Ideointia Suomen suurnopeusrataverkosta

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
TGV rakennettava Helsinki-Tampere-Oulu -välille

Kyse on siitä onko edes halua ylläpitää tasaisia kehitysmahdollisuuksia mahdollisimman suuressa osassa maata vai heitetäänkö hansikkaat naulaan, todetaan että ei "muussa Suomessa" ikinä voi mitään positiivista kehitystä tapahtuakaan ja keskitetään kaikki resurssit Helsingin seudulle. Tulevaisuutta ajatellen on suuri riski jättää osa Suomesta käytännössä pelkän lentoliikenteen varaan.

Näin on tähän mennessä tehty. Esimerkiksi Oulun menestyskin on pitkälti alueen oman aktiivisuuden, mm. teknologia-alalla, ansiota. Tampere taas menestyy keskeisen sijaintinsa vuoksi. Suuruus näyttää vahvistavan itse itseään: pääkaupunkiseutu on "tuomittu menestymään", koska kokonsa vuoksi sinne on keskitetty Suomen liikenneyhteydet ulkomaille, pääosa korkeimman tason työpaikoista ja maan hallinto. Pk-seutu ei edes tarvitsisi mitään tukia menestyäkseen. Nykyisin tukien vähentäminen näkyy olevan linjana ja se näkyy siinä, että vain pk-seutu, Tampere ja Oulu pärjäävät, Turku ja Jyväskyläkin sinnittelevät perässä vaivoin.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueiden tekohengittäminen suurella rahalla ei ole viisasta. Jos taloudellisinta on keskittää väestö Helsingin seudulle ja annettava muun Suomen kuihtua kuten Ruotsissa on käynyt, näin tehtäköön Kepulaisten vastustuksesta huolimatta (näinhän Keskusta on toiminnut hallituksessa, siis edesauttanut Helsingin kasvua ja muun maan kuihtumista). Näkökulmani on utilitaristinen. Mutta on ajateltava sitten yhteiskuntataloutta. Asutus on suunnattava ratakäytävien varteen. Ei saa käydä niin, että muu Suomi muuttaa Los Angelesin, Reykjavikin tai Atlantan tyylisen ruuhkaisen ja haisevan moottoritiespagetin keskelle.

Noh, ehkä pysymme realistisessa totuudessa, jonka mukaan pari muutakin asutuskeskusta säilyy elinvoimaisina maantieteellisten syiden takia. Suomi tulee siis näillä näkymin keskittymään Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun ja lento- sekä automatkailu käymään aika vaikeaksi tulevaisuudessa. Jos lähdemme tästä lähtökohdasta, ensisijainen rata Suomessa olisi Pohjanmaan rata. Suomi on rikas valtio ja rahavaramme voisivat riittää tämän yhden ainoan radan muuttamiseksi TGV-tasoiseksi.

Pohjanmaan radan vaikutuspiirissä asuu nykyäänkin suuri osa maamme asukkaista, tämä investointi hyödyttäisi mm. kaupunkeja: Helsinki, Tampere ja näiden välinen nauhakaupunki, Seinäjoki/Vaasa, Jyväskylä ja Pori (yhteydet Tampereen kautta), Kokkola, Oulu, Kemi-Tornio, Rovaniemi. Olisi valtava määrä väestöä ja paikkakuntia, jota tämä runkoreitti palvelisi. Tampereelta 45 min työmatka Helsinkiin, Seinäjoelle puolessatoista tunnissa, Ouluun kolmessa tunnissa, miltä kuulostaisi? Rata tietenkin linjattaisiin Helsinki-Vantaan kautta kaukolentoja ajatellen, jos niitä ylipäätään vielä olisi mahdollista tehdä kalliilla biopolttoaineilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: TGV rakennettava Helsinki-Tampere-Oulu -välille

Esimerkiksi Oulun menestyskin on pitkälti alueen oman aktiivisuuden, mm. teknologia-alalla, ansiota. Tampere taas menestyy keskeisen sijaintinsa vuoksi. Suuruus näyttää vahvistavan itse itseään: pääkaupunkiseutu on "tuomittu menestymään", koska kokonsa vuoksi sinne on keskitetty Suomen liikenneyhteydet ulkomaille, pääosa korkeimman tason työpaikoista ja maan hallinto.

Oulun teknologiamenestys lienee onnistunut sekoitus ripeää oma-aloitteisuutta ja sopiva annos aluepolitiikkaa (mm. yliopisto ja sen teknillinen koulutus, joka puolestaan mahdollisti Nokian kaapelitehtaan ja myöhemmin radiopuhelinosaston sijoittamisen sinne). Sen mitä Oulussa olen asioinut, täytyy sanoa, että minulla on kunnioitus paikkakuntaa ja sen ihmisiä kohtaan sen saavuttamasta suuresta menestyksestä, jota edes etäisyydet eivät ole estäneet.

Tampereen menestyksessä on tosiaan mukana hyvä sijainti ja sen verran aluepolitiikkaa, että yliopisto ja teknillinen korkeakoulu/yliopisto on saatu. Sekä TV2. Kun on osaavaa työvoimaa, yritysten on ollut helppo palkata lisäväkeä tänne. Toisaalta Tampereelle on helppo tulla mistä päin vain, koska keskeisestä sijainnista johtuen se on suurelle osalle suomalaisia lähempänä kotipuolta kuin Helsinki, sekä huomattavasti edullisempi elinkustanuksiltaan.

Helsingin menestys tulee osin suuresta koosta. Keskushallinnon läsnäolo Helsingissä on kylläkin tavallaan tukea sekin, mutta ehkä tästä ei kannata lähteä kiistelemään kauheasti, kunhan vaan todetaan että tukea voi olla monenlaista (julkishallinnon laitoksia, aluetukia, maataloustukia jne.) ja ne jakautuvat aika epätasaisesti tässä maassa (muut suuret kaupungit eivät saa juuri mitään tällaisia tukia). Keskustelua hajasijoituksesta on käyty jo aikaisemminkin, ja ne keskustelut tuppaavat venymään aika pitkiksi ja herättämään paljon intohimoja. :smile:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueiden tekohengittäminen suurella rahalla ei ole viisasta. [...] Asutus on suunnattava ratakäytävien varteen. Ei saa käydä niin, että muu Suomi muuttaa Los Angelesin, Reykjavikin tai Atlantan tyylisen ruuhkaisen ja haisevan moottoritiespagetin keskelle.

No, on tekohengitystä ja tekohengitystä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, muttä näkisin kyllä etua siinä, että ei tieten tahtoa heikennettäisi jo ennestään heikossa asemassa olevien alueiden selviytymismahdollisuuksia ja pönkitettäisi pelkästään vahvoja. Tasa-arvoisia kehitysmahdollisuuksia luodaan tehokkaasti hyvillä liikenneyhteyksillä. Jos yhteydet eivät ole kunnossa, muutenkin elinkelpoinen seutu autioituu. Jos yhteydet ovat kunnossa, on edes jotain selviämisen mahdollisuuksia jos löydetään omia vahvuuksia ja alueella on oma-aloitteisuutta. (Korkeakoulutus on toinen tärkeä edellytys.) Ratakäytävät kautta maan ovat hyvä paikka keskittää asutusta.

Olennaisena pitäisin joka tapauksessa sitä, että taattaisiin asumis- ja työmahdollisuuksia myös jossain muualla kuin Helsingissä, sillä jo nykyään Helsingin elinkustanustaso on sitä luokkaa, että nuoret asuntovelalliset joutuvat epärealistisesti ottamaan 30-60 vuoden lainoja päästäkseen edes johonkin omaan luukkuun käsiksi. Tämä ei voi olla kenenkään etu. Ei tästä maasta kuitenkaan maa lopu, joten miksi ahtaa kaikki väkisin samaan paikkaan maksamaan kiskurihintoja elämisestä? Autoperusteisen nurmijärveläistymisen sijasta maan "kakkosmetropolit" voivat tarjota miellyttävämmän elinympäristön vähäisemmällä liikennesuoritteella.

Suomi tulee siis näillä näkymin keskittymään Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun ja lento- sekä automatkailu käymään aika vaikeaksi tulevaisuudessa. Jos lähdemme tästä lähtökohdasta, ensisijainen rata Suomessa olisi Pohjanmaan rata. Suomi on rikas valtio ja rahavaramme voisivat riittää tämän yhden ainoan radan muuttamiseksi TGV-tasoiseksi.

Pohjanmaan radan vaikutuspiirissä asuu nykyäänkin suuri osa maamme asukkaista, tämä investointi hyödyttäisi mm. kaupunkeja: Helsinki, Tampere ja näiden välinen nauhakaupunki, Seinäjoki/Vaasa, Jyväskylä ja Pori (yhteydet Tampereen kautta), Kokkola, Oulu, Kemi-Tornio, Rovaniemi. Olisi valtava määrä väestöä ja paikkakuntia, jota tämä runkoreitti palvelisi. Tampereelta 45 min työmatka Helsinkiin, Seinäjoelle puolessatoista tunnissa, Ouluun kolmessa tunnissa, miltä kuulostaisi? Rata tietenkin linjattaisiin Helsinki-Vantaan kautta kaukolentoja ajatellen, jos niitä ylipäätään vielä olisi mahdollista tehdä kalliilla biopolttoaineilla.

Allekirjoitan tämän vision lähes täysin, paitsi että aavistelen että kotiinpäin vetämisestä syytettäisiin jos itse esittäisin. :smile: Jos lisäksi voitaisiin tehdä jotain myös Itä-Suomen ja Turun yhteyksien parantamiseksi, niin tämä voisi toimia kaukoliikenteen osalta tulevaisuuden liikennepolitiikan perustana. Tosin samaan pakettiin kuuluu, että jos autoilu ja bussiliikenne käy vaikeaksi, niin sitten tarvitsee lisätä myös paikallisjunaliikennettä lyhyempien matkojen tarpeisiin takaamaan edes jonkintasoinen yhteiskunnan peruspalvelu.

Aluekehityksen kannalta olen ennenkin muistaakseni puhunut Etelä-Suomen metropolialueesta, joka käsittäisi Helsingin seudun, Lahden, Tampereen ja Turun, ja muodostaisi ainakin kärkiensä osalta yhtenäisen työssäkäyntialueen. (Selektiivinen etätyö toimisi mahdollistajana tälle, jolloin ihan joka päivä ei välttämättä tarvitsisi kulkea fyysisesti työpaikalle.) Oulu olisi erillään tästä, mutta pitäisi yhdistää siihen nopealla junayhteydellä, joka mahdollistaisi päivämatkustuksen mennen-tullen. Muut alueet yhdistettäisiin näihin alueellisesti sopivan tasoisin keinoin jotta taattaisiin edes jonkinlainen elinkelpoisuus/kehityskelpoisuus suurimmassa osassa maata.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Isoissa infrastruktuuri-investoinneissa kuten 300-350 km/h radassa Pasila-Lentoasema- Tampere pitää otaa huomioon sekin, että investointi tarvitsee tehdä vain kerran. Sen jälkeen rata on varsin kohtuullisilla kustannuksilla ylläpidettävissä.

Kuinka paljon tuollainen rata maksaisi?i Riittääkö 5 Me/km eli noin miljardi euroa?

No toistaiseksi rautateissä on tarkeämpiäkin rahareikiä, mutta ehkä vielä minun elinaikanani ........
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Kuinka paljon tuollainen rata maksaisi?i Riittääkö 5 Me/km eli noin miljardi euroa?
Kerava-Lahti -oikorata maksoi noin 5,5 M€/km. Se rakennettiin suureksi osaksi moottoritien maastokäytävään. En näe syitä, minkä vuoksi samanlainen ratkaisu toisessa paikassa maksaisi enemmän tai vähemmän.

Kun tässä keskustelussa on mietitty nopeita junayhteyksiä, niin totean vain, että ne nimenomaan tarvitsevat omat ratansa. Kuten on keskusteltu mm. Turun suunnan yhteydessä.

Meillä on nyt Pendolinot ajossa niin laajasti kuin niitä on suunniteltu, eikä aikatauluja voi kehua. Pendon suurinta nopeutta ei päästä käyttämään, vaika kori kallistuu. Ongelma ei ole ratageometria (johon kallistelu auttaa), vaan muu hitaampi liikenne.

TGV- ja saksalainen ICE-liikenne ovat nopeita siksi, että ne pääsevät ihan oikeasti porottamaan 200-300 km/h asemiensa välillä. Ja se edellyttää täysin erillistä rataa tai 4-raiteista rataa, jossa toinen pari on varattu korkealle nopeusalueelle. Tällä konstilla voidaan ajaa Hki-Tpe tunnissa ja Ouluun 3,5 tunnissa.

Liikenteen ja ratahankkeiden talous ovat sitten toinen juttu, tämä oli vain tekniikkaa.

Antero
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Ongelma ei ole ratageometria (johon kallistelu auttaa), vaan muu hitaampi liikenne.
Kun kerran noin tiedät, niin pystyt sitten varmaan kertomaan paljon esimerkkejä rataosuuksista, joilla Pendolinon nopeusrajoitus on korkeampi kuin veturivetoisten junien, mutta Pendolinolle sallittua korkeampaa nopeutta ei silti hyödynnetä hitaamaan liikenteen perässä ajamisen takia?
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Käsittääkseni raskaat tavarajunat "tuhoavat" nopean (300-350 km/h) radan. Hitaat ja raskaat junat kuluttavat radan nopeasti "kuopille". Noilla kuopilla on merkitystä kun junilla on paljon nopeutta.
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Kun kerran noin tiedät, niin pystyt sitten varmaan kertomaan paljon esimerkkejä rataosuuksista, joilla Pendolinon nopeusrajoitus on korkeampi kuin veturivetoisten junien, mutta Pendolinolle sallittua korkeampaa nopeutta ei silti hyödynnetä hitaamaan liikenteen perässä ajamisen takia?
Eräällä Helsingistä länteen vievällä rataosalla rakennettiin taannoin lisää raiteita ja haluttaisiin rakentaa edelleenkin, koska Pendolinot eivät paikallisjunien välissä ajaessaan voi ajaa kovempaa kuin paikallisjunat. Esimerkki oli tietenkin huono, koska kyse ei ollut veturivetoisesta junasta.

Mutta veturivetoinen ei ole tässä relevantti määrittely, koska Suomessa voi olla veturivetoisia junia nopeudella 200 km/h - jos rata JA aikataulu sallivat.

Jos millä hyvänsä rataosalla aikataulu ei salli Pendolinolle 220 km/h nopeutta, en ole niin typerä, että vaatisin tuon rataosan teknisen nopeustason noston 220:een siksi, että siinä on Pendolinovuoroja. Joten "paljon esimerkkejä" ei pidäkään olla.

Tämän asian ydin on se, että radan tekninen nopeustaso ei yksin ratkaise yksittäisen junan nopeutta, vaan nopeutta rajoittaa myös muu radalla oleva liikenne. Erillinen suurnopeusrata poistaa muun liikenteen rajoituksen.

RHK:n grafiikat löytyvät RHK:n www-sivuilta. Voinet sormiharjoitteluna sijoittaa tunnissa H:gistä Tampereelle ajavia Pendolinovuoroja grafiikkaan ajatuksella, että vaaditaan niiden perusteella pääradan nopeustason nosto 220 km/h:iin - ikään kuin asia olisi vain siitä kiinni. Yllykkeeksi sormiharjoittelulle voin kertoa, että Penodon suoritusarvoilla ja 220 km/h maksiminopeudella pysähdyksetön ajoaika Tampereelle on 55 minuuttia. Tunnin vaatimuksella saat muuten mukaan vielä yhden välipysähdyksenkin. Että vedä sitä viivaa grafiikkaan vaikka sen mukaan.:smile:

Antero

PS: Sr2-vedolla ja sn=200 pääsee Tampereelle 59 minuutissa.
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Eräällä Helsingistä länteen vievällä rataosalla rakennettiin taannoin lisää raiteita ja haluttaisiin rakentaa edelleenkin, koska Pendolinot eivät paikallisjunien välissä ajaessaan voi ajaa kovempaa kuin paikallisjunat. Esimerkki oli tietenkin huono, koska kyse ei ollut veturivetoisesta junasta.

Mutta veturivetoinen ei ole tässä relevantti määrittely, koska Suomessa voi olla veturivetoisia junia nopeudella 200 km/h - jos rata JA aikataulu sallivat.
Rantaradalla Helsingin ja Kirkkonummen välillä Pendolinojen nopeusrajoitus on ihan sama kuin veturivetoisten junien. Veturivetoisuus on tässä tapauksessa juurikin relevantti määrittely, koska Suomessa rata sallisi veturivetoisille junille 200 km/h nopeuden vain oikoradalla, joka on nimenomaan rakennettu nopeaa liikennettä varten.

Jaarittelusi mahdollisista nopeudennostoista ei vastaa asettamaani kysymykseen, joka koski alkuperäistä argumenttiasi Pendolinojen nykyisistä aikatauluista.
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Rantaradalla Helsingin ja Kirkkonummen välillä Pendolinojen nopeusrajoitus on ihan sama kuin veturivetoisten junien. Veturivetoisuus on tässä tapauksessa juurikin relevantti määrittely, koska Suomessa rata sallisi veturivetoisille junille 200 km/h nopeuden vain oikoradalla, joka on nimenomaan rakennettu nopeaa liikennettä varten.

Eikö se ole pendon idea juuri että se pystyy n 20 km/h nopeapaan huippunopeuteen kuin veturivetoinen juna, juuri kallistuvan korinsa ja keveytensä ansiosta, oli tärkeimmistä radoista mikä tahansa kyseessä? Ainakin Rantaradalla, Pääradalla, Jämsänkosken radalla ja Oikoradalla ja ymmärtääkseni jollain Savon radan pätkälläkin asia on näin, vai tietääkö joku paremmin? Osaako kukaan sanoa onko pendon energiankulutus/matkustajakm myös pienempi kuin esim IC:llä?

Miksi muuten Ruotsissa alettiin liikennöidä kallistuvakorisilla X2000-junilla ellei siitä olisi jotain hyötyä? Ei Ruotsissakaan ole tietääkseni mitään erillisiä suurnopeusratoja.

t. Rainer
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Eikö se ole pendon idea juuri että se pystyy n 20 km/h nopeapaan huippunopeuteen kuin veturivetoinen juna, juuri kallistuvan korinsa ja keveytensä ansiosta, oli tärkeimmistä radoista mikä tahansa kyseessä?
Ei muuta kuin lukemaan RHK:n sivuilta nopeusrajoitukset rataosittain, jos tälläinen rautatieharrastuksen perusasia ei ole vielä tiedossa.
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Ei muuta kuin lukemaan RHK:n sivuilta nopeusrajoitukset rataosittain, jos tälläinen rautatieharrastuksen perusasia ei ole vielä tiedossa.

Onko siis rata/kalustokohtaisista nopeusrajoituksista luovuttu?

Saisiko tämän kartan mukaan siis myös veturivetoisella IC2 -rungolla ajaa Tikkurilasta Tampereelle tai Kirkkonummelta Kupittaalle 200 km/h? Enpä usko.

t. Rainer
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Rantaradalla Helsingin ja Kirkkonummen välillä Pendolinojen nopeusrajoitus on ihan sama kuin veturivetoisten junien. Suomessa rata sallisi veturivetoisille junille 200 km/h nopeuden vain oikoradalla..
Helsingin ja Kirkkonummen välillä suurin sallittu nopeus on sama niin Pendolinolle kuin veturijunallekin. Kirkkonummelta Turkuun Pendolino saa ajaa muita junia nopeammin.

Keravalta saa Hakosillan lisäksi myös Tampereelle ajaa veturivetoisella matkustajajunalla nopeudella 200 km/h. Missään muualla Suomessa ei saa veturivetoisella junalla ajaa suurempaa nopeutta kuin 160 km/h.

Lähteenä olen käyttänyt Ratahallintokeskuksen Verkkoselostusta 2008. Saatavissa täältä. Nämä tiedot ovat liitteessä 6 (Ratojen rataluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla), sivut 98-101.

Osaako kukaan sanoa onko pendon energiankulutus/matkustajakm myös pienempi kuin esim IC:llä?
Tämä riippuu nopeudesta ja matkustajamäärästä, joten tarkan vastauksen antaminen on mahdotonta. Pitkä IC2-juna on matkustajaa kohden kevyempi kuin Pendolino, joten sen energiankulutus on periaatteessa pienempi (mikäli nopeus on sama kuin Pendolinolla).
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Jaarittelusi mahdollisista nopeudennostoista ei vastaa asettamaani kysymykseen, joka koski alkuperäistä argumenttiasi Pendolinojen nykyisistä aikatauluista.
Asettamasi kysymys ei ole vastaamisen arvoinen, koska se ei liity mitenkään esittämäni asiaan.

Esittämäni asia oli, että samalla radalla eri nopeudella kulkevat junat haittaavat toisiaan ja vievät toisiltaan ratakapasiteettia. Meidän maassamme se nopea juna on Pendolino, mutta se ei voi kulkea kovin paljon nopeammin kuin muu samalla radalla kulkeva liikenne. Pendolinon nopeutta ei meillä rajoita se, millaiseksi rata ja juna on tehty, vaan rajoittaja on radalla kulkeva muu liikenne. Eikä sekaliikennerataa kannata tehdä nopeustasoltaan korkeammaksi kuin mitä nopeutta radalle tehtävässä aikataulussa on mielekästä käyttää.

Ilmeisesti on ylivoimaisen vaikea ymmärtää, että matka-ajalle ei huippunopeuspyrähdyksillä ole juurikaan merkitystä, vaan enemmän merkitsee pysähdysten määrä ja junan kiihtyvyys. Tämän voi helposti osoittaa teoreettisestikin laskemalla aikatauluja eri nopeuksilla, kiihtyvyyksillä ja pysähdysmäärillä.

Tämän vuoksi Suomen kokoisessa maassa on turhaa käyttää rahaa nopeustasoihin yli 140-160 km/h sekaliikenneradoilla. Nopeudesta saadaan etua vasta pitkillä etäisyyksillä ja havoilla pysähdyksillä (n. 100 km välein). Mutta tällöin nopealla junalla on oltava oma raide ilman hitaampaa haittaavaa liikennettä. Tästä tosiasiasta on syntynyt keskieurooppalainen erillinen nopeiden ratojen verkko.

Antero
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Asettamasi kysymys ei ole vastaamisen arvoinen, koska se ei liity mitenkään esittämäni asiaan.
Eli: kirjoitit huuhaata (että Pendolinojen nykyiset hitaat aikataulut johtuisivat muusta hitaammasta liikenteestä), mikä ei edes liittynyt esittämääsi asiaan.
 
Vs: Kajaanin juna- ja bussiliikenne Helsinkiin

Keravalta saa Hakosillan lisäksi myös Tampereelle ajaa veturivetoisella matkustajajunalla nopeudella 200 km/h.
Tuokin on vielä tulevaisuutta, sillä tämän vuoden verkkoselostuksessa em. välillä veturivetoisten junien nopeusrajoitus on 160 km/h.
 
Takaisin
Ylös