Pääradan hylätyt laiturit pääkaupunkiseudulla

339-DF sanoi:

Onko nuo siinä kunnossa, että niitä voi poikkeustilanteissa käyttää? Sanotaan nyt vaikka niin, että jostain syystä Helsingin pää on tukossa ja joku kaukojuna pitäisi purkaa Malmille.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen jäänyt Malmilla pois R junasta noin vuonna 2010 jonkun häiriötilanteen aikana. Noin puoli tuntia junamme seisoi laiturin kohdalla, kunnes halukkaille mahdollistettiin poistuminen junasta. Laiturilla oli tilanteessa ainakin yksi ehkä enemmänkin vartijoita ohjaamassa matkustajat portaikkoon.

Muistelen, että Rekolan asemalla oli raiteella 1 väiaikainen puinen asemalaituri Keravan kaupunkiradan rakentamisen aikoihin - tai jopa ennen sitä. Osuisiko muistikuvani vuosiin 1999 tai 2000? Ja oliko jopa niin, että tuohon aikaan VR oli järjestänyt täydentävää bussliikennettä Koivukylän ja Rekolan välille? Aivan kaikki K-junat eivät pysähtyneet Rekolassa.

SD202 sanoi:

Muistelen, että Rekolan asemalla oli raiteella 1 väiaikainen puinen asemalaituri Keravan kaupunkiradan rakentamisen aikoihin - tai jopa ennen sitä. Osuisiko muistikuvani vuosiin 1999 tai 2000? Ja oliko jopa niin, että tuohon aikaan VR oli järjestänyt täydentävää bussliikennettä Koivukylän ja Rekolan välille? Aivan kaikki K-junat eivät pysähtyneet Rekolassa.

Klikkaa laajentaaksesi...

http://vaunut.org/kuva/6666 Puinen laituri oli tämän kuvan kommenttien mukaan Rekolassa aina marraskuuhun 2004 asti.

Rekolan paikkeilla on voinut olla tietynlaista säätöä laajemminkin, neljäs raide välille Hiekkaharju - Kerava toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa neliraiteinen osuus kattoi välin Rekola - Korso, ja 20 min vuorovälillä K-junien ei tarvinnut mennä nopeiden junien raiteille. Tämä käytäntö alkoi ilmeisesti jo 1999. Toisessa vaiheessa yhtenäinen kaupunkirata ulottui Keravalle saakka, mistä lähtien K- ja N-junat poistuivat nopeiden junien puolelta lähtökohtaisesti kokonaan. Toinen vaihe alkoi elokuussa 2004.