Viestiketju: VR:lle uutta lähi- ja yöjunakalustoa

Koska tuota kalustoa aiotaan käyttää ei niin kauhean lähiliikennemäisillä väleillä Helsinki-Kouvola ja Helsinki-Tampere, niin 160 km/h on ehdoton minimivaatimus. Eikö tuollaista kalustoa ole vieläkään saatavana 200 km/h-versioina?

Alunperin kirjoittanut Melamies

Koska tuota kalustoa aiotaan käyttää ei niin kauhean lähiliikennemäisillä väleillä Helsinki-Kouvola ja Helsinki-Tampere, niin 160 km/h on ehdoton minimivaatimus. Eikö tuollaista kalustoa ole vieläkään saatavana 200 km/h-versioina?

Hankintakilpailutuksen näkökulmasta tuo miniminopeusvaade 160 km/h kuulostaa hyvältä, koska siinä ei liikaa raja kalustotoimittajia. Ainahan voidaan lisäarvottaa kilpailutuksessa - tai tässä tapauksessa neuvottelumenetelyssä - korkeampaa huippunopeutta.

Junat ovat siis näköjään noin satametrisiä, joten niillä voidaan korvata kaikki Sm2- ja Eil-kalusto.

Miksi erikseen mainitaan yksikerroksisia? Onko jokin syy, miksi kaksikerroksisia ei edes haluta tarjottavan?

Alunperin kirjoittanut PepeB

Miksi erikseen mainitaan yksikerroksisia? Onko jokin syy, miksi kaksikerroksisia ei edes haluta tarjottavan?

Halutaan täysin esteetöntä kalustoa, jota kaksikerroksinen tai osin kaksikerroksinen ei ole. Toisaalta tuo yksikerroksisuus on mainittava, kun ei haluta monikerroksisia vaunuja.

Alunperin kirjoittanut pehkonen

Halutaan täysin esteetöntä kalustoa, jota kaksikerroksinen tai osin kaksikerroksinen ei ole. Toisaalta tuo yksikerroksisuus on mainittava, kun ei haluta monikerroksisia vaunuja.

Eihän nykyisetkään ole täysin esteettömiä, kun osa matkustamotiloista on korkeammalla tasolla kuin ovien taso. Jotenkin luulisi, että esteettömyys olisi riittävällä tasolla, kun joka vaunussa olisi alakerrassa esteetön alue. Kaksikerrosvaunun tuoman kapasiteettilisän luulisi helpottavan uusien reittien avaamista, kun junakin voisi olla lyhempi, jolloin laiturikin voisi olla lyhempi. Toki tuolla mainittiin ylimääräisten ovien automaattilukitus junaa lyhemmillä laitureilla, mutta silti.

Alunperin kirjoittanut EVhki

Eihän nykyisetkään ole täysin esteettömiä, kun osa matkustamotiloista on korkeammalla tasolla kuin ovien taso. Jotenkin luulisi, että esteettömyys olisi riittävällä tasolla, kun joka vaunussa olisi alakerrassa esteetön alue. Kaksikerrosvaunun tuoman kapasiteettilisän luulisi helpottavan uusien reittien avaamista, kun junakin voisi olla lyhempi, jolloin laiturikin voisi olla lyhempi. Toki tuolla mainittiin ylimääräisten ovien automaattilukitus junaa lyhemmillä laitureilla, mutta silti.

Niin vertailussa sm4-kalustoon kyllä, mutta vertailussa sm5-kalustoon ei. Nyt varmaankin Vr-yhtymä hakee samankaltaisia junayksikköjä kuin Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:llä? http://junakalusto.fi/fi/kalusto

Määräävä laituripituus on 170 m kahdelle yksikölle. Kolmen vaunun juna olisi 75-80 m, koska vaunun pituus ei voine olla yli 26,6 m (normaali vaunupituus). Nelivaunuinen FLIRT taas on 75 metrinen (18,75 m per vaunu). Mekaanisesti laskien nelivaunuisen junan vaunupituus voisi olla 21,25 m. Riippuu tietysti, mitä eri valmistajien valikoimasta löytyy. Joka tapauksessa VR tarvitsee pohjoismaiseen kuormaulottumaan sovitetun keskieurooppalaista leveämmän kalustotyypin, joka kuitenkin pystytään valmistamaan mahdollisimman pitkälle yhteisistä komponenteista. Jos tehdään kovin paljon räätälöintiä suomalaisiin olosuhteisiin, hintakin nousee.
Juha

Alunperin kirjoittanut Juha P Korhonen

Määräävä laituripituus on 170 m kahdelle yksikölle. Kolmen vaunun juna olisi 75-80 m, koska vaunun pituus ei voine olla yli 26,6 m (normaali vaunupituus). Nelivaunuinen FLIRT taas on 75 metrinen (18,75 m per vaunu). Mekaanisesti laskien nelivaunuisen junan vaunupituus voisi olla 21,25 m. Riippuu tietysti, mitä eri valmistajien valikoimasta löytyy. Joka tapauksessa VR tarvitsee pohjoismaiseen kuormaulottumaan sovitetun keskieurooppalaista leveämmän kalustotyypin, joka kuitenkin pystytään valmistamaan mahdollisimman pitkälle yhteisistä komponenteista. Jos tehdään kovin paljon räätälöintiä suomalaisiin olosuhteisiin, hintakin nousee.
Juha

Kahden yksikön juna saa olla pidempi kuin 170 m, mutta ovien on mahduttava tähän haarukkaan. 5-vaunuinen Flirt on aika lähellä mitä etsitään, sellaisia mitä Norjan NSB ja Ruotsin MTR on ostanut. Ne ovat kanssa 3.2 m leveitä, ja ykkösluokkakin löytyy. VR:n tarjouspyynnössä vaadittiin kanssa comfort compartmentia.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut SD202

Maantieteelle ei valitettavasti voi mitään. Tie 51 vie Helsingistä niemimalle, jonne tie myös päättyy. Tuolta tieltä ei voi siis jatkaa matkaansa muihin suuntiin. Lahti ja Hämeenlinna ovat taas logistisesti erilaisessa asemassa kuin Hanko. Lahden kautta kulkee tiet 4 ja 5, jotka ovat todella pitkiä teitä. Noiden teiden varrelle osuu muitakin varsin suuria kaupunkeja (Oulu, Jyväskylä, Kuopio). Lisäksi Lahden kautta kulkee junarata, jossa on matkustajavirtoja mm. Kuopion ja Joensuun suuntaan.
Hämeenlinna taasen on tien 3 varrella. Tuota tietä pitkin pääsee mm. Tampereelle. Hämeenlinnan kautta kulkee myös ratayhteys, jonka varrella on Tampereen lisäksi mm. Oulu.

Mutta olisihan toki läntisellä Uudellamaalla potentiaalia nousta etäisyyden puolesta samanlaiseksi pk-seudun työssäkäyntialueeksi kuin pääradan ja oikoradan varsilla, sitä en kiellä.

Lisäksi toisin kuin väitetään, kantatie 51 vetää hyvin ja per liikennesuorite se on maan turvallisimmassa kategoriassa. Per kilometri se on samassa kategoriassa kuin kaikki eteläisen Suomen päätiet.

Alunperin kirjoittanut SD202

Maantieteelle ei valitettavasti voi mitään. Tie 51 vie Helsingistä niemimalle, jonne tie myös päättyy. Tuolta tieltä ei voi siis jatkaa matkaansa muihin suuntiin. Lahti ja Hämeenlinna ovat taas logistisesti erilaisessa asemassa kuin Hanko. Lahden kautta kulkee tiet 4 ja 5, jotka ovat todella pitkiä teitä. Noiden teiden varrelle osuu muitakin varsin suuria kaupunkeja (Oulu, Jyväskylä, Kuopio). Lisäksi Lahden kautta kulkee junarata, jossa on matkustajavirtoja mm. Kuopion ja Joensuun suuntaan.
Hämeenlinna taasen on tien 3 varrella. Tuota tietä pitkin pääsee mm. Tampereelle. Hämeenlinnan kautta kulkee myös ratayhteys, jonka varrella on Tampereen lisäksi mm. Oulu.

Mutta olisihan toki läntisellä Uudellamaalla potentiaalia nousta etäisyyden puolesta samanlaiseksi pk-seudun työssäkäyntialueeksi kuin pääradan ja oikoradan varsilla, sitä en kiellä.

Tie jatkuu keski-Eurooppaan koska Hangosta lähtee RoRo aluksia Saksaan, Puolaan , Tanskaan jne ja rekkaliikenne tiellä on aikamoista.

Tietä käyttävät myös kesämökkeilleen ajavat, niitä on Raaseporissa lukumääräisesti eniten koko Suomessa. Myös Inkoossa, Hangossa ja Kemiönsaarella on paljon mökkejä jonne ajetaan kyseistä tietä pitkin.

Risteykset ovat vaarallisia, varsinkin sellaiset jossa käännytään vasemmalle ja ryhmitytään keskivuiivan viereen. Moni on jäänyt rekan murskaamaksi.

Liikenne on arkenakin niin ruuhkaista että kestää melkein 2 tuntia ajaa Helsingistä Tammisaaeen (matka n 90 km).

t. Rainer

Miksiköhän kukaan ei ole ajatellut missään virastossa kun Hangon satama päästettiin kasvamaan noin suureksi siitä huolimatta että on täysin väärässä paikassa liikenteellisesti.