Akkusähköjuna

Rattivaunu

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
5,485
Suomeen saattaa tulla akkukäyttöisiä sähkömoottorijunia, jos eräät suunnitelmat toteutuvat. Käytöstä poistetut Sm-junat haluttaisiin konvertoida akkusähköjuniksi. Niillä liikennöitäisiin sellaisilla sähköistämättömillä rataosilla, joilla henkilöliikenne nykyisin perustuu esimerkiksi Dm12-kiskobusseihin.

Lue lisää YLEn uutisista
 
Kyse on vissiin SM2-junien muuntamisesta akkujuniksi vaikka uutisartikkelin kuvassa on SM1:iä?
Vielä kun löytyis matalalattiainen välipala näihin niin kyllähän ne kelpaavat käyttöön seuraavaksikin 40:ksi vuodeksi.
 
Kyse on vissiin SM2-junien muuntamisesta akkujuniksi vaikka uutisartikkelin kuvassa on SM1:iä?
Vielä kun löytyis matalalattiainen välipala näihin niin kyllähän ne kelpaavat käyttöön seuraavaksikin 40:ksi vuodeksi.
Smi1:stä ei mielekkäin kustannuksin tehtäisikään kalustoa seuraaviksi 40 vuodeksi - eikä oikein muutenkaan.

Sm2:t korvaavan kaluston hankintaprosessi on käynnistynyt, muistin virkistämiseksi linkki VR Groupin uutiseen. Korvaavaa kalustoa olisi liikenteessä aikaisintaan vuonna 2024, joten kovin nopeasti akkujunan rakentaminen Sm2:n pohjalta ei voine olla käynnistymässä. Tällä hetkellä Sm2:sia ei liene ylen määrin vapaanakaan, varsinkin kun olemme tietoisia veturivetoisten lähijunien paluusta liikenteeseen (kokoonpano Sr1+Eil+Eil+Eil+Eilf+Eil+Eil+Eil). Tietenkin silläkin asialla on omat vaikutuksensa, miten Tampereen lähijunan kehittyminen lähtee etenemään. Sikäläisen lähijunaliikenteen vakiinnuttaessa asemansa - ja laajentuessakin - todennäköisesti aletaan haluta muutakin kuin vain Sm2-kalustoa.

Siitäkään en olisi yllättynyt, jos tämä akkujunajuttu ei lähtisi etenemään kauniita visioita pidemmälle.
 
Kyllä noiden paikka on museo-operaattoreilla ja loput paaliin.

Loppuunajettua korkealattiaista tyyppivikaista kalustoa ilman ilmastointia. Suomi antsaitsee parempaa.
 
Idea on hyvä, ja varmasti ohjaa tulevaisuuden hankintoja oikeaan suuntaan. Mutta joo, se ei onnistu noilla spekseillä.
 
Kyllä noiden paikka on museo-operaattoreilla ja loput paaliin.

Loppuunajettua korkealattiaista tyyppivikaista kalustoa ilman ilmastointia. Suomi antsaitsee parempaa.
Nykyään liikennöidään 2000-luvun korkealattiasella ja ilmastoimattomalla kalustolla, jossa on enemmän tyyppivikoja. Sm2 olisi jo parannus Dm12:een verrattuna. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa on tiettävästi vanhempiakin junia ajossa (muualla kuin museoliikennöitsijöillä). Suomessa Pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteen sekä kaukojunaliikenteen nykyaikaisuus on Euroopan kärkeä. Kyllä vanhempia taajamajunia voisi edelleen käyttää; sen sijaan ratojen kunnossa olisi parannettavaa. Suurimmalle osalle matkustajista junan nopeus on tärkeämpi kuin kaluston nykyaikaisuus. Sm2 ei nyt nopea ole, mutta sopii pienemmille radoille. Kaukoliikenteessä olisi hyvä saada mm. Kouvola-Pieksämäki-radan nopeutta nostettua.
 
Nykyään liikennöidään 2000-luvun korkealattiasella ja ilmastoimattomalla kalustolla, jossa on enemmän tyyppivikoja. Sm2 olisi jo parannus Dm12:een verrattuna. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa on tiettävästi vanhempiakin junia ajossa (muualla kuin museoliikennöitsijöillä). Suomessa Pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteen sekä kaukojunaliikenteen nykyaikaisuus on Euroopan kärkeä. Kyllä vanhempia taajamajunia voisi edelleen käyttää; sen sijaan ratojen kunnossa olisi parannettavaa. Suurimmalle osalle matkustajista junan nopeus on tärkeämpi kuin kaluston nykyaikaisuus. Sm2 ei nyt nopea ole, mutta sopii pienemmille radoille. Kaukoliikenteessä olisi hyvä saada mm. Kouvola-Pieksämäki-radan nopeutta nostettua.

Eiväthän ne ole toisiaan poissulkevia parannuskohteita ja periaatteessa tulevat ihan eri budjeteista?
 
Kyllä noiden paikka on museo-operaattoreilla ja loput paaliin.

Loppuunajettua korkealattiaista tyyppivikaista kalustoa ilman ilmastointia. Suomi antsaitsee parempaa.

Kyllähän junasta saa kaikki kuluvat osat vaihdettua. Rälläköidään muutama metriä matalaa aulaa moottorittomaan vaunuun niin esteetön sisäänkäyntikin löytyy. Ja ilmastoinnin saa kaupasta.

Tarkempia suunnitelmia ja kannattavuuslaskelmissa odotellessa. Parhaimmillaan näistä saa pääomakustannuksiltaan ja käyttökustannuksiltaan todella edullisia pelejä joita voi ajaa reiteillä joilla mikään kalliimpi vaihtoehto ei kannata. Eivätkä siis ole poissulkevaa uuden kaluston kanssa näiltä osin.
 
Kuulostaa oudolta lähteä tällaiseen hankkeeseen 40 vuotta vanhan kalustotyypin pohjalta. Sen käyttö jo olemassa olevilla ja sähköistetyillä radoilla olisi paljon helpompaa. Esimerkiksi Joensuuhun ei ole aamuyhteyttä Lappeenrannasta. Pohjanmaanradalla on monta pientä asemaa, joiden junatarjonta on heikko. Kohteita löytyy mielikuvitusta käyttämällä. Liikenteen osoittautuessa kannattavaksi voi hankkia uutta kalustoa.
Itse akkusähköjunalle edullisimpia olisivat reitit, joilla osa matkasta kuljettaisiin sähköllä jo loppu ilman sähköistystä, kuten Tampere-Mänttä/Haapamäki/Keuruu tai Pieksämäki-Vaasa.
Juha
 
Kyllähän junasta saa kaikki kuluvat osat vaihdettua. Rälläköidään muutama metriä matalaa aulaa moottorittomaan vaunuun niin esteetön sisäänkäyntikin löytyy. Ja ilmastoinnin saa kaupasta.

Tarkempia suunnitelmia ja kannattavuuslaskelmissa odotellessa. Parhaimmillaan näistä saa pääomakustannuksiltaan ja käyttökustannuksiltaan todella edullisia pelejä joita voi ajaa reiteillä joilla mikään kalliimpi vaihtoehto ei kannata. Eivätkä siis ole poissulkevaa uuden kaluston kanssa näiltä osin.

Jos tällaisten junien käyttö rajoittuu vain muutamalle rataosalle, ja asemalle, niin laitureita voi ennemmin korottaa vaunun lattian tasolle.

t. Rainer
 
Käsittääkseni esteettömyys on nykyään vaatimus, jota ei pystytä laitureita korottamalla hoitelemaan.
Itse kannattaisin akkujunan rakentamista tyyliin "Junttilan salama vol2020", eli yhdistämällä Eil- ja Efit-vaunuista moinen. Akkumoottori kumpaankin vaunuun, samoin ohjaamo, rahtioveen pyörätuolinostin ja rahtitilaan esteetön vessa ja vaunun osastoon vaadittavat fleksibiliteetit. Eil:n puolella sitten lisää paikkoja. Alleen laskevat vessat jyrättäköön molemmista, automaattinen ovi pystytään tekemään myös rahti/invavaunun ei-ohjaamopäätyyn, ja kuten edellä sanottiinkin, ilmastoinnin saa kaupasta.
Savo-Karjalan rautatieliikenteen ostosopimuksessa tällaisella kalustolla operoitavia linjoja voisivat olla ainakin Joensuu-Outokumpu-Siilinjärvi-Kuopio, Joensuu-Varkaus-Pieksämäki, Joensuu-Nurmes ja mahdollisesti myös Nurmes-Kontiomäki tai Joensuu-Niirala, epäilemättä myös Savonlinnan liikenne, parhaassa tapauksessa sekä Parikkalan että Pieksämäen suuntiin.

Jos konsepti osoittautuisi toimivaksi, sitä voisi rakentaa lisää, ainakin Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki- sekä Kokkola-Ylivieska-Iisalmi-väleille, miksei Turun ja Uudenkaupunginkin. Sen sijaan Tampereen lähiliikennettä Oriveden pohjoispuolelle kehitettäessä saattaisi "kaksineuvoinen", eli piuhojen alla virtasähköllä ajava juna olla mielekkäämpi, ja sellaisen koeyksilön voisi varmaan Sm2:stakin kunnostaa.
 
Sm2:een voidaan asentaa pistorasiat suhteellises edullisesti (kuten VR:n vanhoihin vaunuihin on asennettu). Se alkaa olla nykymaailmassa jo yhtä tärkeää kuin matalalattiaisuus. Ilmastoinnin asennus on jo kalliimpi, mutta kyllä sekin on kannattavaa. Sitten asennetaan vielä pyörätuolinostimet, niin junasta tulee yhtä esteetön kuin Dm12:sta. (Pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen nostimet eivät toki sovi hitautensa vuoksi, mutta muualle Suomeen kyllä.) Sitten Sm2 on tavalliselle matkustajalle samaa tasoa kuin pistorasiaton Sm4 ellei parempikin; tummennetuista laseista on tullut sen verran paljon valitusta.
 
Käsittääkseni esteettömyys on nykyään vaatimus, jota ei pystytä laitureita korottamalla hoitelemaan.
Tarkoitin laitureiden korottamisella sitä, että niiden muutaman aseman, joita tällainen juna käyttää, laiturit korotettaisiin metrojen tai Britannian rautateiden tyyiin vaunun lattian tasolle niin että vaunuissa ei olisi portaita ja siten esteettömiä. Toinen vaihtoehto olisi kuten mainitsit, pyörätuolihissi.

Itse kannattaisin akkujunan rakentamista tyyliin "Junttilan salama vol2020", eli yhdistämällä Eil- ja Efit-vaunuista moinen. Akkumoottori kumpaankin vaunuun, samoin ohjaamo, rahtioveen pyörätuolinostin ja rahtitilaan esteetön vessa ja vaunun osastoon vaadittavat fleksibiliteetit. Eil:n puolella sitten lisää paikkoja. Alleen laskevat vessat jyrättäköön molemmista, automaattinen ovi pystytään tekemään myös rahti/invavaunun ei-ohjaamopäätyyn, ja kuten edellä sanottiinkin, ilmastoinnin saa kaupasta.

Jos konsepti osoittautuisi toimivaksi, sitä voisi rakentaa lisää, ainakin Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki- sekä Kokkola-Ylivieska-Iisalmi-väleille, miksei Turun ja Uudenkaupunginkin. Sen sijaan Tampereen lähiliikennettä Oriveden pohjoispuolelle kehitettäessä saattaisi "kaksineuvoinen", eli piuhojen alla virtasähköllä ajava juna olla mielekkäämpi, ja sellaisen koeyksilön voisi varmaan Sm2:stakin kunnostaa.
Käytännössä tällaisesta vanhasta sähköjunasta joka varustetaan akuilla toimivaksi, pitää poistaa muuntajat ja muut laitteet jotka mahdollistavat ajojohtimilla ajon, ihan vaan painon keventämisen vuoksi. Muuten junan toimintasäde jää liian lyhyeksi. Jos osan matkaa voisi ajaa sähköllä ja osan ei, toimisi akkujuna syöttöliikenteen junana "oikealle" sähköjunalle tai kaukoliikenteelle. Alumiinikorinsa vuoksi Sm2 olisi parempi vaihtoehto kuin teräsvaunusta rakennettu. Myös HKL:n vanhoja metrovaunuja voisi ajatella, jos joutaisivat.

Toimintasäteen rajoitteiden vuoksi tällaista junaa ei kannattaisi ajaa pitkiä matkoja korpi-Suomessa vaan käyttää syöttöliikenteeseen sähköistämättömilla radoilla joilla on jonkinverran työmatkaliikennepotentiaalia tai matkailullisesti merkittäviä kuten Hanko-Karjaa, Savonlinna-Parikkala, Haaparanta-Tornio-Kemi tai Heinola-Lahti.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös