Seinäjoki - Oulu -radan remontista vuosikymmenen piina

Hienoa että rataverkkoa kunnostetaan mutta harmi että se toteutetaan niin että käyttäjät ainakin tilapäisesti kaikkoavat.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu638029_page0.htm

Jutun mukaan rataverkon kunnostustyötä välillä Seinäjoki - Oulu tehdään vuosina 2008-2015 jona aikana on mm. yöjunaliikenteen keskeyttäminen mahdollista ja teollisuuden kuljetuksia tulee tehdä autoilla.

Aikaisemmin näyttää käyneen niin että kun kerran siirrytään kiskoilta pois vaikka tilapäisestikin, kiskoille palaaminen on vaikeata tai peräti mahdotonta.

Olisiko sittenkin kokonaistaloudellisempaa rakentaa toinen kiskopari suosiolla viereen ja sitten vasta kunnostaa nykyinen? Ilmeisesti radanrakennusrahan ja liikennöintirahan liikkuessa saman takin eri taskuista näin ei kuitenkaan ole. (kokonais-)Laskun maksajahan on kyllä koko ajan tiedossa.

Vs: Harmin paikka?

No yöjuna liikenne voidaan ajaa savonrataa joten ongelmat sen suhteen kaiketi rajoittuvat välille Seinäjoki-Oulu.

Tässähän nyt tosiaankin nähdään 1-rataisen rautatieverkon heikkous.
Selvää on että tuplaraiteen osuutta pitää lisätä, mutta jos se tarkoittaa rataverkon karsimista niin olen vastaan. Tämän remontin vaikutuksia tavaraliikenteelle olisi voitu vähentää jos väli Haapajärvi-Jyväskylä olisi kunnossa

Mutta koska rahoituskehys on mitä on ja eduskunnasta ei löydy konkreettista tukea muulle kuin pääkaupunkiseudun raideliikenteelle joudut tyytymään tälläisiin näennäishalpoihin ratkaisuihin.

Tässä asiassa tuntuu VR Oy:ltä ja Ratahallintokeskukselta unohtuneen Haapajärvi - Äänekoski - Jyväskylä sekä Savon - Kainuun rata.

Jos halutaan "kaksoisraide viereen" tavarajunille, se onnistuu kunnostamalla Äänekoski - Haapajärvi - rata. Hintalappu on 53,6 M€, joka on toki suuri investointi. Se voidaan kuitenkin tehdä täysin riippumatta Seinäjoen radan remontista ja sitä haittaamatta.

Yöjunat taas voivat kiertää Savon ja Kainuun ratojen kautta. Rataremontin valmistuttua toinen yöjuna voidaan jättää Savon radalle.

Lähinnä mietin päiväsaikaan kulkevia S- ja IC-junia, jos nykyinen parhaimmillaan 5:50 matka-aika Helsinkiin muuttuu olemaan useita tunteja pidempi noin pitkiksi ajoiksi kunnostustöiden johdosta, lentoliikenne vie ne kulkijat. Yöjunassa matkataan kuitenkin yhdeksän tuntia samaa väliä joten sen ajan voi kuluttaa toki ajelemalla Savon ja vaikkapa Karjalan kunnaitakin.
Onneksi Finnavia ja Finnair pitävät yhteistyössä lentoaikataulut sellaisina että Finnair voi pitää kilpailujat loitolla ja jatkaa nykyistä edullista hinnoitteluaan välillä. Päivän tarjous olisi muuten 339,66 euroa. Yhteen suuntaan siis Ou-Hki.
Muilla väleillä kulkevat siirtyvät henkilöautoon, jos Kokkolaan menee Oulusta junalla kolme ja autolla kaksi tuntia. Totuuden nimessä pitänee kuitenkin mainita etteivät ne matkustajamäärät nytkään valtavia ole, hyvin hiljaista on aamun junassa Oulu-Seinäjoki välillä verrattaessa asuttuun Suomeen.

Tavarankuljetuksessa Rautaruukin kelajunat Raahesta Hämeenlinnaan taitavat olla jo yksin sellainen määrä tonneja kiskoille/kiskoilta että se alkaa kiinnostaa lavettiautoilijoitakin investoida ja tarjota vaihtoehtoista logistiikkaa.

Seuraavassa vaiheessa investoimme huonontuneeseen tieverkkoon koska rautateiltä on siirtynyt niin paljon liikennettä. Viimeinen vaihe on sitten ihmetellä valmistuneen rautatien parannusinvestoinnin mielekkyyttä kun niillä ei kulje enää ketään eikä mitään.

kaakkuri sanoi:

Tavarankuljetuksessa Rautaruukin kelajunat Raahesta Hämeenlinnaan taitavat olla jo yksin sellainen määrä tonneja kiskoille/kiskoilta että se alkaa kiinnostaa lavettiautoilijoitakin investoida ja tarjota vaihtoehtoista logistiikkaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Todennäköisesti Rautaruukille tulee halvemmaksi ostaa jatkossakin kuljetuspalvelu VR:ltä, reittinä Raahe-Oulu-Kajaani-Pieksämäki-Tampere-Hämeenlinna.

Eiköhän rataremppa tehdä pienissä pätkissä, niin kuin tähänkin asti historiassa on tehty. Pienet rakenteilla olevat välit kuljetaan tottakai busseilla. Ensin bussilla kuljettava väli on Sjoki-Lapua, ja kun remontti etenee niin pian bussiväliksi muuttuu Lapua-Kauhava, jne, jne. Loppujen lopuksi junalla pääsee jo Helsingistä Ruukkiin asti, ja loppumatka bussilla, kunnes koko homma on valmis. Bussimatkan osuus pysyy suunnilleen 20-30 km pituisena, joka ei mielestäni hirveästi pidennä kokonais matka-aikaa. Lisäksi radan vieressä kulkee isot ja hyvät valtatiet, joita pääsee nopeasti bussilla. Ainoastaan matkan vaivalloisuus lisääntyy hieman, kun joudutaan siirtymään tavaroiden kanssa joitain askelia.

Toinen juttu on sitten yöjunaliikenne. Se on pakko kierrättää muuta kautta, jos ei halua herätellä vihaisia matkustajia kolmen aikaan yöllä siirtymään bussiin. Ehkä Hki-Tampere-Jyväskylä-Pmäki-Kajaani-Oulu-Roi. Ja osa junista voisi mennä oikorataa Kouvolan kautta Ouluun ja sieltä edelleen. Ja tavaraliikenne tietenkin toista kautta.

Mutta perus päiväliikenteelle matkustajajunissa, ei tiedossa kauheita viivästyksiä. Vain lieviä...

Onko Haapajärvi-Äänekoski väli niin huonossa kunnossa ettei se kestä jos siitä edes yöjunat tai teräskelajunat saataisiin kulkemaan.

Ja eikös tarkoitus ole, että kunnostustyöt tehdään vain öisin, jolloin voitaisiin teräskelajunien aikataulutkin muuttaa, että nämä liikennöisivät päivällä.

Pienin haitta varmaankin saadaan, kun työt tehtäisiin öisin. Tällöin päiväjunat pystyisivät liikennöimään melko nykyisesti, mutta esimerkiksi Helsingin Pendolino 59 18.33-00.20 voi olla lakkautus listalla, en tiedä. Tämä kuitenkin niin myöhään jo liikennöi. Yöjunien kohdallakaan ei mielestäni suurempaa ongelmaa ole. Suurin osa matkustajista tulee Helsingin ja Tampereen väliltä, ja jää pois Oulun ja Rovaniemen/Kolarin välillä. Ehdottaisin, että yöjunat ajettaisiin reittiä Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Kajaani-Oulu-Rovaniemi/Kolari. Tällöin saataisiin Tampereelta ja Turusta tulleet matkustajat kyytiin. Olettaen siis, että Turun matkustajat vaihtavat junaa Tampereella tai Turun vaunut liitetään päärunkoihin.

KMT sanoi:

Onko Haapajärvi-Äänekoski väli niin huonossa kunnossa ettei se kestä jos siitä edes yöjunat tai teräskelajunat saataisiin kulkemaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se varmasti huonossa kunnossa ole ikiomassa A-ryhmässään. Se on sorapenkkaa, kevyet kiskot (30 kg/m) koiranpäänauloilla naulattuna puupölkyille ja suurin nopeus Äänekoskelta Haapajärvelle on kuormajunilla enintään 40 km/t (välimatka on 164 km eli sama matka kuin Helsingistä Lempäälään, melkein Tampereelle). Eikä ole väliasemilla turvalaitteita, vaihteet on vain lukittu riippulukoilla ettei niitä asiattomat kääntele. Junakohtauksia ei siis voida tehdä. RHK:n JTT

Tuota rataa on turha haikailla miksikään avuntuojaksi. Lisäksi etelä-pohjoissuunnassa liikennöitäessä Pohjanmaanradan korvikkeena, on Ylivieskassa aina junan suunnanmuutos, veturin siirtyminen toiseen päähän.

Jos tätä erämaarataa Äänekoski-Haapajärvi joku tarvitsee, niin se on Keitelemuseo eli Suolahden nostalgialiikennöitsijä.

Sillä radalla ei ole Suomen liikennekentässä mitään tulevaisuudenroolia.

Compactille huomauttaisin, että Haapajärvi - Äänekoski - radan korjaamista on esitetty RHK:n vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä.

Jos rata kunnostetaan, lienee selvää, että sen järkevin rooli olisi Ylivieska - Seinäjoki - radan kuormituksen keventäjänä. Korjausten aikana muutamankin tavarjunan ohjausmahdollisuus tätä kautta voi olla varsin ratkaisevaa.

Jos RHK:n vähäliikenteisten ratojen selvityksen mukaiset kunnostukset toteutetaan, suuri osa Compactin mainitsemista esteistä poistuu.

Mikko Laaksonen sanoi:

...Haapajärvi - Äänekoski - radan korjaamista on esitetty RHK:n vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä ... Jos RHK:n vähäliikenteisten ratojen selvityksen mukaiset kunnostukset toteutetaan, suuri osa Compactin mainitsemista esteistä poistuu.

Klikkaa laajentaaksesi...

On täysin päivänselvää, että ne RHK:n toiveet ja työt, jotka tuolle radalle parhaimmassa tapauksessa ehkä kohdistuisivat, takaavat vain ja pelkästään sen, että tällä radalla voidaan liikennöidä tulevaisuudessakin nykyistä suurinta nopeutta 40 km/t. Tai sitten 30 km/t, mikä on suuntaus tällaisille näivettyville raakapuunkuormausradoille. Mitään läpikulkuliikennettä se ei tule ikinä saamaan.

Jos rataa ei mitenkään kunnosteta, se lahoaa paikallensa ja suljetaan, puretaan. Jos se saa suuren potin rahaa, se säilyy nykyisillä ominaisuuksilla.

Kyllä vähäliikenteisten ratojen ohjelman mukainen kunnostus merkitsee merkittävää tasonnostoa. Tarkemmin selvitystä konsultoimatta, yleensä remontti on K54 - kiskot kierrätysmateriaalista ja tavaraliikenteelle 60 km/h nopeusrajoitus.

Tuntuu myös aika erikoiselta, jos paria kohtauspaikkaa ei voida varustella niin, että junakohtaus on mahdollista.

Toki Suomen rautateillä kaikki on yleensä mahdotonta.

Mikko Laaksonen sanoi:

Kyllä vähäliikenteisten ratojen ohjelman mukainen kunnostus merkitsee merkittävää tasonnostoa. Tarkemmin selvitystä konsultoimatta, yleensä remontti on K54 - kiskot kierrätysmateriaalista ja tavaraliikenteelle 60 km/h nopeusrajoitus.

Klikkaa laajentaaksesi...

Koko asiasta herää pari kysymystä, jotka eivät varsinaisesti puolla kyseisen rataosan laajempaa kunnostusta ja käyttöä:
a) mistä lähitulevaisuuden rataremontista saadaan lähes 200 rata-km K54-kiskoa ja miksi kiskot pitäisi käyttää juuri tuonne?
b) mistä saadaan riittävästi dieselvetureja?
c) mitä prosesseihin sidotut kuljetusajat tykkäävät siitä, että välissä on pari veturinvaihtoa ja huomattavasti hitaampi osuus?
d) mihin se liikenne mahtuu Äänekosken jälkeen (esim. Ov-Jy -radan tilanne)?

Näihin en odotakaan insinöörineksaktia vastausta, kunhan edes vastauksen suuruusluokka on sinne päin.

Mikko Laaksonen sanoi:

Toki Suomen rautateillä kaikki on yleensä mahdotonta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on kyllä enemmän poliittisesta tahdosta kuin viranomaisten ilkeydestä kiinni, jos tässä siihen viitataan.

Ensinnäkin täytyy toki muistuttaa, että kokonaisuudessaan rataverkon ylläpitoon ja kunnostukseen on pakko saada lisärahaa. Nykyisellä rahoituksella rataverkon ylläpito menee hölmöläisen peitonjatkoksi kun varsin suuriliikenteisiäkin rataosia on pakko lakkauttaa jotta mm. Seinäjoki - Oulu - rataremontin rahoitus saadaan turvattua.

JudgeT sanoi:

a) mistä lähitulevaisuuden rataremontista saadaan lähes 200 rata-km K54-kiskoa ja miksi kiskot pitäisi käyttää juuri tuonne?

Klikkaa laajentaaksesi...

Esimerkiksi Seinäjoki - Oulu - rataremontista. Mikäänhän ei estä tekemästä samaan aikaan Äänekoski - Haapajärvi - peruskorjausta. Hommathan voidaan ajoittaa niin, että toinen rata on käytössä toisen liikennekatkoksen aikana. Kapasiteetin suhteen oleellisinta on saada pari kohtauspaikkaa käyttöön.

Nähdäkseni oikea ajoitus Äänekoski - Haapajärvi - peruskorjaukselle olisi nimenomaan Seinäjoki - Oulu - radan peruskorjauksen yhteydessä, jos näin voidaan turvata kuljetusten jatkuvuus sekä saavuttaa säästöjä Seinäjoki - Oulu - remontissa.

JudgeT sanoi:

b) mistä saadaan riittävästi dieselvetureja?

Klikkaa laajentaaksesi...

Kaupasta, jos nykyiset eivät riitä.

Tavaraliikenne on jo vapautettu, joten esimerkiksi vetopalvelut välillä Ylivieska - Jyväskylä voi tarjota vaikkapa Mikon veturit Oy.

1524 mm dieseleiden hankinta tai vuokraus ei ole suuri riski, koska ko. veturit saa liisattua myös vaikkapa Viroon, Latviaan tai Liettuaan.

JudgeT sanoi:

c) mitä prosesseihin sidotut kuljetusajat tykkäävät siitä, että välissä on pari veturinvaihtoa ja huomattavasti hitaampi osuus?

Klikkaa laajentaaksesi...

Miten paljon enemmän prosesseihin sidotut kuljetukset häiriintyvät jos:
a) Kuljetus ei voi kulkea ollenkaan
b) Kuljetus joutuu kiertämään Kontiomäen - Pieksämäen kautta
c) Kuljetus joudutaan kuljettamaan pieninä erinä kumipyörillä

JudgeT sanoi:

d) mihin se liikenne mahtuu Äänekosken jälkeen (esim. Ov-Jy -radan tilanne)?

Klikkaa laajentaaksesi...

Orivesi - Jyväskylä - välille on vähäliikenteinen mutta juuri peruskorjattu vaihtoehtoyhteys Jyväskylä - Haapamäki - Orivesi jos tekee tiukkaa.

Voisinpa tässä kyseisen Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksen lukeneena sanoa että Haapajärvi-Äänekoski välille on suunniteltu seuraavat investoinnit kyseisen paperin perusteella:
- K43 kiskot
- Pölkytys uusitaan kerralla uusin puupölkyin (1640 pölkkyä/r-km).
- Rata puolisepelöidään(35 cm)
- Suunniteltu toteutus 2010-2012

Kustannusarvio edellä jo mainittu 53,6 milj.euroa

Lopputulos:
- 22,5 akselipaino
- Sn 60km/h

Rataluokka taitaa siis tulla olemaan B1

Joitain muita B1 ratoja joilla kohtuullisesti liikennettä kunnosta huolimatta:
- Raisio-Uusikaupunki
- Seinäjoki-Kaskinen