EU haluaa Suomen uusista junaradoista 1435 mm

Tässäpä uutinen: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008980463.html

Uutisessa kerrotaan, että Euroopan komissio vaatii, että Suomi rakentaisi kaikki uudet raideyhteydet eurooppalaisen standardin raideleveyteen ja tekisi suunnitelman siihen siirtymiseksi myös olemassa olevassa rataverkossa. Ministeriö pitää kohtuuttomana komission vaatimusta siirtyä kapeampiin raiteisiin.

Leveämpiä raiteita on Suomen lisäksi EU:ssa esimerkiksi Baltian maissa sekä Espanjassa ja Portugalissa. Komission esitys koskee myös näitä maita. Myös Irlannin raideleveys poikkeaa muusta Euroopasta, mutta sille komissio ei esitä muutoksia.
 
Irlanti on saari. Niin on Suomikin käytännössä. Ei tässä ole mitään järkeä Suomen kannalta. Liikenne Venäjän suuntaan on edes mahdollista joskus hamassa tulevaisuudessa.
 
Irlanti on saari. Niin on Suomikin käytännössä. Ei tässä ole mitään järkeä Suomen kannalta. Liikenne Venäjän suuntaan on edes mahdollista joskus hamassa tulevaisuudessa.

Miten niin edes käytännössä Suomi on saari? Suomi on yhteydessä Manner-Eurooppaan Ruotsin/Norjan/Tanskan kautta. Venäjä taisi tehdä nyt kyllä jo aivan viimeisen temppunsa, joten en usko että Venäjän liikennettä tullaan palauttamaan hyvin pitkään aikaan, jos koskaan. Varmasti EU olisi myös rahoittamassa tätä hanketta nyt ainakin vanhojen ratojen osalta jollain tavalla.
 
Miten niin edes käytännössä Suomi on saari? Suomi on yhteydessä Manner-Eurooppaan Ruotsin/Norjan/Tanskan kautta. Venäjä taisi tehdä nyt kyllä jo aivan viimeisen temppunsa, joten en usko että Venäjän liikennettä tullaan palauttamaan hyvin pitkään aikaan, jos koskaan. Varmasti EU olisi myös rahoittamassa tätä hanketta nyt ainakin vanhojen ratojen osalta jollain tavalla.
Tämä on jälleen näitä tuomiopäivän uutisia. Venäjän rajan sulkeminen on Suomen kannalta geopoliittinen itsemurha, jota EU tällaisella(kin) on innokkaasti tukemassa. Mainitulla geopoliittisella itsemurhalla Suomesta tuleekin (tai on lähestulkoon tullut jo) todellisuudessa saari. Maayhteydellä Ruotsiin ja Norjaan ei rautateiden kannlta ole oikein mitään merkitystä, kun sitä kautta ei kuljeteta kovinkaan paljoa yhtään mitään. Raidevälin kaventamisella on tässä tilanteessa aivan liian isot kustannukset hyötyyn nähden, joten koko suunnitelma on tyypillistä EU:n aivopie*ua. Suomen talous on jo laitettu lähes nurin koronatoimenpiteiden ja venäjä-pakotteiden takia. Tällaiset turhat lisäkulut olisivat sulaa hulluutta, mutta toisaalta EU:lta on turha mitään muuta odottakaan.
 
Miten niin edes käytännössä Suomi on saari? Suomi on yhteydessä Manner-Eurooppaan Ruotsin/Norjan/Tanskan kautta. Venäjä taisi tehdä nyt kyllä jo aivan viimeisen temppunsa, joten en usko että Venäjän liikennettä tullaan palauttamaan hyvin pitkään aikaan, jos koskaan. Varmasti EU olisi myös rahoittamassa tätä hanketta nyt ainakin vanhojen ratojen osalta jollain tavalla.
Just joo. Unissas. Jostain Oulun kautta ehkä mutta kuka sieltä nyt kiertää Helsingistä lähtiessä
 
Miten niin edes käytännössä Suomi on saari?
Suomi on saari ulkomaankaupassa. Viennistä ja tuonnista todella suuri osa (muistaakseni 90 %) kulkee laivalla.

EU:n ajatuksena on lähentää reuna-alueita EU:n keskipisteen kanssa. Hyvä ajatus. Tällä hetkellä ei ole mitään realistista mahdollisuutta rakentaa sellaista rautatieyhteyttä, joka veisi Suomesta Keski-Eurooppaan, joten raideleveydellä ei ole yhtään mitään merkitystä tältä kannalta. Voitaisiin vaikka kaventaa 1000 millimetriin eikä se meidän ulkomaanliikenteeseemme mitenkään vaikuttaisi.

Mahdolliseen normaaliin raideleveyteen voitaisiin siirtyä sellaisilla alueilla, jotka jo ovat yhteydessä normaalilevyiseen rataverkkoon. Käytännössä siis joku Haaparanta-Raahe voisi olla hyvä aloitus tälle raideleveyden kaventamiselle. Älkää kysykö, mitä liikennettä sille reitille tulisi. Jos joskus Tallinna-Helsinki tunneli rakennetaan normaalilevyisenä, ja se toimii jatkona Rail Balticalle, voidaan sen jatkoksi Suomessa rakentaa normaalilevyisiä ratoja.

Entä Turun suurnopeusrautatie? Ihan sama mille raideleveydelle se rakennetaan, kun ei siihen kuitenkaan tule yhdysliikennettä muun rataverkon kanssa. Leveäraiteinen rata tietysti mahdollistaisi saman kaluston ja huoltohallin käytön. Jos radalle tulee yhteys Hanko-Hyvinkää -rataan, pitää raideleveyden olla näillä sama tai sitten pitää laittaa lisää kiskoja nykyiselle radalle. Uusista ratahankkeista Jäämeren rata todennäköisesti tehtäisiinkin normaaliraiteiseksi.

Millaista on tällä hetkellä rautatieliikenne Virosta rajan yli Venäjälle? Kulkeeko vielä virolaisten omia tavarajunia Kazakstaniin? Tällainen liikenne voisi olla vaikeaa väärällä raideleveydellä.

Suurnopeusradoista Espanjakin aloitti oman raideleveydenvaihtoprojektinsa. Projektille ei vieläkään näy loppua vaikka ensimmäiset radat valmistuivat joskus 30 vuotta sitten. Ehdottaisin, että odotetaan Espanjan kokemuksia tässä asiassa - he kun ovat meitä edellä.
 
Uutisessa kerrotaan, että Euroopan komissio vaatii...

Korjataankoon tässä vaiheessa että komissio vaatisi tuota muutosta, jos tuo laki tulisi voimaan sellaisenaan. Sehän ei tietysti tapahdu, koska jäsenmaita kuunnellaan tällaisessa, eikä muille maille pitäisi olla mitään suurempaa haittaa siitä, että Suomi saa pitää raideleveytensä. Mahdollisesti tilalle tulee joku maininta siitä, että Suomen pitää helpottaa ja edistää eri raideleveyksien välistä liikennettä.

Itse olen tosin sitä mieltä, että Tallinna-tunneli olisi hyvä ottaa huomioon kun rakennetaan Lentorata, Suomi-rata ja Itärata (jos mikään noista ikinä toteutuu). Huomioon ottamisella tarkoitan sitä, että nuo rataosat pitäisi olla mahdollista (tilavarauksen ja ratapohjan osalta) muuttaa sellaisiksi että niillä voisi ajaa kummankin raideleveyden junilla. Olisi kätevää jos Euroopan suunnan junat pääsisivät suhteellisen pienillä investoinneilla vähän Helsinki-Vantaata pidemmälle. En näe syytä kirjata tuota lakiin, mutta jonkilaiseksi tavoitteeksi se pitäisi ainakin kirjata.
 
Sinällään Suomessa -kuten Baltian maissakin- on erinomaisen järkevää ja tarpeellista lisätä normaalilevyisten ratojen määrää, mutta ainakin alkuvaiheessa se kannattaisi tehdä limittäiskiskotuksella, kuten Liettuassa on jo tehtykin. Ainakin malmikuljetukset Ruotsista Raahen terästehtaalle ovat sen verran runsaita, että niiden myötä normaalilevyinen rata Haaparannalta Raaheen olisi perusteltu. Samalla toki syntyisi mahdollisuus luoda Oulun seudulle taajamajunaliikennettä, operaattorina joku länsifirma omalla kalustollaan, välittämättä VR:n "erikoisolosuhteista". Vaihdoton yhteys Oulusta Tukholmaankin saattaisi sivutuotteena syntyä.
Mutta laajemmin limittäiskiskotus luultavasti ajankohtaistuisi vasta siinä tapauksessa, että Tallinnan tunneli tosiaan tehtäisiin, ja sieltä tuleva liikenne mielisi Suomessa muuallekin kuin Helsingin Euroopan liikenteen asemalle.
 
Jatkouutinen samaan aiheeseen:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008981442.html

EU-komission esityksestä huolimatta Suomen ei välttämättä tarvitse rakentaa uusia junaratoja eri raideleveydellä, sanoo komissaarin avustaja

Itäradan osalta kapeammassa raideleveydessä nyt ei ole mitään mieltä, jonain päivänä liikenne Venäjälle ja Venäjältä taas vetää, mutta Turun ja Helsingin välillä ainakin teoriassa voi ajatella, että molemmista päistä yhteys Manner-Eurooppaan tulee toteutumaan.

Tuleeko Suomeen tällä hetkellä rahtia laivoilla vaunuihin lastattuna? Jos tulee, vaihdetaanko näissä telit vai kuinka? Mitä pidemmälle Suomeen tavara päätyy, sitä epärealistisemmaksi kapean kaluston käyttö liene muuttuu. Onko tässä edes teoriassa nähtävissä mitään järkeviä mahdollisuuksia?
 
Jatkouutinen samaan aiheeseen:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008981442.html



Itäradan osalta kapeammassa raideleveydessä nyt ei ole mitään mieltä, jonain päivänä liikenne Venäjälle ja Venäjältä taas vetää, mutta Turun ja Helsingin välillä ainakin teoriassa voi ajatella, että molemmista päistä yhteys Manner-Eurooppaan tulee toteutumaan.

Tuleeko Suomeen tällä hetkellä rahtia laivoilla vaunuihin lastattuna? Jos tulee, vaihdetaanko näissä telit vai kuinka? Mitä pidemmälle Suomeen tavara päätyy, sitä epärealistisemmaksi kapean kaluston käyttö liene muuttuu. Onko tässä edes teoriassa nähtävissä mitään järkeviä mahdollisuuksia?

Ei ole junalauttaliikennettä, koska maamme viimeinen junalauttasatama Pansiossa lakkautettiin vuonna 2007. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pansion_satamarata Kaikki rahti tulee siis kumipyörillä tai merikonteissa.
 
Tarkemmin ajatellen hankkeessa voi nähdä etujakin. Jospa EU kustantaisi meille suurnopeusrataverkon tärkeimmille Helsingistä lähteville reiteille Turkuun, Ouluun, Kuopioon (Heinolan kautta) ja Joensuuhun (Suomenlahden rantaa pitkin) kuten Espanjassa. Tämän toteutuminen omin voimin ei ole kovin uskottavaa. Seurauksena syntyy nykyisen Itärata-hankkeen kaltaisia onnettomia kompromisseja.
Siirtymävaiheessa olisi rinnan kaksi rataverkkoa: nopea normaalileveydellä henkilöjunille ja leveäraiteinen tavarajunille, ehkä myös joillekin lähi- ja taajamajunille. Tämä on tietenkin pohjimmiltaan aika tehotonta, mutta kun muutos on aikaansaatu koko rataverkolla, meillä olisi keskeisiltä osin vähintään kaksiraiteinen hyväkuntoinen kiskoinfra.
Ongelma on, että päätös pitäisi tehdä pikaisesti ainakin Helsinki-Turku yhteyden osalta. Samalla kaikissa uusissa hankinnoissa olisi varauduttava tähän. Veturit ja vaunut olisi kyettävä muuntamaan helposti pelkät pyörästöt vaihtamalla. Tämä on operaattorien kannalta järkevää, sillä siten voivat siirtää kalustoa eri toimintaympäristöjen välillä. Saattaa olla tarpeen kilpailutilanteissa. Vetokaluston osalta vaihtelevat sähköistysjärjestelmät kyllä aiheuttavat ongelmia. Monivirtaveturit lienevät kallis ratkaisu, jos niitä ei tarvitse jokapäiväisesti.
Juha
 
Tarkemmin ajatellen hankkeessa voi nähdä etujakin. Jospa EU kustantaisi meille suurnopeusrataverkon tärkeimmille Helsingistä lähteville reiteille Turkuun, Ouluun, Kuopioon (Heinolan kautta) ja Joensuuhun (Suomenlahden rantaa pitkin) kuten Espanjassa. Tämän toteutuminen omin voimin ei ole kovin uskottavaa. Seurauksena syntyy nykyisen Itärata-hankkeen kaltaisia onnettomia kompromisseja.
Siirtymävaiheessa olisi rinnan kaksi rataverkkoa: nopea normaalileveydellä henkilöjunille ja leveäraiteinen tavarajunille, ehkä myös joillekin lähi- ja taajamajunille. Tämä on tietenkin pohjimmiltaan aika tehotonta, mutta kun muutos on aikaansaatu koko rataverkolla, meillä olisi keskeisiltä osin vähintään kaksiraiteinen hyväkuntoinen kiskoinfra.
Ongelma on, että päätös pitäisi tehdä pikaisesti ainakin Helsinki-Turku yhteyden osalta. Samalla kaikissa uusissa hankinnoissa olisi varauduttava tähän. Veturit ja vaunut olisi kyettävä muuntamaan helposti pelkät pyörästöt vaihtamalla. Tämä on operaattorien kannalta järkevää, sillä siten voivat siirtää kalustoa eri toimintaympäristöjen välillä. Saattaa olla tarpeen kilpailutilanteissa. Vetokaluston osalta vaihtelevat sähköistysjärjestelmät kyllä aiheuttavat ongelmia. Monivirtaveturit lienevät kallis ratkaisu, jos niitä ei tarvitse jokapäiväisesti.
Juha

Jännitettä tuskin on tarvetta vaihtaa 25 kilovoltista mihinkään muuhun
 
Sen verran kommentoin ketjuun kun nyt selasin foorumia, että Viron ja Suomen välille suunnitellaan junalauttaa.. Ja kun Rail Baltica ei vielä Viroon ole tulossa niin kai se 1520/1524 raideleveydellä tulee.. Toki saattaahan Rail Baltican tullessa tulla junalauttoja missä on 1435 raiteet mutta kai siihen menee aikaa.. (Enemmän toki itseä kiinnostaa pitääkö Viron ja Suomen välisessä junalauttaliikenteessä käyttää EU-standardin vaunuja vai voiko käyttää ns. idän vaunuja. Kun Baltiassahan on niitä sallittu käyttää sisäisessäkin liikenteessä. (Ja toki nyt poikkeuslailla Suomessakin tietyissä kuljetuksissa))
 
Takaisin
Ylös