Sivu 1 / 5 12345 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/75

Viestiketju: Henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille - ideoita?

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille - ideoita?

    Liittyen keskusteluun vähäliikenteisten ratojen tulevaisuudesta linkissä:
    http://jlf.fi/f19/162-rataosuuksia-o...akkauttamassa/

    Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä on henkilöliikenne ko. radoilla sivuutettu käytännössä täysin, seuraavin perustein:

    "Ratojen perusparantaminen henkilöliikenteen edellyttämään kuntoon edellyttää mm. radan tasonnoston, kulunvalvonnan ja asemajärjestelyjen kustannuksista johtuen suurempia investointeja kuin tavaraliikenteen radoille on arvioitu. Lisäksi on huomioitava, että henkilöliikenne tuskin olisi lipputuloperusteista, vaan sitä pitäisi tukea liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennebudjetissa."

    Raportissa lausutaan näin riippumatta siitä, että selvityksessä ei ole lainkaan tutkittu, millaisia henkilöliikenteen reitit olisivat, mitä henkilöliikenne edellyttäisi radoilta tai mikä olisi henkiöliikenteen todellinen kustannustaso tai kannattavuus. Lähtökohtana on ollut vain Suomen yleinen liikennepolitiikka, jonka mukaan kevyt rautatiehenkilöliikenne on lähtökohtaisesti kannattamatonta.

    Onkin perusteltua ideoida perusteellisemmin, millaista henkilöliikenne vähäliikenteisillä radoilla olisia. Alla on ideoitu kahta mahdollisuutta: Kevyt alueidenvälinen henkilöjunaliikenne ja matkailujunaliikenne.

    1. Kevyt alueiden välinen henkilöjunaliikenne

    Vähäliikenteiset radat eivät kulje suurten kasvukeskusten välillä, mutta niiden kautta voidaan muodostaa reittejä keskisuurten kaupunkien välille. Samalla reitti voisi palvella radan varren kuntakeskuksia ja pikkukaupunkeja.

    Tällaiseen liikenteeseen tarvitaan nopeahkoja, kevyitä moottorivaunujunia joissa on kuitenkin kohtuullinen, 150-200 matkustajan istumapaikkakapasiteetti sekä tilaa esimerkiksi pienelle kahvilalle. Dm 12 - kiskobussikalusto on tähän tarkoitukseen soveltumatonta (korkea lattia, painava vaunu, liian pieni yksikkökapasiteetti). Kaluston polttoaineena voi ympäristöhaittojen alentamiseksi käyttää etanolia tai kasviöljyä.

    Liikenteen kustannustaso on merkittävästi VR Oy:tä alhaisempi, jos liikennettä hoitaa yksityinen bussiyhtiön tapaan organisoitu yhtiö tai kuntien ja maakuntien perustama liikenneyhtiö.

    Jotta liikenne on vetovoimaista, sen tulee kulkea keskuksesta keskukseen, ei vain risteysasemalta risteysasemalle. Samoin palvelutarjonnan tulee olla riittävä. Tunnin vuoroväli on epärealistinen, mutta liikennettä tulisi tarjota vähintään 2-3 tunnin välein aamusta iltaan.

    Tällaiselle liikenteelle voidaan keskiseen ja itäiseen Suomeen hahmotella seuraava reittiverkosto:
    • Oulu - Kontiomäki - (Kajaani?) - Sotkamo - Nurmes - Lieksa - Joensuu (uhanalainen rataosuus Lieksa - Vuokatti)
    • Oulu - Ylivieska - Haapajärvi - Saarijärvi - Äänekoski - Suolahti - Jyväskylä (uhanalainen rataosuus Haapajärvi - Äänekoski)
    • Jyväskylä - Pieksämäki - Huutokoski - Savonlinna - Parikkala - Imatra - Lappeenranta (uhanalainen rataosuus Huutokoski - Savonlinna)
    Lisäksi ei-lakkautusuhan alaisille rataosuuksille liikennettä:
    • Jyväskylä - Pieksämäki - Varkaus - Joensuu
    • Kuopio - Siilinjärvi - Juankoski - Outokumpu - Joensuu,
    • Vaasa - Seinäjoki - Haapamäki / Tampere - Jyväskylä
    Tällaisesta liikenteestä voitaisiin perustaa yksi elinkelpoinen diesel-moottorijunia käyttävä henkilöjunayhtiö jolla olisi 10-25 junaa. Vastaavaa kalustoa voitaisiin mahdollisesti käyttää muilla uhanalaisilla rataosilla, mutta vain radalla Lahti-Heinola on selkeä mahdollisuus paikallisjunaliikenteeseen.

    Pari esimerkkiä mahdollisesta kalustosta:

    Bombardierin Talent - moottorijuna Rostockin asemalla. Liikennöitsijä Connex.

    Stadlerin RegioShuttle - kiskobussi. Polttoaineena kasviöljy. Liikennöitsijä ODEG

    Liikenteen kannattavuuden tutkiminen edellyttää tarkempaa selvitystä, jossa lähtökohtana on henkilöstön, kaluston ja huollon todelliset kustannukset kansainvälisen kokemuksen perusteella, ei VR Oy:n kustannustaso.

    Liikenteeseen tarvittaneen uusien laiturien rakentaminen pysäkeille sekä kohtausraiteet tarvittaville lisäkohtauspaikoille.

    2. Matkailujunaliikenne

    Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä on useaan kertaan mainittu matkailuliikenne lähinnä Pohjois-Suomen matkailukeskuksiin. Merkittävistä matkailukeskuksista suoraan lakkautusuhan alaisen radan varressa nykyisellään ovat Savonlinna ja Vuokatti. Mahdollisina jatkosuuntinta on mainituu Rautuvaaran radan jatkaminen Ylläkselle ja Leville ja Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamolle ja Rukalle.

    Koska tällainen matkailuliikenne olisi voimakkaasti sesonkiluontoista, se asettaa omat vaatimuksensa liikenteelle. Kaluston tulisi olla pääomakuluiltaan alhaista, jotta on perusteltua käyttää sitä vain sesonkina. Ratainvestointi ei kuulu yhteiskunnalle, vaan alueiden matkailuyrittäjille.

    Perustelluin matkailuliikenteen konsepti lähtee VR Oy:n nyt romutettavaksi aiotusta nk. sinisistä vaunuista. Nämä vaunut voidaan kohtuullisin kustannuksin ylläpitää ja varustaa sesonkiluontoiseen liikenteeseen.

    Talviajan matkailujunien lisäksi kalustolla voidaan liikennöidä muihinkin aikoihin tapahtuma- ja matkailujunia, esimerkiksi kesäaikaan Savonlinnan oopperajuhliin ja muihin kesän musiikkifestivaalitapahtumiin tai ruska-aikaan retkeilyjunia Lappiin.

    Junat on perusteltua vetää muutoin tavarajunaliikenteeseen käytettävällä vetokalustolla, syrjäisillä radoilla Dv12-tyyppisillä vetureilla.

    Matkailujunien kaluston säilyttäminen ja ylläpito sekä matkailullinen organisointi on perusteltua erottaa vetokalustosta. Matkailujunayhtiö ostaisi tarvitsemansa vetokalustopalvelun VR Oy:ltä tai muulta esimerkiksi tavarajunia liikennöiviltä yhtiöiltä.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 29.04.2006 kello 18:21.

  2. #2

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus

    On hieno idea saada henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille. Samalla voitaisiin junan vaihtamista helpottaa ja nopeuttaa Sveitsin malliin: asemalta lähtee junat samaan aikaan joka suuntaan. Esimerkiksi Pieksämäeltä lähtisi samaan aikaan junat Joensuuhuun, Jyväskylään, Kuopioon ja Mikkeliin. Yhtä tiheää liikennettä ei kuitenkaan saataisi kuin Sveitsissä.

    Junien nopeuskaan ei voi olla kovin suuri, jos pysähdykset synkronoidaan muiden junien kanssa. Ilmeisesti noin 100 km/h on hyvä ajonopeus noille junille. Mutta tarvitaanko ratoihin kalliimpi korjaus, jotta noin suurta nopeutta voitaisiin ajaa? Ja tarvitaanko kallistuvakorisia junia (esim. Talent). Täällä Sveitsissä monet yksityiset yhtiöt ajavat Stadlerin GTW 2/6 (tai pidemmillä, esim. 2/8) junilla. Siinä voisi olla meillekin sopiva juna.

    Eikö henkilöliikennettä saa harjoittaa radalla, jossa ei ole kulunvalvontaa? Vai miten ymmärrätte virkkeen "Ratojen perusparantaminen henkilöliikenteen edellyttämään kuntoon edellyttää mm. radan tasonnoston, kulunvalvonnan ja asemajärjestelyjen kustannuksista johtuen suurempia investointeja kuin tavaraliikenteen radoille on arvioitu."

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Mahdollisina jatkosuuntinta on mainituu Rautuvaaran radan jatkaminen Ylläkselle ja Leville ja Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamolle ja Rukalle.
    Ratainvestointi ei kuulu yhteiskunnalle, vaan alueiden matkailuyrittäjille.
    Tästä herääkin kysymys, että mikä rata kuuluu yhteiskunnalle ja mikä yrittäjälle. Miksi esimerkiksi rataosuus Olli - Sköldvik on RHK:n eikä Nesteen tai Fortumin vai mikä se nyt onkaan omistuksessa? Totta kuitenkin on, että rautatie Kuusamoon voisi hyvin olla matkailuyrittäjän rahoittama, sillä ei sille kuitenkaan muuta liikennettä tulisi.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1263

    oletus

    Esimerkki Saksan pohjoisimmasta osavaltiosta Schleswig-Holsteinista:
    Hampuri-Lyypekki -radan varrella sijaitsevasta Bad Oldesloesta lähti vuosikaudet DB:n BR628.2 -dieselmoottorijuna lyhyehkölle matkalleen kohti sivuradalla sijaitsevaa Bad Segebergiä. Junat kulkivat tasatunnein ja vaihtoyhteydet niin Hampurin kuin Lyypekinkin suuntaan olivat itsestäänselvyys. Silti tuo Bad Segebergin rata oli jotenkin torso - olihan henkilöliikenne Bad Segeberg-Neumünster -välillä lakkautettu jo aikaisemmin. Joulukuusta 2002 lähtien tyyli muuttui. Osavaltio kilpailutti tämänkin liikenteen ja uudeksi liikennöitsijäksi tuli AKN (Altonaer-Kaltenkirchener Eisenbahn). Tämä liikenne sopi hyvin Neumünsterin suunnalla jo muutenkin hyvin edustetulle AKN:lle, sillä Bad Segeberg-Neumünster -rata rakennettiin käytännössä uudelleen ja otettiin myös uudelleen käyttöön! Lienee selvää, että matkustajamäärät ovat nousseet koko radalla - tarjoaahan nyt kokonaan käytössä oleva Bad Oldesloe-Neumünster -rata oivan poikittaisen yhteyden keskellä Schleswig-Holsteinin osavaltiota. Lisäksi olen henkilökohtaisesti erään toisen rautatieharrastajan kanssa iloinen siitä, että uudeksi liikennöitsijäksi tuli perinteinen AKN eikä mikään Sonneks*.

    Toisinaan rautatieliikenteen kilpailuttamisen myötä on Schleswig-Holsteinissa syntynyt koomisiakin piirteitä. En näe siinä mitään järkeä, että Neumünsterin ja Kielin väliä kulkevat paikallisjunat ovat dieselmoottorijunia, sillä nopeammat RegionalExpress -junat ovat sähköveturivetoisia - onhan tuo koko väli sähköistettykin. Onko niin, että noita paikallisjunia liikennöivä Connex ei ole halunnut hankkia ainoastaan yhtä sähkömoottorijunaa - ja mahdollista varayksikköä - tuon välin liikennettä varten vaan käyttää tuollakin radalla samoja LINT -dieselmoottorijunia kuin millä se liikennöi muillakin voittamillaan Schleswig-Holsteinin sivuradoilla?

    (* nimi muutettu)
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  4. #4

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Re: Henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille - ideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Tunnin vuoroväli on epärealistinen, mutta liikennettä tulisi tarjota vähintään 2-3 tunnin välein aamusta iltaan.

    Tällaiselle liikenteelle voidaan keskiseen ja itäiseen Suomeen hahmotella seuraava reittiverkosto:

    - Oulu - Kontiomäki - (Kajaani?) - Sotkamo - Nurmes - Lieksa - Joensuu (uhanalainen rataosuus Lieksa - Vuokatti)
    - Oulu - Ylivieska - Haapajärvi - Saarijärvi - Äänekoski - Suolahti - Jyväskylä (uhanalainen rataosuus Haapajärvi - Äänekoski)
    Tunnin vuoroväli lienee epärealistinen, koska yksiraiteisilla rataosuuksilla ei kohtauspaikkoja tule sopivasti puolen tunnin välein. Lisäksi matkustajamäärät junaa kohden jäisivät pieneksi, ja tarvittaisiin (enemmän) yhteiskunnan tukea. Täällä Sveitsissä kuitenkin lähes jokainen rataosuus on liikennöity puolen tunnin välein (mm. yksityinen, vähäliikenteinen, hidas ja kapearaiteinen NStCM-rata).

    Googlettamalla löysin Kaleva-lehden nettisivuilta jonkun keskustelun, jossa valitettiin VR:n olematonta matkustajajunatarjontaa välillä Jyväskylä - Oulu. Ja tosiaan, outoa, että kahden noin suuren kaupungin välillä ei matkustajajunia kulje. Eikö kummassakin kaupungissa opiskelijoita ole tuhansittain? Eikö heistäkin monet kulje junalla? Laskin, että jos Ylivieska - Haapajärvi - Jyväskylä välillä voisi käyttää edes nopeutta 100 km/h, olisi matka-aika noin neljä tuntia, siis vähemmän kuin busseilla. Eiköhän matkustajia riittäisi! Tosin, jotta tuon välin noin nopeasti pääsisi, pitää Ylivieskasta Ouluun ajaa niin lujaa kuin juna kulkee (140 km/h, ei kovin monta pysähdystä).

    Vähäliikenteisten ratojen junien pitää kulkea keskuksesta keskukseen (esim. Oulusta Jyväskylään), ei vain risteysasemien (esim. Ylivieska, Haapajärvi, Iisalmi...) välillä. Jos vähäliikenteisen radan juna jäisi risteysasemalle, pitäisi seuraavaan junaan lisätä kapasiteettia junaa vaihtaville matkustajille. Kumpi onkaan kalliimpaa, pikajunan kapasiteetin lisäys vai lisämoottorijunien ostaminen?

  5. #5

    Liittynyt
    05.07.2005
    Viestejä
    404

    oletus

    Oulu, Joensuu ja ehkä Jyväskyläkin voisivat olla maalaisrautateiden päätoimipaikkoja. Ainakin yhtydet Oulusta Kajaaniin ja Kemiin (ehkä pohjoisemmaskin), Joensuusta Nurmekseen, Juankosken kautta Kuopioon ja Warkauteen/Pieksämäelle sekä Jyväskylästä Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Tampereelle ovat täysin toimintakelpoisia vaihtoehtoja. Pitää vain olla muutama toimintaperiaate:
    1) Matkustamisen tulee olla helppoa. Lippua ei tarvitse hankkia etukäteen, vaan sellaisen voi ostaa junan palvelukioskista ilman lisähintaa.
    2) Aikataulun tulee olla sen verran "löysä", että x-pysähdyksiä mahtuu sadalle kilometrillekin kymmenkunta, ns.pakollisten pysähdysten lisäksi.
    3) Operatiivinen johto pitää olla paikallista. Helsingin herrat älkööt vaivautuko syrjäseutujen liikennehankkeiden kehittämiseen, kun eivät niistä mitään ymmärrä.
    4) Kaluston tulee olla kevyttä. Yksi kuski ja yksi asiakaspalveluhenkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu paitsi lippukontrolli, myös virvokkeiden myynti riittäköön junahenkilöstöksi.

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Hyvä moxu! Juuri tämän suuntaisia ajatuksia minullakin on palvelusta ollut.

    Aikataulun pitämiseen auttaa myös kevyt vaunu, jossa on korkea kiihtyvyys. Matkanopeus saadaan paremmaksi kuin raskaalla kalustolla, vaikka pysäkki olisikin joka kylän kohdalla.

    Itse näkisin, että Suomessa olisi tilaus noin kolmelle henkilöliikenneyhtiölle paikallisliikenteessä pääkaupunkikseudun ulkopuolella.

    Yksi yhtiö hoitaisi Pohjoisen ja itäisen Suomen "maaseutujunilla" keskuspaikkoina juuri Oulu, Jyväskylä ja Joensuu, kalustona kevyet dieselmoottorijunat.

    Eteläisessä Suomessa toinen yhtiö, jonka keskuspaikkoja olisivat Turku, Tampere ja Kouvola, hoitaisi duoraitiovaunutyyppisellä sähköjunakalustolla keskisuurten kaupunkien paikallisliikennettä ja taajamajunat kaupunkien välillä.

    Seinäjoki - Kokkola - Oulu - Tornio - akselilla voitaisiin liikennöidä kevyillä
    nopeilla sähkömoottorijunilla.

  7. #7

    Liittynyt
    05.07.2005
    Viestejä
    404

    oletus

    Jos pk-seudulle saadaan lisää uusia Sm4-tai muita lähiliikennejunia, voisi Sm1- ja 2-mallistoja ruveta hyödyntämään esim.linjoilla Tampere-Pori, Seinäjoki-Kokkola ja miksei Oulun ympäristössäkin (jos radat on sähköistetty). Myös Kouvolan itä-ja pohjoispuolella olisi varmasti saumaa IC-junia hitaammalle palvelulle, jonka hoitamiseen vanhemmat lähijunayksiköt olisivat vielä monta vuotta täysin riittäviä. Tällöin IC:t voitaisiin tosiaan muuttaa vain isompien kaupunkien välisiä yhteyksiä palveleviksi ja esim.Luumäelle, Haukivuorelle tai Simpeleelle menevien olisi vaihdettava kevyempään junaan sinne päästäkseen.

    Mielenkiintoisia ajatuksia olisi myös Toijalan ja Turun välille. Siinähän pysähdytään nykyään Humppilassa ja Loimaalla, mutta sähkärin ollessa tukemassa nopeampaa junaa, voitaisiin näistäkin jompikumpi jättää pois ja lämmittää Kylmänkosken, Urjalan, Matkun, Mellilän, Kyrön, Auran, Liedon, Maarian (Jäkärlän) ja Räntämäen liikennepaikat muutaman kerran päivässä kumpaankin suuntaan kulkevalle taajamajunalle.
    Turun ja Uudenkaupungin välillä rataliikenne elpyisi ainoastaan, jos Vainion Liikenne saataisiin mukaan sitä varten perustettavaan yhtiöön. Ja epäilen, että sitä päivää saa odottaa...

    Korjattu Huittinen Humppilaksi...sattuuhan sitä, kun vaan muistelee, mitä paikkakuntia siellä Forssan pohjoispuolella nyt olikaan...

  8. #8
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Mielenkiintoisia ajatuksia olisi myös Toijalan ja Turun välille. Siinähän pysähdytään nykyään Huittisissa ja Loimaalla,...
    Minulta on mennyt kokonaan ohi se, että Huittinenkin on saatu rautatiepalvelujen piiriin...

  9. #9

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Ainakin yhtydet Oulusta Kajaaniin ja Kemiin (ehkä pohjoisemmaskin)
    Kannatan yhteyttä Oulusta Kemin kautta Tornioon tai Haaparantaan. Ruotsalaiset ovat ehdotelleet jopa pikajunaa Oulusta Luulajaan. Ruotsissa liikenne Haaparantaan alkanee uudelleen uuden rautatien valmistuttua, tällöin vaihtoyhteydestä Ouluun olisi hyötyä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    1) Matkustamisen tulee olla helppoa. Lippua ei tarvitse hankkia etukäteen, vaan sellaisen voi ostaa junan palvelukioskista ilman lisähintaa.
    Juuri näin. Mutta toisaalta etukäteen voisi ostaa halvempia sarjalippuja tai kuukausikortin. Entäpä yhteiset liput juniin ja linja-autoihin?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    3) Operatiivinen johto pitää olla paikallista. Helsingin herrat älkööt vaivautuko syrjäseutujen liikennehankkeiden kehittämiseen, kun eivät niistä mitään ymmärrä.
    Ehdottomasti! Ei helsinkiläisiä kiinnosta mikään Pohjois-Karjalan infrastruktuuri tai sen hyödyntäminen. Syrjäiset alueet pysyvät hengissä vain paikallisin voimin ja paikallisesta tahdosta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    4) Kaluston tulee olla kevyttä. Yksi kuski ja yksi asiakaspalveluhenkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu paitsi lippukontrolli, myös virvokkeiden myynti riittäköön junahenkilöstöksi.
    Kaluston tulee olla kevyttä, esim. Stadler GTW 2/6 DMU, massa noin 54 t, istumapaikkoja jopa sata. Suurin teho noin 600 kW.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Turun ja Uudenkaupungin välillä rataliikenne elpyisi ainoastaan, jos Vainion Liikenne saataisiin mukaan sitä varten perustettavaan yhtiöön. Ja epäilen, että sitä päivää saa odottaa...
    Tätä foorumia lukemalla olen ymmärtänyt, että bussiyhtiöillä ei ole halua junaliikenteeseen. Miksi näin? Mielestäni 1990-luvun alkupuolella Tampereen seudulla bussiyhtiöiden johtajat kirjoittivat Aamulehden yleisönosastolla junaliikenteen vapauttamisen puolesta. Muistaakseni silloin eräällä yhtiöllä oli kova halu ajaa junia Haapamäelle...

  10. #10
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Mielenkiintoisia ajatuksia olisi myös Toijalan ja Turun välille. Siinähän pysähdytään nykyään Huittisissa ja Loimaalla, mutta sähkärin ollessa tukemassa nopeampaa junaa, voitaisiin näistäkin jompikumpi jättää pois ja lämmittää Kylmänkosken, Urjalan, Matkun, Mellilän, Kyrön, Auran, Liedon, Maarian (Jäkärlän) ja Räntämäen liikennepaikat muutaman kerran päivässä kumpaankin suuntaan kulkevalle taajamajunalle.
    Turun ja Uudenkaupungin välillä rataliikenne elpyisi ainoastaan, jos Vainion Liikenne saataisiin mukaan sitä varten perustettavaan yhtiöön. Ja epäilen, että sitä päivää saa odottaa...
    Turun ja Tamperen välillä järkevin liikenneratkaisu olisi 1 h välein kulkeva taajamajuna, joka pysähtyisi välillä Loimaan, Humppilan ja Toijalan lisäksi esim: Kärsämäki, (mahd.) Moisio, Jäkärlä, Lieto as, Aura, Kyrö, Mellilä, Matku, Urjala, Kylmäkoski jne.

    Nykyaikaisella sähkömoottorijunalla matka-aika olisi karkean arvion mukaan kuitenkin alle 2 h eli juna palvelisi myös Turun ja Tampereen välistä liikennettä.

    Turku - Uusikaupunki - radan henkilöliikenteestä teen juuri selvitystä jonka luonnosversio pitäisi saada valmiiksi 23.8 mennessä joten ei siitä sen enempää.

  11. #11
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu
    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Mielenkiintoisia ajatuksia olisi myös Toijalan ja Turun välille. Siinähän pysähdytään nykyään Huittisissa ja Loimaalla,...
    Minulta on mennyt kokonaan ohi se, että Huittinenkin on saatu rautatiepalvelujen piiriin...
    Heh! Mutta onhan Huittisten kunnalla ollut seisake aina 31.5.1964 asti, nimittäin Karhi Porin radan varressa. Tässä linkki paikkaan:

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/k...951&cy=6800022

    Kyseinen seisake on palvellut kyllä vain tuota pientä Kuukinmaan kylää.

  12. #12
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu
    Minulta on mennyt kokonaan ohi se, että Huittinenkin on saatu rautatiepalvelujen piiriin...
    Heh! Mutta onhan Huittisten kunnalla ollut seisake aina 31.5.1964 asti, nimittäin Karhi Porin radan varressa. Tässä linkki paikkaan:

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/k...951&cy=6800022

    Kyseinen seisake on palvellut kyllä vain tuota pientä Kuukinmaan kylää.
    Kuukinmaan liepeillä muuten rata on paikka paikoin siirtynyt hieman eri kohtaan oikaisujen seurauksena. Enpä vanno, kulkeeko nykyinen linja täsmälleen entisen liikennepaikan kohdalta. Oikaisu taidettiin ottaa käyttöön melko tarkkaan 20 vuotta sitten. Mainio näkökohta kuitenkin TEP70:ltä.

  13. #13
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Yleisradio (Kymenlaakson Radion uutiset) tietää kertoa, että liikenneministeriö tehtailisi parasta aikaa henkilöliikenteen karsimislistaa ensi vuodelle, jolloin ostettavalle liikenteelle varatut rahat vähenevät, ja VR:n ostoliikenteen hoidosta pyytämä tukitaso kasvaa.

    Uutinen mainitsee, että lista on vasta valmisteilla. Jos nyt satun oikein muistamaan, on Helsingin Sanomissa aiemmin mainittu, että täydellinen henkilöliikenteen lakkautus olisi mahdollinen radoilla:

    Karjaa-Hanko
    Kouvola-Kotka
    Orivesi-Haapamäki
    Jyväskylä-Seinäjoki
    Iisalmi-Ylivieska
    Joensuu-Nurmes
    Rovaniemi-Kemijärvi

    Lakkautukseen olisi siis menossa suuri osa paikallisluonteisista junavuoroista Helsingin lähiliikennettä lukuun ottamatta. Ja näiden lisäksi siis ainakin yöjunat Helsingistä ja Turusta Pieksämäen kautta Joensuuhun ja Ouluun katoaisivat. Ylläoleva lista tuskin on lopullinen, mutta esimerkiksi Hangon ja Kotkan ratojen henkilöliikenteen yllä uhka saattaa olla todellinen.

    Kehitys osoittaa selvästi vallitsevien olosuhteiden olevan rautatiehenkilöliikenteen kehittämisen kannalta kestämättömät. Jotkut lakkautukset voivat toki olla väistämättömiä, mutta ihmettelen millä perusteella puolensadan tähän asti toimineen junavuoron katoaminen voisi olla perusteltavissa.

    Siltä osin kuin kyse on ollut ostoliikenteestä, VR ei ole omasta pääomastaan kattanut henkilöliikenteen tappioita aiemmin. Silti juuri nyt tahdotaan korotus korvauksiin, vaikka entistä olennaisesti kustannustehokkaammat dieselmoottorijunat... anteeksi, kiskobussit ovat saapumassa käyttöön. Valtion on ratkaistava asia siten, etteivät uhanalaisen liikenteen käyttäjät joudu kärsimään VR:n epäreilusta hinnoittelusta. Ongelmaa pahentaa vielä sekin, että vaikka veturivetoiseksi suunniteltua liikennettä (mm. Vaasan radalla) siirrettäisiin dieselmoottorijunille, osa Dm12-vaunuista jäisi vaille käyttöä, ainakin jos ylläoleva lista oletetaan oikeansuuntaiseksi. VR:n tiedottamislinja julkisuuteen on milloin mitäkin, ja sen kai ymmärtää. Mutta kunhan edes tiedottaisivat talonsa sisällä riittävästi, jotta eivät hankkisi kalustoa väistämättä lakkautettavaksi joutuvalle liikenteelle.
    terveisin
    JE

  14. #14

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Uutinen mainitsee, että lista on vasta valmisteilla. Jos nyt satun oikein muistamaan, on Helsingin Sanomissa aiemmin mainittu, että täydellinen henkilöliikenteen lakkautus olisi mahdollinen radoilla:

    Karjaa-Hanko
    Kouvola-Kotka
    Orivesi-Haapamäki
    Jyväskylä-Seinäjoki
    Iisalmi-Ylivieska
    Joensuu-Nurmes
    Rovaniemi-Kemijärvi
    Mielestäni suorien Helsingistä lähtevien kaukojunayhteyksien palauttaminen voisivat elvyttää ainakin osan näiden ratojen liikenteestä. Junayhteyksien markkinointiin on panostettava enemmän kuin nyt. Kallistuva öljy ja bensa hoitanee osan markkinointityöstä, mutta pelkästään se ei riitä. Pitää olla myös tarjouslippuja ja kampanjoita. Kaukojunien aikataulut ehkä sopivat huonosti paikallisten asukaiden koulu- ja työmatkoihin, eli jonkinlainen ristiriita syntyisi, mutta jos vaihtoehtona on koko henkilöliikenteen lakkauttaminen, niin sopisi miettiä. Toinen ehkä vähän vanhanaikainen ajatus olis sekä tavaraa että matkustajia kuljettavien sekajunien käyttöönotto, eli vähäliikenteisten ratojen tavarajunassa olisi 1-2 matkustajavaunua. Karjaa-Hanko rata pitäisi ehdottomasti sähköistää, niin että voisi ajaa taajamajunia Sm-rungoilla suoraan Helsingistä Hankoon.

  15. #15
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Karjaa-Hanko rata pitäisi ehdottomasti sähköistää, niin että voisi ajaa taajamajunia Sm-rungoilla suoraan Helsingistä Hankoon.
    Ratahallintokeskuksen sähköistysselvityshän totesi radan sähköistyksen olevan melko kannattavaa. Kunhan öljyn hinnat vähän nousevat, rata saa kyllä sähköt vaikka VR onnistuisi pilaamaan henkilöliikenteen radalta pois.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Toinen ehkä vähän vanhanaikainen ajatus olis sekä tavaraa että matkustajia kuljettavien sekajunien käyttöönotto, eli vähäliikenteisten ratojen tavarajunassa olisi 1-2 matkustajavaunua.
    Jossain määrin idea toimisi, mutta useilla radoilla tavaraliikenne on keräilyluontoista, esim. Savonlinnan radalla tavarajuna hoitaa samalla kaikki vaihtotyöt neljällä väliasemalla Parikkalan ja Savonlinnan välillä. Ja Haapamäen ympäristössä taas tavaraliikenne lienee melko epäsäännöllistä. Lisäksi: Dm12-kaluston myötä yhden hengen miehityksen ainakin pitäisi olla mahdollista (en tiedä onko näin todella), ja matkustajavaunukin vaatii konduktöörin, joten työvoimasäästöä ei juurikaan syntyisi.

    Yleisesti ottaenhan ongelma monilla hiljaisilla radoilla on jo nyt se, että junien pysähdyspaikat on pitkälti valittu ikään kuin paikallisia tarpeita varten, ja junat kulkevat edes takaisin jotain melko lyhyttä osuutta, noin 50-200 kilometriä. Mutta silti VR tahdittaa junat vain ja ainoastaan Helsingin-yhteyksien mukaan jättäen kaikki muut perusteet omaan arvoonsa, siitähän täällä on paljon ollut keskustelua aiemminkin.

    Uskoisin, että asia tarvitsee ja sille myös ennemmin tai myöhemmin syntyy ratkaisu. Jos EU:n joukkoliikennepalveluasetus menee läpi, ei ole kovin kaukaahaettua olettaa että valtio ryhtyy kilpailuttamaan lakkautusuhan alaista liikennettä.
    terveisin
    JE

Sivu 1 / 5 12345 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. HSL: HSL Mobiilikisa etsii ideoita ja palveluja joukkoliikenteen käyttäjille
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 14.02.2011, 12:40
  2. Jäsenten joukkoliikenneaiheisia ideoita ja haaveita
    kirjoittanut Resiina foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 05.08.2010, 15:15
  3. Hernesaaren ja Kruunuvuoren väliaikaiskäyttöön ideoita
    kirjoittanut teme foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 24.03.2010, 16:15
  4. Ideoita Töölönlahden raitiovaunulinjauksesta
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 47
    Viimeisin viesti: 20.02.2009, 11:58
  5. Poikittaisliikenne: ideoita
    kirjoittanut ultrix foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 15
    Viimeisin viesti: 08.03.2007, 12:24

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •