Olisiko tavaraliikenteen vähyyteen syynä myös se, että radalla on niin paljon henkilöliikennettä ettei tavaraliikenteelle jää tilaa? Tällaisen väitteen kuulin joskus. Inkoossa olisi kuulemma Joddbölen teollisuusalueen yritysten keskuudessa suuri kysyntä noin 6 km sivuraiteelle Inkoon asemalta, mutta sitä ei ole silti rakennettu, koska ei ole ollut rahoittajaa.
Yksi syy lienee rataosan lyhyet kohtauspaikat. Eihän silloin rataa kunnostettaessa edes harkittu tavaraliikenteen säilyttämistä saati sitten nykyisenkaltaista tasatuntiliikennettä? Käytännössä rahtia voi ajaa Helsingistä Turkuun päivisin, mutta esim. Salon kolmosraiteen pituus rajoittaa junapituuden 405 metriin. Siuntion kakkosraide taas 475 metriin. Käytännössä tuo koskee vain läpikulkevaa liikennettä, minkä pitäisi mahtua kohtaamaan liikennepaikalla muita junia.
Mutta olisiko siellä mitään ajettavaakaan päivällä? Tyhjien ammoniakkivaunujen kuljetus puolen päivän aikoihin Turusta Venäjälle. Loput idän suunnan kannattavat tavarajunat kulkevat kyllä yöaikaan, joskin Tampereen kautta. Rantaradan tavaraliikennepaikkojen Piikkiö, Salo, Pohjankuru ja Kauniainen liikenne tarpeet pystytään nytkin päivällä liikenteen seassa hoitamaan. Näiden liikennepaikkojen junat ovat päivystysluonteisia tavarajunia, joita ajetaan Karjaalta ja Turusta käsin aina, kun on tarvetta. Sitten on vielä joitain Turku-Karjaa-Riihimäki puutavarakuljetuksia. Mutta muuten asia taitaa olla niin, että mitään kuljetettavaa näiden kahden "suurkaupungin" välillä ei VR Oy:llä ole. Tai jos onkin, sen ajaa Transpoint. Siksi tuolle välille tehdään moottoritietä? Tai siksi VR-Yhtiöt ajaa rekkoja, kun tuonne tehdään moottoritietä. Tai siksi, että rataosan infra uhkaa vajota (?) yhdessä muun rannikko-Suomen infran kanssa mutaan...
Turku-Pasila välillä ajettiin tavarajuna viimeksi vuonna 2004. Silloinkin ylimääräisenä ja kyydissä oli paljon kontteja. Sen jälkeen on viime aikoina lähinnä yöaikaan erityisesti Karjaa-Turku välillä havaittu paljon Dv12-sarjan vetureita ilman tavaravaunuja ja niiden kanssa, mutta se onkin sitten aivan eri juttu.
Olen myöskin ihmetellyt, miten ja mistä rautatietilasto-julkaisuun (
http://www.rhk.fi/tietopalvelu/tilastot/2007/) saadaan rataosien liikennemäärät. Laskentatapa ei näytä olevan totuudenmukainen. Kirkkonummi-Karjaa välillä ei luotettavan lähteen (RHK) mukaan ole ajettu kuin yksi (tyhjä) tavarajuna vuonna 2006 ja sitten tilaston sivun 38 kartassa on tälle osuudelle nettona peräti 155 000 t! Mitä ihmettä tämä oikeastaan merkitsee? Yrittääkö joku pääkonttorilla vähän huijata meitä tarkkaavaisia harrastajia laskemalla pendosiirtojen junapainot tavaraliikenteen tonneiksi? Se tekee 470 pendolinoyksikön verran.
Rantarata on muuten melko poikkeuksetta joka yö täysin tyhjillään klo 1.00-5.48 välisen ajan (poislukien Kirkkonummi-Helsinki asema välin lähiliikennejunat, niistäkään ei tukkeeksi asti ole!). Ei yhtään mitään liikkeellä ja paaaljon kapasiteettia käytettävissä. Rata menee tuossa 20 metrin päässä ja voi vain todeta, että yöt ovat nykyisin jokseenkin rauhallisia tässä kohdin. Toivottavasti tämä vastasi yhteen kysymykseen riittävän perusteellisesti ja herättää koko joukon uutta kysyttävää...
Toisaalta rataosan varrelta on purettu erittäin paljon teollisuusraiteistoa koko Turku-Helsinki välin liikennepaikoilta 90-luvun aikana, ehkä liikenteen mahdollisuudet on näin nokkelasti onnistuttu poistamaan?
