En minä mitään esitä. Käytän tässä pohjatietona VR:n historiikin 1962-1987 kaaviota rataosakohtaisista paikallisliikennematkustajista. Oletin sinun tekevän ilman muuta samoin, kun olet ko. kirjaan täällä moneen kertaan viitannut.
Kiitos lähdetiedosta. Tunnen toki saman kaavion. Muistaakseni se kuitenkin koskee 1970-lukua, jolloin suuri osa leikkauksista oli jo tehty. Nyt ei ole käsillä kirjaa. Palaan asiaan myöhemmin.
(...) joka olen selvin tilastotiedoin perustellut näkökantojani eli osoittanut VR:n matkustajamäärien lähteneen 60-luvun alussa voimakkaaseen laskuun, vaikka paikallisliikennettä samaan aikaan lisättiin.
Emme ole mitenkään kiistäneet tilastotietoja, vaan korostaneet sitä, että kyseessä on monimutkaisempi syy-seuraussuhde kuin sinun esittämäsi.
Samankaltaisessa tilanteessa voidaan tehdä erilaisia johtopäätöksiä. Turun sisäisen joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat 2001 - 2006 laskeneet jokseenkin saman verran kuin paikallisjunaliikenteen 1960-luvun alussa. Autoliikenteen osuus asiassa on paljon suurempi kuin 1960-luvun alussa.
Ratkaisuna ei kuitenkaan ole ollut palvelujen raju leikkaaminen vaan sen selvittäminen, miten voimme kehittää palveluja, liikenneratkaisuja ja kaavoitusta niin, että saamme matkustajat takaisin.
Lisäksi tässä keskustelussa todistusvastuun pitäisi oikeasti olla sinulla ja Anterolla, koska tehän olette väittäneet VR:n olleen väärässä enkä minä.
Tässä asetat oletukseksi, että VR on oikeassa ja jos väittää VR:n olevan väärässä, pitää todistaa jokainen väite.
Olemme, sekä minä että Antero, tässä keskustelussa ja useissa muissa keskusteluissa osoittaneet, että VR Oy:n nykyisin paikallisjunista perimät korvaukset eivät voi perustua taloudellisesti järjestetyn liikenteen kustannuksiin. Tästä tulee helmikuussa julki tarkempaa tietoa.
Lähteistä (kuten VR:n historiikista, aikatauluista ja Pölhön lisensiaattityöstä) osoittautuu, että paikallisjunaliikenteen alasajo muualla kuin Helsingin seudulla on tarkoituksellinen liikennepoliittinen ratkaisu, jossa tämä tehtävä rajattiin pois rautateiden liikennekentästä.
Olet myös itse tuonut esille, että liikennetarve ei ole ratkaiseva tekijä ratkaistaessa paikallisjunaliikenteen laajuutta.
Olet myös itse tässä keskustelussa tuonut esille, että valtionrautateiden taloutta erityisesti virastoaikana rasittivat sellaiset kustannustekijät kuten vetokaluston kaksoismiehitys, työllisyystyöradat jne, joiden seurauksena talous oli täysin toinen kuin terveistä taloudellisista lähtökohdista olisi ollut. Et ole mitenkään kiistänyt, että nämä tekijät eivät olisi olleet osatekijä paikallisjunaliikenteen alasajossa.
Minä kun en ole niin rajoittunut ihminen, että mieltäisin matkustustarpeiden ja junaliikenteen tarkoittavan samaa asiaa.
Eli sinun mielestäsi ratkaisuja junaliikenteestä ei tule tehdä matkustustarpeiden perusteella vaan muiden argumenttien perusteella, lähinnä perustuen palveltavan kaupunkiseudun, ei joukkoliikenteen palvelukäytävän väestömäärään.
