Ratahallintokeskus kaavailee lähijunia Tampereelle ja Turkuun

Turku - Salo sekä Turku - Loimaa (+ - Toijala - Tampere) lähijunat ovat parhaillaan selvityksen alla.

Rantaradalla ongelmana on se, että Salo - Karjaa - väli on Pohjankurua lukuunottamatta varsin asumaton. Sen vuoksi vaikuttaa järkevämmältä, että niin kauan kun ELSA:a ei rakenneta, lähijunat kulkevat tunnin tai puolen tunnin välein Turku - Salo sekä Hanko - Karjaa - Kirkkonummi - Helsinki. Salo - Karjaa - välillä kulkisi tunnin välein kaukojunia.

Junaliikenteessäkään ei kannata mennä kovin monimutkaisiin linjastoratkaisuihin. Joka toinen tunti määränpäähän X ja toinen tunti määränpäähän Y kulkevat linjat voivat olla liikennöinnin suhteen varsin hankalia, varsinkin jos X:ään ja Y:hyn on eri pituinen matka.

Turku - Tampere - välillä tilanne on varsin toinen. Tunnin välein Sm4 tai Sm5 - kalustolla (tai vastaavalla) liikennöitävät taajamajunat parantaisivat palvelua (joskaan eivät matka-aikaa) jopa koko välillä, vaikka ne pysähtyisivät kaikissa radan varren kuntakeskuksissa. Tämä on se vaihtoehto, jota selvitetään Turku - Loimaa - liikenteen "optiona".

Toijala - Tampere - välille saataisiin 30 min vuoroväli, jos Turku - Tampere ja Tampere - Helsinki "taajamajunat" sovitettaisiin toisiinsa.
 
Toijala - Tampere - välille saataisiin 30 min vuoroväli, jos Turku - Tampere ja Tampere - Helsinki "taajamajunat" sovitettaisiin toisiinsa.


Tämä olisi mielestäni hyvä idea. Uskoisin, että voisi peräti toimia. Toijalassa ei tarvitsisi kun muutaman minuutin yksikköjen irrottamista varten. Toisaalta, en tiedä olinko tuo 30 minuutin vuoroväli keskellä päivää kovin kannattava..
 
Toijala - Tampere - välille saataisiin 30 min vuoroväli, jos Turku - Tampere ja Tampere - Helsinki "taajamajunat" sovitettaisiin toisiinsa.
Turussa pitäisi vaihtojen toteutua (ts. olisi mahdollista vaihtaa Toijalan junasta Salon tai Uudenkaupungin junaan), samoin Tikkurilassa (tai Riihimäellä) pitäisi pystyä vaihtamaan Lahden juniin. Jos Tampereelle menevien junien aikataulut sovitetaan Tikkurilan (tai Riihimäen) ja Turun vaihtoyhteyksiin, niin kulkevatko junat vielä silloin puolen tunnin välein Toijalan ja Turun välillä?

Tällä kertaa en jaksa kysyä mitään ratakapasiteetista Toijalan ja Tampereen välillä.

Toijalassa ei tarvitsisi kun muutaman minuutin yksikköjen irrottamista varten.
Eihän tässä mitään yksikköjä tarvitse irrottaa tai kytkeä. Junia Toijalan ja Tampereen välillä kulkisi puolen tunnin välein, joka toisen junan määränpää olisi Helsinki ja joka toisen Turku.

PS. Kumpi on oikein, Riihimäellä vai Riihimäessä? Compact varmasti tietää vastauksen.
 
Vastaakin nyt Albert. Molemmat ovat oikein!

Kotus ei hienossa ja hyödyllisessä listassaan vain osaa kertoa historiallista kehityskulkua. Vanhempi (ja siis sitä kautta ymmärtääkseni oikeampi) muoto on sisämuoto "Riihimäessä, Riihimäestä, Riihimäkeen" ja myöhemmin kelvolliseksi ulkomuodoksi on myös kelpuutettu "Riihimäellä, Riihimäeltä, Riihimäelle".

Jos esimerkinomaisesti Lavia (Laviassa), Kaustinen (Kaustisella) ja Kempele (Kempeleessä) olisi takavuosina ollut jokin merkittävä rautatieristeysasema tms. vieraspaikkakuntalaisia joukoittain keräävä työpaikkakeskittymä eli paikallisen väestön lisäksi sinne olisi tuolloin muuttanut huomattavasti väkeä muilta Suomen murrealueilta, Kotus hyväksyisi varmasti nyt muodot Lavialla, Kaustisilla ja Kempeleellä. Uudisasukkaat kun tuovat kielenhuoltoon aina tietyn muutospaineen, omat tapansa siitä että taivutustapa olisi yleissuomalainen. Riihimäen muuttuminen ulkomuotoon on tapahtunut ennen Kotuksia, eli se on vain tapahtunut. Nykyään pidetään hirvittävän tarkkaa huolta siitä, että taivutus on paikkakunnalle ominaisella vanhalla tavalla, eli ei siis Luviassa (kuten Laviassa) vaan Luvialla.

Kotuksen listan ulkopuolelle jää valtava määrä kylien jne. paikannimiä, jotka taipuvat mikä mitenkin. On muunmuassa joukoittain rautatieasemia ja -seisakkeita, joiden taivutus voi olla ihan mitä vain.

Henkilökohtaisesti koetan sanoa "Riihimäessä", mutta usein vain lipsahtaa "Riihimäellä".
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Rantaradalla ongelmana on se, että Salo - Karjaa - väli on Pohjankurua lukuunottamatta varsin asumaton. Sen vuoksi vaikuttaa järkevämmältä, että niin kauan kun ELSA:a ei rakenneta, lähijunat kulkevat tunnin tai puolen tunnin välein Turku - Salo sekä Hanko - Karjaa - Kirkkonummi - Helsinki. Salo - Karjaa - välillä kulkisi tunnin välein kaukojunia.
Siksi Pohjankurua ja mahdollisesti Perniön asemakylää lukuunottamatta taajamajunien olisi syytä posottaa suurimmalla sallitulla nopeudella koko välin Salo-Karjaa, jotta taajis olisi myös pitkämatkalaisille kilpailukykyinen kulkuneuvo. Kiireisille olisi edellämainitsemani IC2 ja Pendolino, jotka vuorottelisivat.

Junaliikenteessäkään ei kannata mennä kovin monimutkaisiin linjastoratkaisuihin. Joka toinen tunti määränpäähän X ja toinen tunti määränpäähän Y kulkevat linjat voivat olla liikennöinnin suhteen varsin hankalia, varsinkin jos X:ään ja Y:hyn on eri pituinen matka.

Laskelmieni mukaan Hanko-Karjaa-Helsinki ja Turku-Karjaa-Helsinki-liikenne joka toinen tunti liikennöitävänä (yhdessä Kr-Hki siis joka tunti) edellyttävät kuusi junayksikköä. Helsingissä tosin jouduttaisiin seisomaan noin tunnin ajan (mikä tuntuu olevan normaalia nykyliikennekäytännöin ja henkilöstön kannalta usean tunnin työrupeaman jälkeen ihan positiivinen asia) ja Turussa noin tunnin ja vartin ajan. Turun seisonnan voisi hyötykäyttää esimerkiksi Naantalissa, Turku satamassa (sic) tai Pernon telakalla käymiseen. Hangon päässä seisontaa olisi vartti, mikä riittää hyvin "kääntämiseen". Hanko-Riihimäki-liikenne kahden tunnin vuorovälillä edellyttää kolme junayksikköä. Osan vuoroista voi katkaista vain Hanko-Lohja väliä kulkevaksi, mikäli Riihimäen suuntaan ei ole kysyntää. Kalustotarve tosin pysyisi samana.

Turku - Tampere - välillä tilanne on varsin toinen. Tunnin välein Sm4 tai Sm5 - kalustolla (tai vastaavalla) liikennöitävät taajamajunat parantaisivat palvelua (joskaan eivät matka-aikaa) jopa koko välillä, vaikka ne pysähtyisivät kaikissa radan varren kuntakeskuksissa. Tämä on se vaihtoehto, jota selvitetään Turku - Loimaa - liikenteen "optiona".

Toijala - Tampere - välille saataisiin 30 min vuoroväli, jos Turku - Tampere ja Tampere - Helsinki "taajamajunat" sovitettaisiin toisiinsa.
Ja toivottavasti Turku-Loimaa-liikenteen optiona tämä todetaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Toijala-Tampere-taajamajunaliikenteen vuorovälin ei toki tarvitse olla 30 min, jos vaihtoyhteydet Turun päässä eivät sitä salli. Hatusta vedettynä esim. Toijala-Tampere -lähtöajat :02 ja :25 voisivat yhtä hyvin kelvata, kunhan toistuisivat joka tunti samanlaisina.
 
Nyt voikin kerrankin olla eri mieltä Ultrixin kanssa :)

Eli: olen sitä mieltä, että jos ELSA:a ei rakenneta, välillä Salo - Karjaa ei kannata liikennöidä taajamajunia lainkaan.

Liikennöintikäytäntöjen ja - talouden kannalta on paljon järkevämpää liikennöidä seuraavasti:

- Turku - Salo - Karjaa - Helsinki pikajunat (IC2 - kalustolla ohjausvaunuin) tunnin välein, 5 junarunkoa. (mahdollistaa käynnit Turku Satamassa)
- Turku - Salo paikallisjunat Sm4 / 5 - kalustolla tai vastaavalla 30 - 60 min välein, 2 - 4 junarunkoa.
- Helsinki - Kirkkonummi - Karjaa - Hanko - paikallisjunat Sm 4 / 5 kalustolla 60 min välein, 4 junarunkoa.

En ymmärrä, mitä etua 2 h välein kulkevista Helsinki - Turku ja Helsinki - Hanko - taajiksista olisi tähän järjestelyyn verrattuna.

Pendolino-kalusto on väärän kokoista Turku - Helsinki - välille, ja radan nykykunnolla siitä ei ole mainittavaa nopeushyötyä, joten se tulisi poistaa kokonaan käytöstä ko. radalla sen jälkeen kun IC2-kalustoon saadaan ohjausvaunut.
 
Käyhän se näinkin, ja varsin hyvin kävisikin, mutta fantasioinkin sellaisesta kokonaisuudesta, jossa taajamajunalla pääsisi vaihdotta mistä tahansa Rantaradalla minne tahansa YTV-alueen lähijunaseisakkeita lukuunottamatta.

Samaan pakettiin kuuluisi myös poikittaisliikenne Riihimäeltä Hankoon, vaihtoyhteydet Riihimäellä Lahden ja Tampereen suunnan junista/junille ja Karjaalla Turun ja Helsingin suuntiin.

Karjaa-Hyvinkää-osuutta pidetään yleisesti kannattamattomana, mutta sähköistettynä ja Sm-kalustolla ajettuna radalle voisi hyvinkin olla käyttöä jatkoyhteysliikenteen lisäksi myös työmatkaliikenteenä: Nummelasta ja Rajamäeltä pääsisi nopeasti Lohjalle, Hyvinkäälle ja Riihimäelle, ja Lohjanharjun taajamaketjusta Raaseporin taajamaketjuun (Karjaa-Hanko). Raaseporin sisäisen liikenteen kannalta taajamajunan pysähtyminen Pohjankurussa on oleellista. Ainakin liikenteen edellytykset tulisi selvittää, sinänsä ei ole oleellista liikennöidäänkö samalla Turkuun taajamajunia.

Pendolinojunat voisi kyllä korvata ohjausvaunullisilla IC2-junilla niin kauan, kun ELSA-rataa ei ole. Sinivaunupikurit joutaisivat niinikään hiljaisemmille rataosille.

Yksi lähinnä tariffipoliittinen kysymys, mikä puoltaisi koko matkan taajamajunia on se, että budjettimatkustajat pääsisivät koko matkan taajamajunahinnalla, joskin matka-aika olisikin IC2-junia pidempi.
 
Turku - Salo - Karjaa - Helsinki pikajunat (IC2 - kalustolla ohjausvaunuin) tunnin välein, 5 junarunkoa. (mahdollistaa käynnit Turku Satamassa)

Näinhän se pitäis olla, oli lisäksi taajamajunaliikennettä tai ei.

Pendolino-kalusto on väärän kokoista Turku - Helsinki - välille, ja radan nykykunnolla siitä ei ole mainittavaa nopeushyötyä, joten se tulisi poistaa kokonaan käytöstä ko. radalla sen jälkeen kun IC2-kalustoon saadaan ohjausvaunut.

Eiköhän mutkaisen rantaradan edut pendon taipumisen ja kallistelun koekäytössä ole saavutettu jo ajat sitten. Muille radoillehan ne kuuluisi, vai onko tässä jotain tariffi- tai imagopolitiikkaa? Ei ole ollut satamaliikenteellekään hyötyä pendon kaksisuuntaisuudesta.

Yksi lähinnä tariffipoliittinen kysymys, mikä puoltaisi koko matkan taajamajunia on se, että budjettimatkustajat pääsisivät koko matkan taajamajunahinnalla, joskin matka-aika olisikin IC2-junia pidempi.

Kun tariffeja muutenkin on muotoiltu uuteen uskoon, niin miksi ihmeessä ei voitaisi selkeyttää systeemejä ja antaa kansan kulkea taajamalipulla Karjaalta (ja Hangosta) Helsinkiin junatyypistä riippumatta? Karjaalta länteen olisi sitten pika/IC/pendotariffi sikäli kuin semmoisia yleensä tarvitsee olla. Näin kohennettaisiin lähiliikennettä ilman yhdenkään junan lisäämistä. Ja Länsi-Uudellamaalla olisi tyytyväistä kansaa ja junaliikenteen maine kohenisi kertarysäyksellä ilman kalliita mainoskampanjoita.
 
Huomatkaa myös, että IC2-junilla joutuu ajamaan tunneleissa hitaasti (120 km/h) ja tämä vaikuttaa matka-aikoihin muutamalla minuutilla. Pendolinolla saavutetaan nykyradalla 15 minuuttia nopeampi matka-aika (josta 5 minuuttia hukkuu Salossa vastaantulijan odotukseen).

Pendolinojen huoltoa on tällä hetkellä Turussa ja Helsingissä. Huollontarpeesta johtuvia siirtoajoja Helsingistä Turkuun ja takaisin menee keskimäärin 2-4 kertaa viikossa lähinnä öisin.
 
Väsäsin pienen aikatauluesimerkin Tampereen seudun lähijunia ajatellen. Taulukko pitää sisällään vain junien lähtöminuutit sillä periaatteella, että kaikille junille löytyy ainakin teoreettinen aikarako. Osa Nokian junista jatkaisi Poriin ja nykyiset R-junat säilyisivät ennallaan. Ja taulukko löytyy täältä.
 
Turku - Salo sekä Turku - Loimaa (+ - Toijala - Tampere) lähijunat ovat parhaillaan selvityksen alla.

Rantaradalla ongelmana on se, että Salo - Karjaa - väli on Pohjankurua lukuunottamatta varsin asumaton. Sen vuoksi vaikuttaa järkevämmältä, että niin kauan kun ELSA:a ei rakenneta, lähijunat kulkevat tunnin tai puolen tunnin välein Turku - Salo sekä Hanko - Karjaa - Kirkkonummi - Helsinki. Salo - Karjaa - välillä kulkisi tunnin välein kaukojunia.
Ongelmaksi astihan tuo Rantarata on päässyt siksikin, että siellä pysäytellään Pendolinoja ja IdioottiCusetuksia toiseen potenssiin sellaisissakin kyläpahasissa kuin Karjaalla ja Salossa -eikä taajamajunia, jotka kuitenkin VR:n hintataulukossakin HEL-TKU-välille kuuluisivat, ole ollenkaan. Tiedän toki, mistä tämä ongelmaisuus johtuu, mutta tulipahan taas sanottua...
Jos Turun seudulle siis tosiaan haluttaisiin jotain lähiliikennettä saada, olisi ensimmäiseksi saatettava niin Ranta- kuin Toijalanradankin välille kuntoon muutama sellainen asema, joilla sm-yksiköillä voi huoletta pysähtyä. Rantaradalla voisi olla järkevää jopa tehdä erillinen "lähijunaraide" Kuppikselta Paimioon puolen tunnin välein ajavia heittopusseja varten (joista joka toinen sitten jatkaisi Saloon ja muutama varmaan Helsinkiinkin), pysäkkeinä ainakin Varissuo/Lauste, Littoinen ja Piikkiö.
Toijalan suuntaan lähiliikenne saattaisi mahtua nykyisellekin radalle. Varsinkin, jos tosiaan päästäisiin operoimaan suunnilleen kaikki Turun ja Tampereen välinen liikenne nopeasti kiihtyvillä sähkömoottorijunilla. Pysähdyspaikkoja Turun ja Toijalan välillä olisivat varmaan Räntämäki, Maaria (Jäkärlä), Lieto, Aura, Kyrö, Mellilä, Loimaa, Ypäjä, Humppila, Matku, Urjala ja Kylmäkoski (unohtuiko joku vielä -80-luvulla kerran pari päivässä kulkeneen parivaunuisen henkilöjunan seisakkeista?).

Pitää kuitenkin muistaa, että lähijunaliikenteen on oltava laajaa palvelua -siis sellaista, jonka voi luottaa kulkevan usein. Tarkoittaa sitä, että vuoroja on oltava paljon. Jos näin ei käy, on tuloksena nykyisen Kirkkonummi-Karjaa-osuuden kaltainen lähiliikenteen irvikuva -jonka uskottavuutta vielä syö se, että länsiuusmaalaiset käyttävät ymmärtääkseni edelleen varsin runsaasti työmatkavälineinään Turun junia niiden suhteettoman kovasta hintatasosta huolimatta, mutta niiden liikenteessäolemisesta ja Karjaalla pysähtymisestä johtuen.
 
Ongelmaksi astihan tuo Rantarata on päässyt siksikin, että siellä pysäytellään Pendolinoja ja IdioottiCusetuksia toiseen potenssiin sellaisissakin kyläpahasissa kuin Karjaalla ja Salossa

Karjaalla pysähdytään Hangon vaihtoyhteyksien takia. Ilman sitä siellä tuskin pysähdyttäisiin? Ajettaisiin vain 70 km/h ohi.

Salon asemaa käyttää n. 30 % koko rataosan matkustajista, joten meidän, minunkin, kyytiin poimiminen lie perusteltua?

Lisäksi Paimio on vain pieni kyläpahanen Saloon verrattuna, joten miksi sitä paikkurilinjaa olisit sinne päättämässä? Työvoimastahan ehkä suurin osa (90%) kulkee Turusta Saloon asti.
 
Takaisin
Ylös