InterCity2-junien maksiminopeutta nostetaan 200 kilometriin tunnissa, kertoo VR tiedotteessaan.
Ei tainnut koskea rantarataa tämä muutos. Rantarata oli ensimmäisiä ratoja joissa veturijunille ylipänsä sallittiin 160 km/h jo yli 10 vuotta sitten, ja olisi varmasti nostettu sillä IC2-junien nopeutta jo aikaisemmin jos olisi ollut mahdollista.
Tai mielumimn toisin päin. Eiköhän se pysähdysten määrä vaikuta matka-aikoihin siitä huolimatta, ja ravintolavaunun puuttuminen pidä IC2 junia toistaiseksi edullisempana kuin pendot. Miten käy sitten täyden palvelun pitkän matkan IC-junien, joissa on sekä vanhaa että uutta kalustoa, on vaikea ennustaa?
t. Rainer
Ihan hyvä parannustoimi, vaikka vakiominuuttiaikataulu hajautuukin (taajis, IC, IC² ja pendovakiominuutit). Valistunut arvioni on, että IC2-junat taivaltavat Hki-Tpe välin ajassa 1:35 (pendolino 1:28 ja nyky-IC:t ja IC2:t 1:45).
Sakari Kestinen
Jo nykyisihän IC57 Helsinki-Tampere-Vaasa taittaa Helsingistä Tampereelle tunnissa ja 34 minuutissa. Joskin, tuon voi osittain selittää sillä että, se ei pysähdy Riihimäellä, Hämeenlinnassa eikä Toijalassa. Lisäksi IC60 Oulu-Tampere-Helsinki hurauttaa Tampereelta Helsinkiin tunnissa ja 35 minuutissa. Jälkimmäisen kohdalla näkyy heti pysähdys Hämeenlinnassa, mutta Riihimäen ja Toijalan sekin ohittaa pysähtymättä. Ilmeisesti näissä kahdessa jo ajetaan hieman kovempaa, kun muissa, koska ei 10 minuuttia saada pois pelkästään pysähdyksiä tiputtamalla. Veikkaisin, että noilla pysähdyksiä tiputtamalla säästetään noin 5 minuuttia. Joka tapauksessa uudistus on toivottu ja otetaan matkustajien kohdalla ilolla vastaan.
Mitä tulee rantarataan, niin en usko että siellä ajetaan kovempaa kuin, ennen vaikka saisikin. Pendolinon on oltava nopeampi jo imagosyistä(,kun kysytään niin että vr vastaa rehellisesti.)
Jos halutaan pitää kiinni tasatahtiaikataulusta, niin voisi ajatella, että tavalliset ic:t eivät pysähtyisi väliasemilla ja ic^2:t taas pysähtyisivät, mutta ajaisivat koko välin Tampereelle yhtä nopeasti kuin tavalliset ic:t suuremman huippunopeutensa ansiosta. Toinen ja luultavasti fiksumpi tapa olisi pitää kiinni Tampereesta solmuna ja hyödyntää ic^2:ten nopeutta myöhentämällä lähtöä Helsingistä.
Tässä näkyy meidän nopean liikenteen ongelma: meillä ei ole rahaa tehdä riittävästi nopeaa rataa, sitä on vain Etelä-Suomessa, missä olisi tärkeää pitää kiinni kiinni tasatahtiaikatauluista. Puhtaasti liikenteen kannalta ajateltuna huippunopeutta pitäisi käyttää Tampereelta/Kouvolasta eteenpäin, missä matkat on pitkät ja vuoroväli harva.
Ehkäpä pitäisikin ajatella, että ic^2:t korvaisivat pendolinot, tarvittaisiin vain kaksikerroksinen ravintolavaunu (sellainen olisi tosi makea, sopisi olemaan kunnon keittiö, jolloin ravintolavaunusta saisi gourmee -tasoista ruokaa ja... huoh) Pendolinot sitten siirrettäisiin niille rataosille, mistä niistä on oikeasti hyötyä, elikkä välit Helsinki - Turku (Oletuksella, että oikaisua ei tule) ja Tampere - Jyväskylä.
Ville
Itse aikoinaan tuli mietittyä uusien makuuvaunujen kohdalla, että mikseivät muuta päivävaunuja kaksikerroksiksi ja sitten yhden alakertaan ravintola. Jotain siitä vr:lle kirjoitin, mutta en muista mitä. Mutta tuohan olisi hieno idea mitä Turunen ehdotti. Tulisi varmasti lisää tyylikkyyttä Ic2:siin, enkä usko että uudistus edes niin paljon vaatisi.
Pitääkö tuo paikkansa? Onko VR:llä yhtään yksikerroksista vaunua, jolle sallitaan yli 160 km/h nopeus?Sr2-veturi ja IC2 vaunu häiritsevät toisiaan aerodynaamisesti, jos nopeus on yli 160 km/h. Ongelma voidaan ratkaista käyttämällä yhtä tavanomaista vaunua veturin ja kaksikerrosvaunun välissä.
Ihmettelen, jos kaksikerrosvaunun ja Sr2:n välissä ei olisi mitään outoa suurilla nopeuksilla. Onhan niiden päädyt kokolailla eritavalla muotoiltu.
Toisekseen on täysin eri juttu, että mikä Suomessa on virallisesti mahdollista ja mikä ei. Täälähän Minden-Deutz-teleillä saa pääsääntöisesti ajaa 140 km/h. Kuitenkin Saksassa niillä ajetaan 200 km/h. Möys eräs taho saisi varmaan halvauksen kun huomaisi, että Suomessakin nähtävillä venäläisillä matkustajavaunuilla, jossa on lossajarrut, saa rajan takana ajaa 160 km/hSaihan ennen Cmc:illä ajaa Suomessa 140 km/h, mutta itänaapurissa 160 km/h, vaikkei vaunu mitenkään rajalla muuttunutkaan. Itä on toki eri asia, mutta yleisestiottaen ei täälä ole halua ajaa "vanhalla" yksikerroskalustolla nopeasti, niin sitten niin ei tehdä.
Mun muistaakseni joillekin vanhoille 1-kerros IC-vaunuille tehtiin jonkin remontin yhteydessä ainakin jotain virityksiä että nopeutta voisi nostaa 200 km/h:ksi. Mulla ei tosin ole tietoa johtivatko toimenpiteet todellakin nopeuden nostoon. Mistä litteroista on kyse ei ole myöskään muistikuvaa. Mulla on myös sellainen käsitys että A-sarjan salonki- ja konferenssivaunut olisivat sallittuja 200 km/h nopeudelle.
t. Rainer
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 16.01.2009 kello 09:06. Syy: jaettu viesti kahtia, lyhennetty lainausta
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 16.04.2010 kello 13:13. Syy: siirretty toiseen ketjuun
Kalle Id | kships.blogspot.com | www.ulkomatala.net
Mullakin on mielikuva tällaisesta tapauksesta Parkanon radalla, joka taitaa olla suorimmasta päästä Suomessa. En mene asiasta takuuseen, koskapa muistikuvat saattavat sekoittua Pendolino-matkoihin. Tampere-Seinäjoki -välillä usein pyritään ottamaan kiinni muualla syntyneitä viiveitä, tosin nykyään aikataulut tuolla välillä taitavat olla jo valmiiksi aika tiukalla.
Kuten ylempänä minä ja muut mainitsivat, noita kokeiluvuoroja on ollut. Kokeilut tehtiin siis kaupallisessa liikenteessä. Vaikka en normaalisti tykkää kirjoittaa netissä muutoin kuin yksityishenkilönä, mainittakoon, että olen itsekin ajanut yhdistelmällä Sr2 + neljä kaksikerrosvaunua tasan vauhtia 200 km/h, matkustajat kyydissä.