Viestiketju: Konduktöörien tekemät lipuntarkastukset lähijunissa

Jatkanpa tätä vanhaa viestiketjua uudella ajatuksella! Ehdottaisin että konduktöörit poistettaisiin kokeiluluonteisesti kokonaan A, I -ja M-junista, nämä junat ovat eniten metromaisia sillä ne pysähtyvät joka asemalla eivätkä ole hirveän pitkiä linjoja. Avorahastus edellyttäisi tietenkin että kaikilla näiden linjojen asemilla olisi lipunostomahdollisuus, eli lippuautomaatit(jos ei jo ole) Vapautuvat konduktöörit siirrettäisiin YTV:lle matkalippujentarkastajiksi tarkastamaan etupäässä kyseisten linjojen junia, uskoisin että tällaisella toimenpiteellä pummillamatkustaminen vähenisi huomattavasti kun tarkastuksia tehtäisiin useammin ja kiinnijäämisen pelko olisi suurempi! Mikäli kokeilusta saataisiin myönteisiä kokemuksia voisi avorahastuksen ulottaa myös E ja K-juniin.

Alunperin kirjoittanut aki

Jatkanpa tätä vanhaa viestiketjua uudella ajatuksella! Ehdottaisin että konduktöörit poistettaisiin kokeiluluonteisesti kokonaan A, I -ja M-junista, nämä junat ovat eniten metromaisia sillä ne pysähtyvät joka asemalla eivätkä ole hirveän pitkiä linjoja. Avorahastus edellyttäisi tietenkin että kaikilla näiden linjojen asemilla olisi lipunostomahdollisuus, eli lippuautomaatit(jos ei jo ole) Vapautuvat konduktöörit siirrettäisiin YTV:lle matkalippujentarkastajiksi tarkastamaan etupäässä kyseisten linjojen junia, uskoisin että tällaisella toimenpiteellä pummillamatkustaminen vähenisi huomattavasti kun tarkastuksia tehtäisiin useammin ja kiinnijäämisen pelko olisi suurempi! Mikäli kokeilusta saataisiin myönteisiä kokemuksia voisi avorahastuksen ulottaa myös E ja K-juniin.

Aku Ankka- ja Mikki Hiiri-rahoilla leikkiminen on ollut viime vuosina erilaisissa organisaatioissa muotia. Tähän haluaisin tuoda toisenlaisen näkökulman asiaan, lähijunissa työskennelleenä. Mikäli junahenkilökunta (konduktöörit, rahastajat) poistettaisiin lähijunista kokonaan, olisi juniin tarpeellista lisätä niin matkalippujen tarkastajia kuin vartijoita. Tällä hetkellä lähiliikenteen konduktöörit tekevät juna- ja matkustajaturvallisuustehtäviä sekä hoitavat niin lähi- kuin kaukoliikenteen lippujen myynti- ja (pistokokein) tarkastustehtäviä muiden asiakaspalvelutehtävien lisäksi. Päällimmäisenä asiakkaille on tietenkin näkyvin tehtävä eli lippujen myynti, mutta taustalla on myös paljon muuta.

Ei, en halua olla kehityksen jarruna, mutta tuoda esiin tällaisenkin vaihtoehdon. Miksi teettää tehtäviä 1-3 eri henkilöllä, kun tehtävistä selviytyy yksi rautateiden ammattilainenkin? Mistä se säästö tulisi? Junasta esimerkiksi henkilöautoon siirtyvistä matkustajista, jotka eivät jaksaisi katsoa ilmaiskyytiläisiä sikailemassa lähijunissa? Ilkivallan nousevista kustannuksista yms...?

Viime eduskuntavaalien yhteydessä olin koulukaverini, nykyisen Vasemmistoliiton puheenjohtajan, Paavo Arhinmäen tilaisuudessa keskustelemassa ilmaisesta joukkoliikenteestä yksityishenkilönä. Keskustelu tuntui päättyvän siihen, kun totesin Helsingin alueella olevan jo ilmaisen joukkoliikenteen heillä, ketkä sitä eniten tarvitsisivat. Tein pieni pilke silmäkulmassa matkustajakategoriat, jotka olivat:

1) Satunnaiskäyttäjät. Maksavat kertalipulla "huomattavasti" korkeampaa hintaa käyttämästään palvelusta kuin muut, mutta toisaalta kertakorvauksena se ei voi tuntua niin pahalta - tai no, tottakai voi, mutta silloin on suositeltavaa kategoriaan 2 siirtyminen.

2) Vakiokäyttäjät. Kausilippulaiset, jotka matkustavat lähes päivittäin. Hinta on huomattavasti edullisempi kuin jopa yhden kertalipun hinta. Esimerkiksi HKL-kausilipun hinta vaihtelee 1,23-1,54€/päivähinnan välillä! Siis lähes 24h tarjolla joukkoliikennettä koko kaupungin alueella reilulla eurolla. Mitä teet samalla rahamäärällä autolla?

3) Sekakäyttäjät. "Ilmainen" joukkoliikenne jo tällä hetkellä. Aiheuttavat joukkoliikenteessä ongelmia, myöhästymisiä ja ilkivallalla tuhoavat paikat - eivätkä maksa mistään mitään. Eivät tosin useasti pääse perillekään. "Matka jonka kuljet, on tärkeämpi kuin päämäärä."

...tällaista keskustelun avausta tältä suunnalta. Itse olen maksullisen joukkoliikenteen ja ammattitaitoisen henkilökunnan kannattaja, matkan pituudesta riippumatta. Ammun siis "kovilla" Akin ehdotuksen alas, mutta en missään nimessä tyrmää sitä. Hyvä, että asioista herää keskustelua ja näkemyksiä tulee erilaisista näkökulmista.

Alunperin kirjoittanut Lari Nylund

Miksi teettää tehtäviä 1-3 eri henkilöllä, kun tehtävistä selviytyy yksi rautateiden ammattilainenkin?

Tämä vaatisi sen, että ko. ammattilainen tosiaan selviytyy näistä tehtävistä. Valitettavan usein kun se pelkkä lipun myyminen tuntuu ylivoimaiselta, kuten täällä moni muukin on havainnut. En esimerkiksi voisi kuvitellakaan, että muilla operatiivisilla ammattiryhmillä, kuten liikenteenohjaajilla tai kuljettajilla, voisi olla yhtä löyhä työmoraali. Jokainen osannee kuvitella, mitä siitä tulisi.

Mikä tähän ratkaisuksi? Henkilöliikennekonduktööri kun voi jättää töitään tekemättä ilman, että kukaan siihen puuttuu. Kollegat eivät vasikoi, kuskeja ei joko kiinnosta asia lainkaan tai eivät halua pilata ilmapiiriä.

Saattaisi jopa olla, että konduktöörin korvaaminen tarkastaja-vartijapareilla olisi jopa kokonaisvaltaisesti kustannustehokkaampaa. Tämä myös tällaisena keskustelua elävöittävänä kommenttina.

Lähijunissa on mielestäni turhan monta konduktööriä, jotka työtehtäviensä toimittamisen sijaan nuokkuvat ohjaamossa. Eipä siellä torkkuvasta rahastajasta ole kenellekään iloa. Useamman kerran rahastusta pidemmälle menevässä lähijunassa on saanut odottaa iät ajat. Eräänä lauantaina Tikkurilasta Hyvinkäälle mennessä tultiin heti kohta Jokelan jälkeen. Taajemmin pysähtyvässä junassa konnari pyörähtää matkustamossa kerran pari koko matkan aikana, jolloin lyhyen matkan kulkijat pääsevät pummilla (YTV:n eikä VR:n laskuun).

Joskus toki voi rahastajalla olla jokin muu asia kesken siellä ohjaamossa, mutta aivan varmasti useimmiten on syynä tehottomaan lipunmyyntiin puhdas laiskuus.

Toinen huomaamani seikka on se, että rahastajan mennessä vaunuun, jossa ei ole lipunmyyntiä, lippuja menee usein paljonkin. Voisi muuttaa systeemin sellaiseksi, ettei konduktöörillä olisi vuoron aikana mitään asiaa ohjaamoon nuokkumaan, vaan työaikana pitäsi tehdä töitä ja kiertää junaa päästä päähän
rahastuksen ihan asiallisesti, mutta sen verran olen asiaa seurannut, että voin todeta ilmiön olevan kohtuullisen laajalle levinneen.

En tällä ehdotuksellani lähtenyt hakemaankaan välttämättä kustannussäästöjä vaan nimenomaan tehokkuuden lisäämistä sillä kuten on todettu ja valitettavasti itsekin olen huomannut konduktöörien työmoraalin vaihtelevan suuresti! Itse käytän säännöllisesti M-junaa ja yleensä konduktööri kiertää vaunussa vain 2-3 kertaa matkalla Myyrmäestä Helsinkiin! En näe mitään syytä miksi lippuja pitäisi voida saada ostaa vaunusta jos lippuautomaatteja on asemalla? Varsinkin ruuhka-aikojen täysissä junissa konduktööreistä on enemmän haittaa kuin hyötyä kun on muutenkin ahdasta ja valtaosa työssäkäyvistä ihmisistä käyttää kausilippuja. Matkustajaturvallisuus on tietenkin tärkeä asia mutta täytyy ottaa myös huomioon yksintyöskentelevän konduktöörin turvallisuus sillä tuskin varsinkaan naiskonnari haluaa lähteä junasta häätämään 2-3 kännisen öykkärin porukkaa! Näissä tilanteissa vartijatiimit ovat parempia.

Alunperin kirjoittanut aki

En näe mitään syytä miksi lippuja pitäisi voida saada ostaa vaunusta jos lippuautomaatteja on asemalla?

Täällä tunnutaan usein vannovan automaattien nimiin. Ei pelkästään lähijunien vaan myös raitiovaunujen kohdalla. Siinä kuitenkin sivuutetaan, että automaatit voivat olla lapsille tai ikäihmisille hankalakäyttöisiä. Lisäksi asemalle olisi tultava reilusti ennen junan saapumisaikaa, jotta lipun varmasti ehtii ostaa. Automaatit edellyttävät jonkinlaista valvontaakin. Martinlaakson radalla kokeiltiin jo alun perin automaatteja asemilla mutta kokeilu epäonnistui ilkivallan vuoksi.

Alunperin kirjoittanut LateZ

Toinen huomaamani seikka on se, että rahastajan mennessä vaunuun, jossa ei ole lipunmyyntiä, lippuja menee usein paljonkin. Voisi muuttaa systeemin sellaiseksi, ettei konduktöörillä olisi vuoron aikana mitään asiaa ohjaamoon nuokkumaan, vaan työaikana pitäsi tehdä töitä ja kiertää junaa päästä päähän

Toi osui naulan kantaan. Jos lippuja myyviä konduktöörejä halutaan säilyttäää lähijunissa eikä korvata vartijoilla tms, niin olisi paras että he myisivät lippuja koko junassa eikä vain lipunmyyntivaunussa. Lipunmyyntivaunun löytäminen on sellaiselle jolle lähijuna on vieras kulkuneuvo, useimmiten äärettömän hankala löytää. Varsinkin kun on lehtikelit, juna voi liukua yhden tai kahdenkin vaununmitan ohi keltaisen kyltin jonka pitäisi osoittaa lipunmyyntivaunun paikan. Sitäpaitsi kaikenlaiset häiriköt menevät aina istumaan siihen vaunun ja junarunkoon jossa ei ole lipunmyyntiä. Siellä he saavat sitten siivottomalla käytöksellään tehdä matkanteon tukalaksi kymmenille kanssamatkustajille.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Jos lippuja myyviä konduktöörejä halutaan säilyttäää lähijunissa eikä korvata vartijoilla tms, niin olisi paras että he myisivät lippuja koko junassa eikä vain lipunmyyntivaunussa.

Joka helpottaisi pummilla matkustamista olennaisesti. Tarkastusmaksu voidaan määrätä lipunmyyntivaunussa vain silloin, jos matkustajalla on ollut mahdollisuus lipun ostoon eli konduktööri on kävellyt lipunmyyntivaunun läpi edellisen pysähdyksen jälkeen. Jos lipunmyynti tapahtuisi koko junaan ja vaunuja olisi esim. 6 kpl niin konduktööri ehtisi käydä samassa vaunussa keskimäärin ehkä joka kuudennen pysähdyksen jälkeen. Tällöin olisi mahdollista matkustaa viisi asemanväliä liputta täysin luvallisesti.

Alunperin kirjoittanut PNu

Joka helpottaisi pummilla matkustamista olennaisesti. Tarkastusmaksu voidaan määrätä lipunmyyntivaunussa vain silloin, jos matkustajalla on ollut mahdollisuus lipun ostoon eli konduktööri on kävellyt lipunmyyntivaunun läpi edellisen pysähdyksen jälkeen. Jos lipunmyynti tapahtuisi koko junaan ja vaunuja olisi esim. 6 kpl niin konduktööri ehtisi käydä samassa vaunussa keskimäärin ehkä joka kuudennen pysähdyksen jälkeen. Tällöin olisi mahdollista matkustaa viisi asemanväliä liputta täysin luvallisesti.

Tarkoitin edellisellä kommentillani sitä että on 3 vaihtoehtoa:
1) Jatketaan nykyiseen tapaan, eli konnari on vain yhdessä vaunussa ja vartiointia muissa vain satunnaisesti. Lisäksi junissa kiertää matkalipuntarkastajia satunnaisesti.
2) Lisätään konnareita niin että joka junarungossa on yksi joka käy rungon joka vaunussa pitämällä samalla yllä järjestystä. Lisäksi pitää riittää ehdoksi tarkastusmaksun kirjoittamiseksi että asemalla jolta pummi on noussut kyytiin on ollut lipunmyyntiautomaatti, kuten metrossakin. Laki tarkastusmaksuista on sama metro-, raitiotie- ja junaliikenteen osalta, ei niissä puhuta mistään konnareista mitään.
3) Lopetetaan lipunmyynti junassa niin että konnarin toimenkuvaksi muuttuu lippujen tarkistaminen pistokokein ja junan turvallisuudesta vastaaminen, ja hän kiertää kaikissa vaunuissa

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

100 % aukottomuus ei ole välttämättä kannattavaa kustannusten ja tuottojen valossa vaan voi olla kannattavaa jättää osa valvonnasta tekemättä ja matkustajien omantunnon varaan.

Loistava kirjoitus Janilta. Tällaista odottelinkin, tosin myös tuota ammattikuntien paremmuutta vertailevaa aiempaa kirjoitusta. Ihmiset kun tekevät tehtäviä, niin tyylejä on yhtä monta kuin tekijöitäkin - mutta se siitä...

Tuo Janin kertoma palvelumalli toimi keväällä JFK:llä samalla tavalla. Mielestäni erittäin hyvä järjestelmä, eikä ollut edes kovin vaikea käyttää. Asemalla oli vastassa yhteensä kolme erittäin ystävällistä asiakaspalvelijaa, jotka opastivat matkustajia lippujen ostamisessa automaateista. Ei ollut konduktööriä niissä junissa, mutta eipä ollut kuljettakaan. Ei kai tässä maailmassa kukaan voi olla varma työpaikastaan.

Alunperin kirjoittanut Lari Nylund

tosin myös tuota ammattikuntien paremmuutta vertailevaa aiempaa kirjoitusta. Ihmiset kun tekevät tehtäviä, niin tyylejä on yhtä monta kuin tekijöitäkin - mutta se siitä...

Mikäli tarkoitit minun kirjoitustani, niin en siinä kyllä vertaillut ammattiryhmien paremmuuksia. Tosiasia vain on se, että toisissa ammateissa voi löysäillä "jäämättä kiinni" tai vaarantamatta suoraan turvallisuutta. Tilaisuus tuppaa tekemään varkaan, ja varmasti muissakin ammattiryhmissä löysäiltäisiin, jos se olisi mahdollista. Kyse ei siis todellakaan ollut paremmuudesta, vain havaituista tosiasioista.

Edellisen kirjoitukseni vastaehdotuskin oli tosiaan vain keskustelunelävöittäjä. Itse kannatan konduktöörien olemassaoloa (etenkin sellaisten, jotka tekevät hommansa), mutta jos asiat tapahtuu syystä tai toisesta kustannustehokkaammin muilla ratkaisumalleilla, kannattaa niitä ilman muuta tutkia.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

4c-vaihtoehto voisi olla jopa niinkin opportunistinen, että lippuportit tulisivat vain Helsingin päähän eli päärautatieasemalle, Pasilaan sekä muutamaan muuhun erittäin vilkkaaseen paikkaan. -- Inspiraationa erityisesti 4c-vaihtoehdolle oli mm. Newarkin lentokentän Airtrain-yhteyden rahastus (samanlainen lienee toiminnassa JFK Airtrainissä).

Lentokentällä tuo varmaankin toimii juuri siksi, että haluttavia kohteita on vain se yksi (rautatieasema). Näen 4c:ssä lisäksi ongelmana, että opportunisti voi ostaa rautatieasemalta lipun Käpylään, mutta matkustaa silti Saviolle. Toiseen suuntaan ei tietysti onnistu.

Mutta kannatan joka tapauksessa porttirahastusta. Aukoton järjestelmän toki ei tarvitse olla, ja tarvitsevathan portitkin yleensä valvojat, koska ylihyppijöitä riittää. Nehän varsinkin monilla pienillä asemilla sitten kahdentavat roolinsa lipunmyyjinä. Seuraava selvitettävä asia olisi sitten, kuinka paljon tällainen häiriötapausten ennakkokarsinta porteilla vähentäisi vartijoiden tarvetta junissa. Ja voisivatko nimenomaan asemien lipunmyyjät palvella paremmin kuin lipunmyyntivaunujen konduktöörit?