VR ajattaa kaukojunia suurienkin taajamien ohi

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
IC2 numero 151 lähtee Helsingistä 22:03 ja Karjaalla se on 23:01. Pysähdykset ovat Espoo ja Kirkkonummi. Matka-aika 58 minuuttia. IC2 numero 153 lähtee Helsingistä 23:03 ja Karjaalla ollaan 00:04. Pysähdyksinä Espoo, Kirkkonummi ja Siuntio. Matka-aika 1:01. Ylimääräinen Siuntion pysähdys aiheuttaa 3 minuuttia viivästystä. Kysymys kuuluu, miksi VR ei harrasta muualla tällaisia ylimääräisiä pysähdyksiä kaukojunilla? Onko Siuntion kunta ostanut tämän pysähdyksen? Miksi esimerkiksi Paimio tai Piikkiö ei osta?
 
En tiedä syytä enkä maksajaa, mutta toinenkin Siuntioon liittyvä VR-kummallisuus hämmästyttää.

VR:n nettisivujen matkahaku antaa kyllä suorat junayhteydet Helsingistä Siuntioon, mutta tarjoaa myös yhteyksiä IC131 tai P143 Helsinki-Karjaa + Y Karjaa-Siuntio. Jos pahaa aavistamaton kiireessään luottaa ensimmäiseen netin antamaan junayhteyteen, häneltä saattaa jäädä huomaamatta, että pahimmillaan
- matkalle lähdetään puolitoista tuntia ennen seuraavaa yhteyttä, mutta perillä ollaan vain puolisen tuntia aiemmin
- Karjaalla odotellaan junaa 17 min ja sitten palataan takaisin jo kertaalleen matkustettua rataa
- ja tästä lystistä maksetaan huikeasti kalliimpi hinta kuin suorasta lähijunayhteydestä.

Kolmaskin Siuntio-kummallisuus: Miksi mikään muu Turun juna kuin tuo iltajuna ei ota eikä jätä matkustajia Siuntiossa, vaikka kuitenkin pysähtyisi odottamaan junakohtausta ennen yksiraiteiselle rataosalle pääsyään? Ei maksaisi VR:lle rahaa eikä aikaa, mutta saattaisi tuottaa muutaman euron lipputuloja.
 
Kysymys kuuluu, miksi VR ei harrasta muualla tällaisia ylimääräisiä pysähdyksiä kaukojunilla? Onko Siuntion kunta ostanut tämän pysähdyksen? Miksi esimerkiksi Paimio tai Piikkiö ei osta?
Harrastaapas, ainakin Tampere-Helsinki-välillä IC-kakkoset pysähtyvät välillä myös Lempäälässä, joka on ennen ollut käytännössä taajamajunaseisake. Ks. http://www.vr.fi/heo/aika/asemakohtaiset_2007-01/lempaala.pdf

Kolmaskin Siuntio-kummallisuus: Miksi mikään muu Turun juna kuin tuo iltajuna ei ota eikä jätä matkustajia Siuntiossa, vaikka kuitenkin pysähtyisi odottamaan junakohtausta ennen yksiraiteiselle rataosalle pääsyään? Ei maksaisi VR:lle rahaa eikä aikaa, mutta saattaisi tuottaa muutaman euron lipputuloja.
Itsekin ihmettelen tuota monen junakohtauksen yhteydessä, mm. Tampere-Turku-junien Urjala-kohtaukset voisi hyvin hyödyntää – vaikkapa niin, että kun nyt Turkuun menevä väistää aina, voisi välillä Tampereelle menevä väistää, jolloin Urjalaan olisi muutaman junavuoron tarjonta joka päivä.

Syy taitaa piileä siinä, että jos juna ei kulje aikataulussa, joutuisi aikataulussa oleva juna odottelemaan toista junaa turhaan kohtauspaikalla, kun taas pelkän junakohtauksen voi helpommin siirtää toisella liikennepaikalla tapahtuvaksi.
 
Kolmaskin Siuntio-kummallisuus: Miksi mikään muu Turun juna kuin tuo iltajuna ei ota eikä jätä matkustajia Siuntiossa, vaikka kuitenkin pysähtyisi odottamaan junakohtausta ennen yksiraiteiselle rataosalle pääsyään? Ei maksaisi VR:lle rahaa eikä aikaa, mutta saattaisi tuottaa muutaman euron lipputuloja.

Tuo voisi olla toisaalta aika hyvä bisnes myös vr:lle. Esimerkiksi aamulla pysähdyttää Siuntiossa IC:t 122 ja 128. Vielä niin, että Y-junat tuolloin ajaisivat Siuntiosta ohi ja mikäli olisit haluamassa väliasemille, olisi Kirkkonummella vaihdettava junaa. Toisaalta Helsinkiin matkavaat saisivat ehkä hieman mukavemmat olot kuin istua pienessä nurkassa Y-junassa.

Toiseen suuntaan iltapäivällä Siuntiossa voisivat pysähtyä IC:t 137 ja 139. 137:hän jatkaa Turun satamaan, mutta aikataulun voisi niin laittaa, että Turun pysähdys voitaisiin nipistää 5 minuutista 2 minuuttiin. Lisäksi tuo 3 minuuttia pystyy ottamaan kiinni vielä Karjaan ja Turun välillä.

Tuo 3 minuuttia eikä vaikuttaisi merkittävästi Hangon yhteyksiin. Tarvittaessa Hangon lähtö-aikoja voisi laittaa 3 minuuttia eteenpäin niillä vuoroilla joista olisi yhteys Helsingin junasta, joka pysähtyy Siuntiossa. Kiskobussilla kun ei tarvitse veturin paikkaa vaihtaa niin 3 minuuttia myöhempi saapumisaika ei ole este.

Toisaalta junien aikatauluja voitaisiin niin muokata, että ne kohtaisivat Siuntiossa, toisaalta se olisi paljon vaikeampaa kuin Karjaalla. Lisäksi Hangon yhteyksillä on jotain sanomista. Eli se ei toimisi.

Inkoon pysähtymistä en oikein kannata. Sillon idea nopeasta junasta vähän kuihtuisi. Inkoo on kuitenkin niin pieni paikkakunta, että en usko, että siellä olisi lisäyhteyksillä tarvetta, tai ainakaan tuon tasoisilla. Toki uusia sm4-junia voisi laittaa, mutta matka-aikaan se ei vaikuttaisi koska Rataosuudella on Karjaalle 120 kilometrin nopeusrajoitus.
 
Inkoon pysähtymistä en oikein kannata. Sillon idea nopeasta junasta vähän kuihtuisi. Inkoo on kuitenkin niin pieni paikkakunta, että en usko, että siellä olisi lisäyhteyksillä tarvetta, tai ainakaan tuon tasoisilla. Toki uusia sm4-junia voisi laittaa, mutta matka-aikaan se ei vaikuttaisi koska Rataosuudella on Karjaalle 120 kilometrin nopeusrajoitus.

Minustakin Inkoon pysähdys on turha. Inkoon seisake on kaukana taajamasta. Ja joukkoliikennehän menestyy olemalla kävelyetäisyydellä ihmisten kodeista ja muista paikoista. Korpiseisake ei tätä oikein täytä. Minulla on semmoinen tuntu, että Inkoon seisake ei montaakaan ihmistä palvele nykyisillä muutamilla Y-junilla ja parempi palvelutaso kuntakeskuksen ihmisille saataisiin ajamalla busseilla suoraan Inkoon taajamasta Helsinkiin varsinkin Kirkkonummen moottoritien valmistuttua. No, en tiedä, miten kannattavaa tämä olisi, Y-junissakin on aika hiljaista jopa Kirkkonummi-Leppävaara-välillä.
 
Viimeksi muokattu:
HUHTI (1143 as.), oli: VR ajattaa kaukojunia suurienkin taajamien ohi

ultrix sanoi:
Itsekin ihmettelen tuota monen junakohtauksen yhteydessä, mm. Tampere-Turku-junien Urjala-kohtaukset voisi hyvin hyödyntää – vaikkapa niin, että kun nyt Turkuun menevä väistää aina, voisi välillä Tampereelle menevä väistää, jolloin Urjalaan olisi muutaman junavuoron tarjonta joka päivä.
Mielikuvitushommaa... Pysähtyihän Huhdin asemalla ennen vanhaan vaikka kuinka paljon junia, mutta kun ei se junankäyttö kiinnostanut paikallisia silloin, niin mitenkä se nyt vielä enemmän henkilöautoistuneessa yhteiskunnassa löisi itsensä läpi. Linja-autovuorotkin Huhdin kylässä (1143 as.) kärvistelevät. Muut kuin huhtilaiset tuskin tätä kuviteltua junien pysähdystä käyttäisivät, sillä Huhdilla ei ole tarjota meille muille suomalaisille kyllä yhtään mitään syytä sinne matkustaa. Eivätkä huhtilaiset junia omina matkustusnäyttöjen aikoinaankaan juuri käyttäneet. Kun on parempiakin tapoja lähteä Huhdista sinne minne on oikeasti tarve mennä.

Mihinkä siis huhtilaiset nyt yleensä matkustavat ja missä määrin ja mitenkä? Eiköhän suunta ole kirkolle tai kaupunkiin, Toijalaan. Karttasuunnat ovat siis vielä hieman eri suuntiin. Ei siinä tarvita nyt ohikulkevien satunnaisten kaukojunien paria vuorokautista junakohtauspysähdystä aamuvarhaisella tai iltamyöhällä, vaan pikkuautoa, jolla kohteessa käy niin kuin käpyläläiset raitiovaunulla Hakaniemessä.

Niin: Huhdin kylässä olevan kauko-ohjatun junakohtausliikennepaikan suljetun asemarakennuksen seinässä lukee "Urjala". Onpahan näin saatu kunnan nimi näkymään radan varteen... Urjalan keskusta eli kirkonkylä (2000 as.) on kuuden kilometrin päässä Huhdista ja valtatien hyvien yhteyksien varrella.
 
Vs: HUHTI (1143 as.), oli: VR ajattaa kaukojunia suurienkin taajamien ohi

Niin: Huhdin kylässä olevan kauko-ohjatun junakohtausliikennepaikan suljetun asemarakennuksen seinässä lukee "Urjala". Onpahan näin saatu kunnan nimi näkymään radan varteen... Urjalan keskusta eli kirkonkylä (2000 as.) on kuuden kilometrin päässä Huhdista ja valtatien hyvien yhteyksien varrella.
Toki tämän tiedän, ja asemakylän ja kirkonkylän välillähän on tunnetusti liike, jossa myydään "kukkia poikkeaville".

Ajattelin lähinnä, että kun nykyäänkin Turku-Tampere-kaukojunat pysähtelevät joka tapauksessa Urjalassa, kannattaisi pysähdykset käyttää hyväksi. Pysähtelyt voisivat sitten myös vuorotella niin, että joka toisella kerralla Turkuun menevä juna väistää ja joka toisella kerralla Tampereelle menevä juna väistää.
 
No, en tiedä, miten kannattavaa tämä olisi, Y-junissakin on aika hiljaista jopa Kirkkonummi-Leppävaara-välillä.
Y-juniin saadaan taatusti enemmän matkustajia jos ne laitettaisiin pysähtymään myös Espoon keskuksessa. Ei pelkästään keski-Espoolaisten Helsinkiin matkustavien riemuksi vaan myös siksi että että Espoosta matkustaa paljon väkeä myös Karjaan ja Hangon suuntaan ja nyt se on mahdollista käytännössä vain kalliilla pika-, IC- ja Pendolino-junilla koska Y-junat eivät pysähdy Espoossa.

t. Rainer
 
Kun nyt tässä innostuin pohtimaan asiaa, niin mielenkiintoinen skenaario olisi, jos Turun junat muutettaisiin RegioExpress-tyylisiksi, joko ohjausvaunuin tai moottorijunin. Helsingin asemalla heiluri heilahtaisi RegioExpress-Z-junana Lahteen ja Heinolaan ja/tai Kouvolaan. Turun junat voisivat mahdollisesti pysähtyä myös Siuntiossa ja Paimiossa.

Valitettavaa on toki, ettei tällaista skenaariota ikinä nähdä. Turkulaiset itsekin vastustavat Pendolino-liikenteen lopettamista (silloin kun MTV3 uutisoi huhusta, että Turun Pendolino-liikenne lopetettaisiin), vaikkei siitä mitään liikenteellistä hyötyä ole, ennemminkin tehotonta kaluston käyttöä. Mutta Pendolinon tulo Turkuun on imagokysymys.

Business-matkustaja kulkee Pendolinolla, oli se nopeampi tai ei. VR:n periaatehan on, että Pendolino tarjoaa jo kalustona itsessään parempaa palvelua kuin IC-juna tai pikajuna. Siksi myös pikajunien aikatauluilla ajavat Pendolinot on hinnoiteltu Pendolinon mukaisesti. Siitä, onko Pendolinoissa parempi palvelu kuin pikajunissa, voidaan käydä keskustelua subjektiivin argumentein maailman tappiin. Objektiivisesti voidaan sanoa, että Asiakas (tm) sen päättää, ja Asiakas (tm) tuntuu olevan sitä mieltä, että Pendolinosta kannattaa maksaa, koska Pendolinojen kysyntä on suurempi kuin pikajunien. (Huom. kysytty määrä on eri asia kuin kysyntä, joka on kysytyn määrän riippuvuus hinnasta. Mikäli Pendolinon kysytty määrä on sama kuin pikajunan, mutta hinta kalliimpi, on Pendolinon kysyntä suurempi.)

Loppu menee ehkä vähän aiheen ohi, mutta menköön. Pendolino kuitenkin liittyy olennaisesti VR:n liikennöintistrategiaan ja syihin, miksi pienempien paikkakuntien ohi ajetaan. Toisaalta myös junien absoluuttinen nopeus merkitsee vain tutkijoille ja asiantuntijoille. Asiakkaan subjektiivisesti kokema nopeus on voi olla aivan erilainen. Se tarkoittaa, että Vähä-Takahikiällä ei pysähdytä, koska businessmatkustaja hermostuu sellaisesta. VR ei halua ihmisten kokevan sitä minään "koko kansan kuskaajana" (tai "työväen kuskaajana", puolueneutraalius säilyttääksemme :)), vaan erikoispalveluna, jota eivät kaikki saa ja josta ollaan valmiita maksamaan. Mielestäni liikestrategian näkökulmasta ihan hyvä – yhteiskunnan kannalta pitäisi saada joku muukin liikennöimään, jotta VR saa rauhassa ja tunnontuskitta keskittyä business-liikenteeseen, kun se sitä kerran haluaa tehdä ja on siinä ihan hyvä. Huolimatta siitä, mitä Pendolinosta väitetään.

Se ei toki edistä asioita ensin mainitsemieni Turun RegioExpress-junien suuntaan, mutta ainakin Turun lähiliikenne Saloon ja Uuteenkaupunkiin voisi alkaa. Samoin kuin Turku–Tampere-liikenne.
 
Takaisin
Ylös