VR neuvottelee Sm2:ien myymisestä Turkuun

Toivottavasti VR suostuu myymään nuo, Sm2 junat kun on vieläpä alumiinikorisia joita ei korroosio syö ja siltä osin lähes ikuisia.
Ja suht modernejahan nuo kuitenkin on jos vertaa minkä ikäistä kalustoa vielä jopa euroopassa on lähiliikenteessä, vielä kun tekisivät esteettömät välivaunut niin kuin Helsingin vanhoissa valmetin ratikoissa on..
 
Liittyneekö samaan tapaukseen, mutta kummia kuuluu taas: Väylävirasto ehdottaa Naantalin radan peruskorjausta ja sähköistystä https://www.ts.fi/uutiset/5550507?fbclid=IwAR2d6Ypou6rdUe0E8FN2Q-vURe2OL0J7Knwb-ybeJXl813h2ICk0ppgLPAA.

Tässä Väyläviraston oma kuvaus hankkeesta:
8. Turku–Uusikaupunki peruskorjaus sekä Raisio–Naantali peruskorjaus ja sähköistys (hankekori 1A)

Hankkeen kuvaus

Sekä Turku–Uusikaupunki- että Raisio–Naantali-välillä tarvitaan peruskorjaustoimenpiteitä rataosien liikennöitävyyden turvaamiseksi. Turku–Uusikaupunki-radan sähköistys
valmistuu 2022 alussa; Raisio–Naantali-rata on sähköistämätön. Radat palvelevat nykyisellään tavaraliikennettä. Kuljetettua tavaraa oli vuonna 2020 Turku–Raisio-välillä
930 000 tonnia, Raisio–Uusikaupunki-välillä 832 000 tonnia ja Raisio–Naantali-välillä 98 000 tonnia. Uuteenkaupunkiin kulkee ympäri vuoden kaksi tavarajunaparia päivittäin. Naantalin liikenne on sesonkiluotoista mm. viljasadon mukaan; kun viljan kuljetuksia tulee, on liikennettä 3–4 junaparia arkisin.

Investointiohjelmassa Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaukselle on varattu rahoitusta 35 M€ ja Raisio–Naantali-radan peruskorjaukselle ja sähköistykselle 11 M€, josta
sähköistyksen osuus on vajaa 1 M€. Peruskorjaustarpeista on laadittu tarvemuistioita. Esitetyllä rahoituksella korjataan pääosin kyseisten ratojen elinkaarensa päässä olevaa
päällysrakennetta sekä yksittäisiä taitorakenteita (esim. rummut, sillat ja kuivatukset). Väyläviraston julkaisuja 73/2021 Liite 1a / 8 (18)

Hankkeen suunnitteluun voidaan hakea tukea 50 % ja rakentamiseen 30 %, mutta vaatimuksena on kannattavuuslaskelman laatiminen ja hyöty-kustannussuhde, joka on suurempi kuin 1,0. Sähköistys on tukikelpoista, mutta siitä ei tule riittävästi kustannuksia. Peruskorjaus ei sinänsä ole tukikelpoista, mutta siitä voidaan pyrkiä valitsemaan tukikelpoisia, tasoa nostavia toimenpiteitä.

Hankkeen perustelut ja vaikutukset, suhde Liikenne 12 linjauksiin

Turku–Uusikaupunki- ja Raisio–Naantali-radat eivät kuulu pääväyläasetuksen mukaisiin
pääväyliin, mutta ovat elinkeinoelämälle tärkeitä muulla rataverkolla sijaitsevia rataosia.
Turku–Naantali-osuus kytkeytyy Turkuun ulottuvaan TEN-T-ydinverkkoon. Rataosilla tarvitaan peruskorjaustoimenpiteitä ratojen liikennöitävyyden turvaamiseksi. Raisio–Naantali-välin sähköistys mahdollistaisi itäisen yhdysliikenteen junien ajon sähkövetoisena
Vainikkalasta Naantaliin saakka, nyt loppuosa Turusta joudutaan vetämään dieselvetoisena. Uudenkaupungin radan liikenne siirtyy sähkövetoon 2022 alussa, jolloin ne junat voidaan ajaa suorana sähkövedolla mm. Vainikkalasta ja Siilinjärveltä Uuteenkaupunkiin. Raisio–Naantali-väli on vuodesta 2022 alkaen myös ainoa sähköistämätön osuus Varsinais-Suomen taajamajunaliikennesuunnittelussa.

Investointiohjelmaan esitetyllä rahoituksella saadaan varmistettua radan kunnon puolesta rataosuuksien liikennöintimahdollisuuksia, mikäli liikennemäärät eivät merkittävästi kasva nykyisestä. Raisio–Naantali-sähköistys poistaisi viljajunien veturinvaihdon Turussa sekä olisi edellytys sähkökäyttöiselle paikallisjunaliikenteelle. Peruskorjaustoimenpiteistä ei ole tehty hankearviointia. Myöskään sähköistyksestä ei ole tehty hankearviointia.

Ratojen korjaustoimenpiteillä ylläpidetään liikenteen toimivuutta sekä saavutettavuutta alueiden välisillä yhteyksillä ja myös kansainvälisillä yhteyksillä. Toimenpiteet vähentävät liikenneverkon korjausvelkaa. Sähköistys vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia ja parantaa raideliikenteen kilpailukykyä.
 
Uudenkaupungin radan nopeusrajoitus on vissiin vain 60km/h eli sekin tarvitsee vielä peruskorjausta sähköistyksen lisäksi, mutta nostaminen 100km/h ei kai hirveästi maksa. Ainakin Vorgin puolella oli löydetty selvityksestä https://www.doria.fi/bitstream/hand..._978-952-317-932-5.pdf?sequence=5&isAllowed=y luku 3,5M€.

Turun ja Kupittaan välillä on liikenne poikki ensi kesästä eteenpäin noin kaksi vuotta. Katko ei kai sitten haittaa ainakaan liikenteen aloitusta Uusikaupunki-Turku välillä, kun senkin tähtäin on kahden vuoden päässä https://www.verkkouutiset.fi/ts-turun-seudulla-kaavaillaan-yksityista-lahijunaliikennetta/#fc275aa3
 
Eli tästä voinee päätellä että nyt joku taho on kiinnostunut aloittamaan henkilöliikenteen Uudestakaupungista Turkuun. Saako sellaista linjaa ajaa monopolista välittämättä myös Kupittaalle tai pidemmälle kohti Helsinkiä, vai onko sen päätyttävä Turun asemalle?

Kuka tällaista junaa käyttäisi? Uudenkaupungin suunnalla on 30 vuoden ajan kuljettu jollain muulla kuin junalla. Tavoilla on tapana istua tiukassa. Ajattelin heti sitä autotehdasta, mutta sehän jää kilometrien päähän rautatiestä.

Tampereella on nyt jonkin aikaa ajettu paikallisjunatyyppistä liikennettä. Minkälaisia kokemuksia sieltä on saatu liikenteen taloudellisuudesta? Junaliikenteen tuottaminen on aikamoisen kallista, pitäisi joko löytää hyvin avokätinen tukija taikka saada houkuteltua aika isoja massoja kyytiin.
 
Uusikaupunki (15000 asukasta) ja massat. Ei taida tarvita sanoa enempää.

Kun koronaepidemia on romauttanut bussiliikenteen kysynnän pikkupaikkakunnilla ehkä pysyvästikin eiköhän mahdolliset paukut kannata laittaa siihen, että Uuteenkaupunkiin ja Uudestakaupungista jatkossa pääsee liikkumaan edes bussilla. Uusikaupunkihan ei ole valtatien varressa ja pussinperissä bussiliikenteenkin katoaminen tai ainakin vuorojen raju harveneminen on merkittävä uhka. Uudenkaupungin keskustaajamassa on kuitenkin vain 10000 asukasta ja siitä ei valtavasti bussikysyntääkään tule, vaikka autotehdas jonkin verran peruskuormaa tuokin.
 
Nyt myös mainitaan, että liikenne alkaisi vasta syksyllä 2024 eli Turku-Kupittaa välin katkon jälkeen.

Eihän se varmaan olisi muutenkaan juuri aiemmin voinut alkaa? Luulisi junakaluston remontoinnin vievän pitkäänkin, kun eivät taida olla enää ajokuntoisia, eikä varaosia noin vain saa (ja laajempi tekninen uusiminenkin vie varmaan paljon aikaa). Jossain lehtijutun kuvissa taisi puuttua jostain ovesta keskimmäiset ovilehdet ja ikkunoita oli auki ja penkin päällä lunta. Varaosalähteenä käytöstä puhumattakaan. Että kuvittelisin niiden kunnostamisen vievän aikaa. Ja oliko niihin tarkoitus miettiä jotain esteettömyysratkaisuakin?
 
Eli tästä voinee päätellä että nyt joku taho on kiinnostunut aloittamaan henkilöliikenteen Uudestakaupungista Turkuun. Saako sellaista linjaa ajaa monopolista välittämättä myös Kupittaalle tai pidemmälle kohti Helsinkiä, vai onko sen päätyttävä Turun asemalle?

Monopoliahan meillä ei enää vuoden 2021 alusta alkaen ole ollut, eli linja voi päättyä mihin vain. Tilaajana voi olla vain LVM tai HSL, jollei liikenne toimi markkinaehtoisesti, ja tämä koskee kaikkia ratoja riippumatta siitä, onko niillä VR:n henkilöliikennettä vai ei.
 
Monopoliahan meillä ei enää vuoden 2021 alusta alkaen ole ollut, eli linja voi päättyä mihin vain. Tilaajana voi olla vain LVM tai HSL, jollei liikenne toimi markkinaehtoisesti, ja tämä koskee kaikkia ratoja riippumatta siitä, onko niillä VR:n henkilöliikennettä vai ei.

Hetkinen. Tarkoittaako tämä siis sitä, että halukas yhtiö voisi ajaa esim. Lentoasemalta Tikkurilan kautta Tampereeelle? Tai Helsingistä Siuntioon pysähtymättä välillä?
 
Hetkinen. Tarkoittaako tämä siis sitä, että halukas yhtiö voisi ajaa esim. Lentoasemalta Tikkurilan kautta Tampereeelle? Tai Helsingistä Siuntioon pysähtymättä välillä?

Kysymykseesi en osaa muilta osin vastata, mutta Lentoasema ei varmaankaan voi olla pääteasema liikenteellisesti? Siellä ei varmaan onnistu ainakaan kääntyminen takaisin Tikkurilaan muun liikenteen seassa? Kun ei liikennettä varmaan voi ajaa sovittamatta sitä muuhun liikenteeseen.
 
Hetkinen. Tarkoittaako tämä siis sitä, että halukas yhtiö voisi ajaa esim. Lentoasemalta Tikkurilan kautta Tampereeelle? Tai Helsingistä Siuntioon pysähtymättä välillä?

Kysymykseesi en osaa muilta osin vastata, mutta Lentoasema ei varmaankaan voi olla pääteasema liikenteellisesti? Siellä ei varmaan onnistu ainakaan kääntyminen takaisin Tikkurilaan muun liikenteen seassa? Kun ei liikennettä varmaan voi ajaa sovittamatta sitä muuhun liikenteeseen.

Joo, kapasiteettia ei varmaan saa juuri tuolle välille ainakaan normaalin vuorovälin aikaan. Mutta jos rahat ja kalusto löytyy omasta takaa, niin tuolle ei pitäisi olla mitään estettä! Mielenkiintoinen ajatus kyllä.

Helsinki–Lentoasema–Tikkurila–Tampere voisi jopa toimia markkinaehtoisesti muutamana täsmäjunana. Ehkä jopa joka aamu aikaisin lentoasemalle suorana yhteytenä aamulennoille ja joka ilta keskiyön aikoihin takaisin, kun ilta-aallon viimeinen lento on saapunut? Tikkurilassa kääntö raiteella 4 – pohjoiseen ajavat lähijunat pääsevät ohi raidetta 5, kun nelosella tämä juna odottaa vapaata kulkutietä.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:01 ----------

Suorempana vastauksena 339DF:lle, eli kyllä, meillä on open access.
 
Viimeksi muokattu:
Kehäradalla on runsaasti vapaata kapasiteettia. Junien päättäminen Lentoasemalle ei tällä hetkellä ole mahdollista, koska ei ole sopivaa kääntöraidetta. Se tarvitaan takaa tulevan kaupunkijunan väistämiseen. Ilman kolmioraidetta junan kääntäminen Hiekkaharjussa pohjoiseen kaukoliikenneraiteille on vaikeaa ja toisinpäin käytännössä mahdotonta. Kaukoraiteitahan liikennöidään oikeanpuolisesti mutta kaupunkiraiteita vasemmanpuoleisesti. Periaatteessa kääntö kaupunkiradalle Keravan suuntaan voisi olla helpompi, mutta onko siitä mitään hyötyä?

Uudelle yrittäjälle löytyy kyllä yksinkertaisempia kohteita.
Juha
 
Takaisin
Ylös