Lienet oikeassa siinä, että huonosti toteutettuna poistumisporteilla saataisiin aikaan kaaos. Siinä mielessä Airtrain on huono vertailukohta. Toisaalta maailmalla on runsaasti toimivia esimerkkejä poistumisporteista myös erittäin vilkkailla asemilla. Pariisin RER tulee ensimmäisenä esimerkkinä mieleen. Jos Châtelet-les-Halles -aseman poistumislippuportit riittävät hoitamaan RER:stä metroon siityvän matkustajamäärän joustavasti, niin ei Helsingin rautatieasema voi olla mikään ongelma.
Portteja pitää olla riittävästi (joskin jo Pariisin esimerkki osoittaa ettei niitä tarvita mitenkään käsittämätöntä määrää). Toisaalta porttien tulee toimia nopeasti ja olla niin helppokäyttöisiä, että matkustajat soljuvat läpi lähes kävelyvauhtia. Tässä suhteessa tuskin mikään voi olla yhtä nopea kuin pieni magneettiraitakortti. Etälukukortin lukemisessa voi mennä pahimmillaan jopa enemmän aikaa kun täytyy positioida kortti oikein ja odottaa palautepiippausta.
Ehdottamassani 2D-viivakoodin perustuvassa järjestelyssä on kieltämättä se haittapuoli, että tuon lukeminen on juuri kriittisesti aavistuksen hitaampaa kuin etälukukortin tai magneettiraitakortin lukeminen. Toisaalta jos tuota sovelletaan vain kertalippuihin, joita lienee vähemmistö lipuista, ja suurin osa leimaa etälukukortin, niin silloin hidastusvaikutus ei haitanne kauhean pahasti. 2D-viivakoodin hyöty olisi se, että se ei aseta kummoisia vaatimuksia lipunmyyntilaitteiden tekniikalle tai käytetylle lippupaperille, ja tietenkin että nettimyynti mahdollistuu, kun noita voi tulostaa kotiprintterilläkin.
Porttimäärän oikeassa mitoituksessa helpottaa, jos portit ovat New Yorkin metron tyyliin molempiin suuntiin kuljettavia. Ruuhkatilanteita varten ei tarvitse varautua tuplamäärällä portteja vaan junan saapuessa kaikki portit ovat käytössä poistumista varten. Vihreillä tai punaisilla valoilla porttien vieressä tai yläpuolella voidaan tarvittaessa ohjata matkustajavirtoja siten, ettei pahoja törmäyksiä satu, vaikka portti sinänsä toimisi kaikkina aikoina molempiin suuntiin. Ja kaikkein pahimpia ruuhkahuippuja ajatellen olisi järkevää, jos porttien vieressä valvova vartija tarvittaessa avaisi ison veräjän ja päästäisi suurimmat joukot kävelemään suoraan läpi ilman poistumisleimausta. Näinhän Pariisissakin tehdään tarvittaessa, jottei katastrofeja pääse syntymään.
Täytyy muistaa, että jos porteilla voidaan varustaa vain muutama asema, ei ole kummoinenkaan lisäsatsaus laittaa ruuhka-aikoina porttien viereen vartija valvomaan turvallisuutta ja avaamaan veräjä tarvittaessa. Pummaus ei siitä lisäänny, sillä matkustaja ei voi olla koskaan varma, että pääsee vain suoraan kävelemään läpi. Näin portteja ei tarvitse asentaa aivan pahimman ruuhkatunnin maksimikuorman mukaan.
Pienemmillä asemilla voitaisiin lippuporttien sijasta asentaa leimauslaitteet (joita siis esitän siirrettäväksi junista asemille) laituriporteiden ylä- tai alapäähän samaan tyyliin kuin metrossa. Kun sisäänkäynti tapahtuu lippuportteja jonkin verran simuloivien kaiteiden välistä suoraan leimauslaitteen vierestä, ja kenties lattiaan on vielä maalattu punainen viiva ja laitettu viereen kyltti, jossa sanotaan "pääsy vain matkalipun lunastaneille" tms., niin henkinen kynnys pummilla kulkemiseen nousee, vaikka kyse onkin pelkästä psykologiasta eikä fyysisestä estämisestä. Tämä yhdistettynä suurimpien asemien poistumisportteihin olisi jo aika tehokas järjestelmä, vaikkei 100 % kattava tietenkään.