VR:lle uutta lähi- ja yöjunakalustoa

Ja sitten se tarjouskilpailu keskeytettiin. Spekseissä vikaa.

Uusi yritys käynnistyi tänään. Hankintailmoitus

Joitakin poimintoja tuosta kolmisivuisesta speksistä:
  • The trainset shall be electric multiple unit capable of running at 160 km/h speed on all Finnish tracks where the infrastructure manager allows that speed.
  • The trainset shall consist of single deck low floor carriages; level access shall be provided on all entrances from a 550 mm platform.
  • The trainset shall be equipped with at least 8 vestibules.
  • The length of the trainset shall be no more than 110 meters, length over buffers.
  • The trainset shall include three different types of passenger compartments: economy-, comfort- and pet compartments. There shall be at least three wheelchair places on the trainset.
  • The seating arrangement shall be either 2+3 in vis-à-vis or 2+2 in rows and vis-à-vis only when necessary.
  • The trainset shall have one universal and one standard toilet.
  • The trainset shall be able to operate on platform lengths of 170 m in double traction and on 270 m in triple traction. There shall be an automated mechanism to lock the doors extending over the platform lengths if applicable.
NOTIFICATION: These are initial requirements and VR reserves the right to make modifications during negotiations
 
Koska tuota kalustoa aiotaan käyttää ei niin kauhean lähiliikennemäisillä väleillä Helsinki-Kouvola ja Helsinki-Tampere, niin 160 km/h on ehdoton minimivaatimus. Eikö tuollaista kalustoa ole vieläkään saatavana 200 km/h-versioina?
 
Koska tuota kalustoa aiotaan käyttää ei niin kauhean lähiliikennemäisillä väleillä Helsinki-Kouvola ja Helsinki-Tampere, niin 160 km/h on ehdoton minimivaatimus. Eikö tuollaista kalustoa ole vieläkään saatavana 200 km/h-versioina?

Hankintakilpailutuksen näkökulmasta tuo miniminopeusvaade 160 km/h kuulostaa hyvältä, koska siinä ei liikaa raja kalustotoimittajia. Ainahan voidaan lisäarvottaa kilpailutuksessa - tai tässä tapauksessa neuvottelumenetelyssä - korkeampaa huippunopeutta.
 
Junat ovat siis näköjään noin satametrisiä, joten niillä voidaan korvata kaikki Sm2- ja Eil-kalusto.
 
Miksi erikseen mainitaan yksikerroksisia? Onko jokin syy, miksi kaksikerroksisia ei edes haluta tarjottavan?
 
Miksi erikseen mainitaan yksikerroksisia? Onko jokin syy, miksi kaksikerroksisia ei edes haluta tarjottavan?

Halutaan täysin esteetöntä kalustoa, jota kaksikerroksinen tai osin kaksikerroksinen ei ole. Toisaalta tuo yksikerroksisuus on mainittava, kun ei haluta monikerroksisia vaunuja.
 
Halutaan täysin esteetöntä kalustoa, jota kaksikerroksinen tai osin kaksikerroksinen ei ole. Toisaalta tuo yksikerroksisuus on mainittava, kun ei haluta monikerroksisia vaunuja.

Eihän nykyisetkään ole täysin esteettömiä, kun osa matkustamotiloista on korkeammalla tasolla kuin ovien taso. Jotenkin luulisi, että esteettömyys olisi riittävällä tasolla, kun joka vaunussa olisi alakerrassa esteetön alue. Kaksikerrosvaunun tuoman kapasiteettilisän luulisi helpottavan uusien reittien avaamista, kun junakin voisi olla lyhempi, jolloin laiturikin voisi olla lyhempi. Toki tuolla mainittiin ylimääräisten ovien automaattilukitus junaa lyhemmillä laitureilla, mutta silti.
 
Eihän nykyisetkään ole täysin esteettömiä, kun osa matkustamotiloista on korkeammalla tasolla kuin ovien taso. Jotenkin luulisi, että esteettömyys olisi riittävällä tasolla, kun joka vaunussa olisi alakerrassa esteetön alue. Kaksikerrosvaunun tuoman kapasiteettilisän luulisi helpottavan uusien reittien avaamista, kun junakin voisi olla lyhempi, jolloin laiturikin voisi olla lyhempi. Toki tuolla mainittiin ylimääräisten ovien automaattilukitus junaa lyhemmillä laitureilla, mutta silti.

Niin vertailussa sm4-kalustoon kyllä, mutta vertailussa sm5-kalustoon ei. Nyt varmaankin Vr-yhtymä hakee samankaltaisia junayksikköjä kuin Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:llä? http://junakalusto.fi/fi/kalusto
 
Määräävä laituripituus on 170 m kahdelle yksikölle. Kolmen vaunun juna olisi 75-80 m, koska vaunun pituus ei voine olla yli 26,6 m (normaali vaunupituus). Nelivaunuinen FLIRT taas on 75 metrinen (18,75 m per vaunu). Mekaanisesti laskien nelivaunuisen junan vaunupituus voisi olla 21,25 m. Riippuu tietysti, mitä eri valmistajien valikoimasta löytyy. Joka tapauksessa VR tarvitsee pohjoismaiseen kuormaulottumaan sovitetun keskieurooppalaista leveämmän kalustotyypin, joka kuitenkin pystytään valmistamaan mahdollisimman pitkälle yhteisistä komponenteista. Jos tehdään kovin paljon räätälöintiä suomalaisiin olosuhteisiin, hintakin nousee.
Juha
 
Määräävä laituripituus on 170 m kahdelle yksikölle. Kolmen vaunun juna olisi 75-80 m, koska vaunun pituus ei voine olla yli 26,6 m (normaali vaunupituus). Nelivaunuinen FLIRT taas on 75 metrinen (18,75 m per vaunu). Mekaanisesti laskien nelivaunuisen junan vaunupituus voisi olla 21,25 m. Riippuu tietysti, mitä eri valmistajien valikoimasta löytyy. Joka tapauksessa VR tarvitsee pohjoismaiseen kuormaulottumaan sovitetun keskieurooppalaista leveämmän kalustotyypin, joka kuitenkin pystytään valmistamaan mahdollisimman pitkälle yhteisistä komponenteista. Jos tehdään kovin paljon räätälöintiä suomalaisiin olosuhteisiin, hintakin nousee.
Juha

Kahden yksikön juna saa olla pidempi kuin 170 m, mutta ovien on mahduttava tähän haarukkaan. 5-vaunuinen Flirt on aika lähellä mitä etsitään, sellaisia mitä Norjan NSB ja Ruotsin MTR on ostanut. Ne ovat kanssa 3.2 m leveitä, ja ykkösluokkakin löytyy. VR:n tarjouspyynnössä vaadittiin kanssa comfort compartmentia.

t. Rainer
 
Maantiekään Helsinkiin ei vedä ja kantatie 51 on luokiteltu yhdeksi Suomen vaarallisimmaksi tieksi. Raasepori ja Hanko kärsivät väestön vähenemisestä kaikissa ikäluokissa alle 65 v. Nuoret muuttavat pois sieltä jos liikenneyhteydet ei parane vaikka etäisyys pk-seudulle on yhtä lyhyt kuin Lahdesta tai Hämeenlinnasta.
Maantieteelle ei valitettavasti voi mitään. Tie 51 vie Helsingistä niemimalle, jonne tie myös päättyy. Tuolta tieltä ei voi siis jatkaa matkaansa muihin suuntiin. Lahti ja Hämeenlinna ovat taas logistisesti erilaisessa asemassa kuin Hanko. Lahden kautta kulkee tiet 4 ja 5, jotka ovat todella pitkiä teitä. Noiden teiden varrelle osuu muitakin varsin suuria kaupunkeja (Oulu, Jyväskylä, Kuopio). Lisäksi Lahden kautta kulkee junarata, jossa on matkustajavirtoja mm. Kuopion ja Joensuun suuntaan.
Hämeenlinna taasen on tien 3 varrella. Tuota tietä pitkin pääsee mm. Tampereelle. Hämeenlinnan kautta kulkee myös ratayhteys, jonka varrella on Tampereen lisäksi mm. Oulu.

Mutta olisihan toki läntisellä Uudellamaalla potentiaalia nousta etäisyyden puolesta samanlaiseksi pk-seudun työssäkäyntialueeksi kuin pääradan ja oikoradan varsilla, sitä en kiellä.
 
Maantieteelle ei valitettavasti voi mitään. Tie 51 vie Helsingistä niemimalle, jonne tie myös päättyy. Tuolta tieltä ei voi siis jatkaa matkaansa muihin suuntiin. Lahti ja Hämeenlinna ovat taas logistisesti erilaisessa asemassa kuin Hanko. Lahden kautta kulkee tiet 4 ja 5, jotka ovat todella pitkiä teitä. Noiden teiden varrelle osuu muitakin varsin suuria kaupunkeja (Oulu, Jyväskylä, Kuopio). Lisäksi Lahden kautta kulkee junarata, jossa on matkustajavirtoja mm. Kuopion ja Joensuun suuntaan.
Hämeenlinna taasen on tien 3 varrella. Tuota tietä pitkin pääsee mm. Tampereelle. Hämeenlinnan kautta kulkee myös ratayhteys, jonka varrella on Tampereen lisäksi mm. Oulu.

Mutta olisihan toki läntisellä Uudellamaalla potentiaalia nousta etäisyyden puolesta samanlaiseksi pk-seudun työssäkäyntialueeksi kuin pääradan ja oikoradan varsilla, sitä en kiellä.

Lisäksi toisin kuin väitetään, kantatie 51 vetää hyvin ja per liikennesuorite se on maan turvallisimmassa kategoriassa. Per kilometri se on samassa kategoriassa kuin kaikki eteläisen Suomen päätiet.
 
Maantieteelle ei valitettavasti voi mitään. Tie 51 vie Helsingistä niemimalle, jonne tie myös päättyy. Tuolta tieltä ei voi siis jatkaa matkaansa muihin suuntiin. Lahti ja Hämeenlinna ovat taas logistisesti erilaisessa asemassa kuin Hanko. Lahden kautta kulkee tiet 4 ja 5, jotka ovat todella pitkiä teitä. Noiden teiden varrelle osuu muitakin varsin suuria kaupunkeja (Oulu, Jyväskylä, Kuopio). Lisäksi Lahden kautta kulkee junarata, jossa on matkustajavirtoja mm. Kuopion ja Joensuun suuntaan.
Hämeenlinna taasen on tien 3 varrella. Tuota tietä pitkin pääsee mm. Tampereelle. Hämeenlinnan kautta kulkee myös ratayhteys, jonka varrella on Tampereen lisäksi mm. Oulu.

Mutta olisihan toki läntisellä Uudellamaalla potentiaalia nousta etäisyyden puolesta samanlaiseksi pk-seudun työssäkäyntialueeksi kuin pääradan ja oikoradan varsilla, sitä en kiellä.

Tie jatkuu keski-Eurooppaan koska Hangosta lähtee RoRo aluksia Saksaan, Puolaan , Tanskaan jne ja rekkaliikenne tiellä on aikamoista.

Tietä käyttävät myös kesämökkeilleen ajavat, niitä on Raaseporissa lukumääräisesti eniten koko Suomessa. Myös Inkoossa, Hangossa ja Kemiönsaarella on paljon mökkejä jonne ajetaan kyseistä tietä pitkin.

Risteykset ovat vaarallisia, varsinkin sellaiset jossa käännytään vasemmalle ja ryhmitytään keskivuiivan viereen. Moni on jäänyt rekan murskaamaksi.

Liikenne on arkenakin niin ruuhkaista että kestää melkein 2 tuntia ajaa Helsingistä Tammisaaeen (matka n 90 km).

t. Rainer
 
Tie jatkuu keski-Eurooppaan koska Hangosta lähtee RoRo aluksia Saksaan, Puolaan , Tanskaan jne ja rekkaliikenne tiellä on aikamoista.

Tietä käyttävät myös kesämökkeilleen ajavat, niitä on Raaseporissa lukumääräisesti eniten koko Suomessa. Myös Inkoossa, Hangossa ja Kemiönsaarella on paljon mökkejä jonne ajetaan kyseistä tietä pitkin.
Satamaan liittyvä liikenne taitaa olla hieman riippuvainen laivojen lähtö- ja saapumisajoista. Voin toki kuvitella, että se tuo paljon rekkaliikennettä tielle.

Lukumääräisesti eniten kesämökkejä taitaa kuitenkin olla Mualiman Navan läheisyydessä? ;)
https://www.stat.fi/til/rakke/2018/rakke_2018_2019-05-21_kat_001_fi.html
 
Miksiköhän kukaan ei ole ajatellut missään virastossa kun Hangon satama päästettiin kasvamaan noin suureksi siitä huolimatta että on täysin väärässä paikassa liikenteellisesti.
 
Takaisin
Ylös