuu.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten Ultrixin tekstistä voi todeta kalusto ja keinot olisivat, halu vain puuttuu.

Kannatettava idea. Muistuttaa jossain määrin aikaisempaa omaa ehdotustani täällä, päivämäärällä 26.4.2006:

Lisää visioita Pohjois-Hämeen Vankka-liikenteen parantamiseksi:

Alkuiltapäivälle lisätään nyt puuttuva Tampere-Haapamäki -menopaluuvuoro eli aamun ensimmäisen Tampereelta lähtevän vuoron aikataulua pitää aikaistaa, jotta kierrokset osuvat Tampereelle nykyisenkaltaiseksi klo 16:n jälkeiseksi työstäpaluujunaksi.

Kaikki Tampere-Haapamäki -vuorot ajetaan kahdella vaunulla. Vilppulassa juna katkaistaan ja toinen vaunu jatkaa vanhaan tapaan Haapamäelle, jossa on perinteiset jatkoyhteydet Seinäjoelle ja Jyväskylään. Toinen vaunu kääntyy Mänttään ja uusi pysähdyslaituri rakennetaan Mänttän keskustaan linja-autoaseman ja liikennevaloristeyksen välille. Siinä pysähdyttyään vaunu jatkaa vielä vanhalle rautatieasemalle, jossa palvellaan itäistä kaupunginkolkkaa. Suunnanvaihdon jälkeen, joka on 6 minuuttia (8 min. jos olisi kaksi vaunua) paluu Vilppulaan odottamaan Haapamäeltä palaavaa toista vaunua, sitten pikainen kytkentä ja matka jatkuu Tampereelle.

Lisähenkilökuntaa tarvitaan yksi kuljettaja ja verraten lyhyeksi täyteajaksi. Vilppulassa on nykyään veturinkuljettajien ajopiste, joka siirrettiin pari vuotta sitten Haapamäeltä sinne. Siellä saattaa lisäksi olla jokin kuljettajan työrupeama, johon tämän ajotehtävän voisi vaivatta sijoittaa.

Todennäköisesti Mänttän junan kuljettaja ei myy lippuja, mutta jos sellainen sopimus olisi, se olisi hieno pilotti.
 
Istuvan porvarihallituksen tasolta on tänään näytetty vihreää valoa Sl-Hko radan remoitoimiseen sisällyttämällä 2008 talousarvioesitykseen tarvittava määräraha.
Silmiini osui aiempi kohta tässä ketjussa jossa mainitaan matkustajajunien palauttaminen ko välille. Onko mitään suunnitelmia edes?
 
Väännetäänpäs vielä rautalangasta.

Muilla rataosilla on ihan samanlaisia tilanteita. Kun vähemmän käytettyjä rataosia ei korjata, voidaan investoida tärkeämpiin ratoihin enemmän. Ei kerran rakennettu rautatie ole mikään itsetarkoitus, kun sille ei enää ole riittävästi käyttöä, se kannattaa purkaa. Maailma on muuttunut eikä Suomessa enää tarvita yhtä paljon ratoja kuin joskus aikaisemmin. Kuorma-autot hoitavat kevyemmät kuljetustarpeet riittävän tehokkaasti.

Ei hyvänen aika, eihän matkustajia tietystikään ole jos ei ole liikennettä, eikä liikennettä ole jos ei laki salli. Pääkaupungissa vallitsevan liikennepolitiikan logiikka tuntuu menevän seuraavan kaavan muukaan:

I Päätetään ajaa alas VR:n paikallisjunaliikenne jollakin yhdysvälillä.
II Radalla ei ole käyttöä mutta kun huomataan, että alueella olisi voimakas halu palauttaa paikallisliikenne yhdysvälille, pidetään huolta, ettei vain mikään muu operaattori saa järjestää liikennettä.
III Liikennettä kun ei edelleenkään ole, sillä perustellaan radan lakkauttamisen olevan ainoa realistinen vaihtoehto.

Kuten Mikko Laaksonen samassa viestiketjussa totesi, olisi taatusti Suomen alueellinen väestöjakauma täysin toinen, mikäli 60-luvun politiikassa olisi vallinnut kaukonäköisempi ajattelu. Esimerkiksi tällä hetkellä kovin ikävässä jamassa oleva Nurmes on surullinen esimerkki siitä, mihin helsinkiläinen liikenneajattelu saattaa johtaa. Väestö on pienentynyt 30 vuodessa kymmenillä prosenteilla, ja tällä hetkellä junayhteyksiä kaupunkiin on kaksi päivässä Joensuusta, Kontiomäelle, Kajaaniin tai Ouluun ei yhtäkään. Ainoa keino matkustaa joukkoliikenteellä Nurmekseen esim. Turusta tai Helsingistä on istua 8 tuntia päiväjunassa. Liikenneyhteyksien huonontuminen ei usein ole vain seurausta väestön vähenemisestä, vaan toisinpäin.

Tilanne voitaisiin korjata, jos luotaisiin toimiva yhteys kahden merkittävän maakuntakeskuksen - ja yliopistokaupungin, Oulun ja Joensuun, välille. 435 kilometrin matkan juna kulkisi neljässä tunnissa, kunhan rata olisi kunnossa. Jos vielä Kajaanista Sotkamoon saataisiin suora rata (mihin kaivosrata linjataan?), saman junayhteyden varrella olisivat Oulu, Kajaani, Sotkamo, Nurmes, Lieksa ja Joensuu sekä kaikki radanvarren pienemmät taajamat. Työssäkäyminen ja palvelujen järjestäminen ko. alueella helpottuisi, mikä tietäisi valtavasti valoisampia tulevaisuudennäkymiä koko seutukunnalle. Lisäksi reittiä voisi liikennöidä yöjuna, jolloin sekä Kainuusta että Pohjois-Karjalasta pääsisi yhdessö yössä helposti pääkaupungiseudulla, Turkuun ja Tampereelle.

Ei nykyisten liikennemäärien perusteella voida perusteella radan lakkautustarvetta, koska vähäinen käyttö perustuu vähäiseen (usein olemattomaan) tarjontaan. Vasta VR:n monopolin purkamisen jälkeen nähdään, onko edes olemassa rataosuuksia, joille ei olisi käyttöä.
 
Tilanne voitaisiin korjata, jos luotaisiin toimiva yhteys kahden merkittävän maakuntakeskuksen - ja yliopistokaupungin, Oulun ja Joensuun, välille. 435 kilometrin matkan juna kulkisi neljässä tunnissa, kunhan rata olisi kunnossa. Jos vielä Kajaanista Sotkamoon saataisiin suora rata, saman junayhteyden varrella olisivat Oulu, Kajaani, Sotkamo, Nurmes, Lieksa ja Joensuu sekä kaikki radanvarren pienemmät taajamat.
Muistaakseni olen tällä foorumilla ehdottanut samaa oikorataa ja nopeita taajamajunia Joensuun ja Oulun välille.

Valitettavasti arviosi neljän tunnin ajoajasta on optimistinen. Keskinopeudeksi tulisi 110 km/h, ja pysähdykset ja kohtaukset huomioiden ajonopeudeksi tulisi 140 km/h. Rata Joensuun ja Nurmeksen välillä on niin mutkainen, että noin suureen nopeuteen ei päästä ainakaan vähäliikenteisille radoille ehdotetuilla parannustoimenpiteillä. Tuohon nopeuteen tarvittaisiin suuria ja kalliita mutkien oikomisia, jotka jättäisivät pysyvän jäljen mäkiseen maisemaan.

Kajaanista tulisi uuden ratalinjauksen jälkeen risteysasema. Tasatahtiaikatauluissa risteysasemilla olisi hyvä pysähtyä tasatunnein. Ja koska Oulu ja Joensuukin ovat risteysasemia, tulisi matka-ajaksi Oulusta Kajaaniin ja Kajaanista Joensuuhun myös jokin tasatuntimäärä. Noin 270 kilometrin matkaa Joensuusta Kajaaniin ei voida ajaa kahdessa tunnissa, vaan ehkä kolmessa. Näin kokonaismatka-ajaksi Joensuun ja Oulun välillä tulisi viisi tuntia.
 
Totta, viisi tuntiahan siinä menisi. Eikä tuolla radalla nopeus sinänsä olisikaan tärkein tekijä vaan riittävät pysähdykset. Ja ensisijaisen tärkeää olisi jokaisen junan jatko Nurmeksesta Kajaaniin, jolloin Nurmeksen nykyinen asema pussinperänä poistuisi. Olisipa jännä ajatella, jos nykyisen Helsinki-keskeisen liikennepolitiikan sijasta toteutettaisiin Oulu-keskeistä liikennepolitiikkaa... Olisi hyvät radat Oulusta Kajaaniin, Joensuuhun, Pihtiputaan kautta Jyväskylään, Raaheen, Haaparannalle, Kemijärvelle...

Vaan pystytäänkös tuota Oulu-Kajjaani-matkaakaan ajamaan tarpeeksi alle kahden tunnin, jos lisätään taajamajunan pysähdyspaikoiksi mm. Muhos, Pikkarala ja Kivesjärvi?

Entä mitäs tämän foorumin keskustelijat ovat mieltä Joensuu-Kajaani-Oulu välin vuorotarjonnasta? Itse näen, että sitäkin olisi hyvä kehittää siihen suuntaan, että TULEVAISUUDESSA rataosalle saataisiin säännöllinen liikenne tunnin välein. Mutta riittäisikö aluksi 7-9 vuoroa päivässä, 2-3-tunnin välein?
 
Kuten Mikko Laaksonen samassa viestiketjussa totesi, olisi taatusti Suomen alueellinen väestöjakauma täysin toinen, mikäli 60-luvun politiikassa olisi vallinnut kaukonäköisempi ajattelu. Esimerkiksi tällä hetkellä kovin ikävässä jamassa oleva Nurmes on surullinen esimerkki siitä, mihin helsinkiläinen liikenneajattelu saattaa johtaa. Väestö on pienentynyt 30 vuodessa kymmenillä prosenteilla, ja tällä hetkellä junayhteyksiä kaupunkiin on kaksi päivässä Joensuusta, Kontiomäelle, Kajaaniin tai Ouluun ei yhtäkään.

Kyllähän tuossa käännetään syiden ja seurausten suhde aivan päälaelleen. Suomessa jo 50-luvulla alkanut maaltapako on oikeasti johtunut maa- ja metsätalouden koneellistumisesta sekä ylipäätään elinkeinorakenteen rajusta muutoksesta.

Jos esimerkiksi Nurmes ei pysty tarjoamaan riittävästi hyviä työpaikkoja niin väistämättä osa ihmisistä haluaa muuttaa pois, vaikka junia lähtisi sieltä 5 min välein kaikkiin ilmansuuntiin. Jos sen sijaan hyviä työpaikkoja löytyy niin taatusti löytyy asukkaitakin, vaikka Nurmekseen ei kulkisi ensimmäistäkään matkustajajunaa.
 
Vaan pystytäänkös tuota Oulu-Kajjaani-matkaakaan ajamaan tarpeeksi alle kahden tunnin, jos lisätään taajamajunan pysähdyspaikoiksi mm. Muhos, Pikkarala ja Kivesjärvi?
Pystytään. Oulun ja Kajaanin väli on vain 191 km. Sopivasti suunnilleen puolessa välissä (km 92/99) on Vaala, jossa voidaan järjestää junakohtaukset. Matkustajajunien kohtaus Vaalassa mahdollistaa junien ajamisen kahden tunnin välein (nopeus 120 km/h). Mikäli junia halutaan ajaa tunnin välein, tarvitaan kohtaukset lisäksi esimerkiksi Muhoksella ja Paltamossa. Jotta kohtaukset näillä paikoilla onnistuisivat, pitää junan ajonopeuden olla vähintään 140 km/h.

Entä mitäs tämän foorumin keskustelijat ovat mieltä Joensuu-Kajaani-Oulu välin vuorotarjonnasta? Itse näen, että sitäkin olisi hyvä kehittää siihen suuntaan, että TULEVAISUUDESSA rataosalle saataisiin säännöllinen liikenne tunnin välein. Mutta riittäisikö aluksi 7-9 vuoroa päivässä, 2-3-tunnin välein?
Olen sitä mieltä, että taajamajunien tarjonta pitää sitoa kaukojunien tarjontaan. Jos pikajunat Kajaanista (etelään) ja Oulusta (etelään ja pohjoiseen) kulkevat kahden tunnin välein, riittää taajamajunallekin kaksi tuntia vuoroväliksi.
 
Istuvan porvarihallituksen tasolta on tänään näytetty vihreää valoa Sl-Hko radan remoitoimiseen sisällyttämällä 2008 talousarvioesitykseen tarvittava määräraha.
Silmiini osui aiempi kohta tässä ketjussa jossa mainitaan matkustajajunien palauttaminen ko välille. Onko mitään suunnitelmia edes?


Tässä on nyt hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen ja Venäjän ailahtelevan tullipolitiikan positiivisista vaikutuksista :p Toivottavasti myös muut lakkautusuhan alla olevat rataosat saavat tarvittavat kunnostusrahat tuleviin budjetteihin.

Henkilöliikenteen palauttaminen Huutokosken ja Savonlinnan välille (kuten myös Nurmeksen ja Kontiomäen välille) kuului vuonna 1994 julkaistun paikallisliikenteen kehittämistyöryhmän mietintöön ns. ensimmäiseen vaiheeseen, jolloin liikenne olisi alkanut uusilla Dm11-moottorivaunuilla jo vuosina 1997-98. Kun sitten Dm12-vaunut lopulta saatiin liikenteeseen, ei henkilöliikennettä VR:n mukaan voitu enää harkitakaan radan huonon kunnon takia. Keskustelu tältä osin on varmasti syytä käydä uudestaan, kun rata on korjattu.
 
Takaisin
Ylös