Pendolinot takuukorjauksiin

..Sm4 Hki-Tku reitillä... pendo on hukkaostos.

Eikös se olekin moternimpaa kun vanha Sm3 korvataan uudemmalla Sm4:llä? Pregoa tuossa LähiJunassa ei tietenkään ole...

Aikataulullisesti Sm4:llä ei 160 km/t -nopeuteen nopeasti kiihtyvänä kaksivaunuisena pikkujunana ole mitään hävittävää verrattuna kuusivaunuiseen Sm3-kolossiin, jonka 200 km/t -pikataipaleet ovat rannikkoradalla oikeasti varsin vähäiset.
 
Juu ja 157 Turun päässä on 2min vaihtoaika Hki:n junaan, tai sitten voi jäädä Kupittaalla pois niin jää enemmän pelivaraa.
 
Tuli tossa äsken kokeiltua miltä Sm4 tuntuu Hki-Tku reitillä. – – Kulki aikataulussa ja tilaa riitti kaikille. Siinä taas nähtiin että pendo on hukkaostos.

Tuo toteamus kyllä kertoo enemmän Sm4- kuin Sm3-hankinnasta. Sm4 ei ole mikään kaupunkijuna, vaikka sitä sellaiseenkin voidaan käyttää – hukkaan vain menee. Parhaiten se soveltuu nimenomaan Y-, R- ja G-junien liikennöintiin, ja sinne se onneksi on viimein laitettukin. Kyyninen voisi todeta, että VR ovelasti maksatti YTV:llä junien sisäänajovaiheen ja nyt siirtää niitä sinne, minne alun perin oli aikonutkin. Toisaalta Sm4 oli hyvä tapa saada matalalattiakalustoa saman tien pääkaupunkiseudulle, koska tarvetta 160 km/h taajamajunillekin Etelä-Suomeen alkoi jo olla niihin aikoihin ja samalla pääkaupunkiseudulla oli akuutti tarve lisäjunille.

Turun kaukoliikenteeseen Sm4 ei ihan optimaalinen ole, vaikka se kaukojunaksi sisustettaisiinkin. Kaukojunien tulisi olla läpikuljettavia jo ihan konduktöörin ja kahvilapalveluiden takia, ja 2 vaunun yksikkö ei riitä millään koko päivän liikennöintiin, vaan sitä voi käyttää vain hiljaisemmissa vuoroissa. Turun suuntaan kannattaisi ehkä ajaa 4-vaunuisella (tai 3-vaunuisella doubledeckerillä) ja ruuhkassa tuplalla. Ruuhkajunissa tuplaus vielä menee, koska henkilökuntaa tarvitaan silloin muutenkin enemmän. Toinen vaihtoehto on toki mitoittaa yksikkö niin, että yksi riittää myös ruuhkassa. Ruuhkavuorojen kapasiteettitarve rantaradalla lienee kuitenkin jopa 400–500 hengen luokassa.

Tämä siis jos moottorivaunuyksiköillä halutaan ajaa. Sinänsä veturi, vaunut ja ohjausvaunukin ajavat saman asian, ja tekevät tietysti samalla muuntelunkin helpommaksi.
 
Turun kaukoliikenteeseen Sm4 ei ihan optimaalinen ole, vaikka se kaukojunaksi sisustettaisiinkin. Kaukojunien tulisi olla läpikuljettavia jo ihan konduktöörin ja kahvilapalveluiden takia, ja 2 vaunun yksikkö ei riitä millään koko päivän liikennöintiin, vaan sitä voi käyttää vain hiljaisemmissa vuoroissa.

Näin on.

Täytyy muistaa, että kun 1-tie muuttuu koko matkaltaan moottoritieksi parin vuoden sisällä, niin Expressbussien matka-aika Helsingin ja Turun välillä lyhenee n 2 tuntiin. Jos juna ei pysty silloin erottumaan edukseen bussista, ei tilanne tule näyttämään hyvältä. Missään nimessä ei pidä ryhtyä ajamaan Hki-Turun junavuoroja paikallisjunakalustolla, ellei halua että matkustajat alkavat kulkea bussilla.

Tämä siis jos moottorivaunuyksiköillä halutaan ajaa. Sinänsä veturi, vaunut ja ohjausvaunukin ajavat saman asian, ja tekevät tietysti samalla muuntelunkin helpommaksi.
Veturijunat ovat ihan käteviä, kun niitä voi lyhentää ja pidentää kysynnän mukaan. Sr2 on ehkä vähän liiian tehokas ja arvokas veturi rantaradan 3-4-vaunuisille junille, mutta minkäs voi kun se on ainoa veturityyppi koko VR:llä jolla voi nykysin ajaa 160 km/h. Mikä oli aikoinaan syynä, että Sr1:en uusimman sarjan huippunopeus laskettiin 160:stä 140:een km/h?

t. Rainer
 
Mikä oli aikoinaan syynä, että Sr1:en uusimman sarjan huippunopeus laskettiin 160:stä 140:een km/h?

Eiköhän ole helpompaa suunnitella veturikiertoja, kun on mahdollisimman paljon samanlaista kalustoa, ilman mitään pieniä tai suurempia eroja tekniikassa. Oliko noita 160 km/h Susia sitten noin 15 kpl - ja tuollaiselle pienelle veturimäärälle olisi hyvin hankalaa suunnitella omaa kiertoa. Tietysti nyt voi jälkiviisaana ihmetellä, miksei tuota 160 km/h -susikolonnaa olisi sijoitettu pääsääntöisesti esim. rantaradan matkustajajuniin. Vai oliko VR:lle tärkeämpää saada "edustuspätkälleen" uusin mahdollinen kalusto eli Marsuja, Pendolinoja ja myös kaksikerroksisia IC -vaunuja?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kyllähän Siperian Susi kulkee vaikka kuinka kovin, mutta meno ei sitten ole mitään kovin tasaista. Suomeen voisi kyllä hankkia jonkin 200km/t kulkevan sähköjunan, joita käytettäisiin Tku-Hki-Kv - junissa. Lisää sähkökalustoa kuitenkin tarvitaan, siksi mieluummin moottorivaunuja, kuin ohjaamovaunuja. Samalla kääntöaika lyhenisi.
 
Oliko noita 160 km/h Susia sitten noin 15 kpl - ja tuollaiselle pienelle veturimäärälle olisi hyvin hankalaa suunnitella omaa kiertoa. Tietysti nyt voi jälkiviisaana ihmetellä, miksei tuota 160 km/h -susikolonnaa olisi sijoitettu pääsääntöisesti esim. rantaradan matkustajajuniin. Vai oliko VR:lle tärkeämpää saada "edustuspätkälleen" uusin mahdollinen kalusto eli Marsuja, Pendolinoja ja myös kaksikerroksisia IC -vaunuja?

Uusimman valmistussarjan sudet vetivät nimenomaan kaikkia rantaradan IC- ja pikajunia, joiden sallittu nopeus oli 160 km/h, sähköistyksen valmistuttua 1990-luvun puolivälistä siihen asti kunnes niitä vähitellen korvattiin marsuilla. Mikä lienee syynä? Sudet palasivat rantaradalle lyhyeksi ajaksi 2000-luvun alussa, kun oli annettu määräys Jyväskylän junaonnettomuuden jälkiseurauksena, ettei mitkään veturijunat saa ajaa yhden hengen miehityksellä yli 140 km/h, mutta korvattiin marsuilla taas kun 160 km/h sallittiin. Toki nykyisinkin saattaa nähdä satunnaisesti susia vetämässä IC2-junia rantaradalla, ja taitavat pysyä aikataulussakin. Tämä juoruaisi siitä että rantaradalla olisi mahdollisuus lisätä kaukojunien pysähdyksiä jos ne "oikeasti" ajaisivat 160 km/h.

t. Rainer
 
Toki nykyisinkin saattaa nähdä satunnaisesti susia vetämässä IC2-junia rantaradalla, ja taitavat pysyä aikataulussakin.

Aikataulut suunnitellaan aina väljiksi. Pitäisin ihan normaalina sitä, että 160 km/h junille suunnitellut aikataulut pystytään pitämään 140 km/h junillakin, samoin kuin hyvin kiihtyvillä Sm1/2:sillakin, vaikka nopeus on vain 120 km/h. Rantaradalla nyt valitettavan vähän on edes tuota 160 km/h rataa, mutta koska kapasiteetin käyttö on ylärajoillaan ja yksiraiteinen rata herkkä liikennehäiriöille, kannattaa radalle laittaa kalustoa, joka saa nuo 160 km/h osuudet käytettyä hyväksi myöhästymistilanteessa.

Normaali operointi 140 km/h tai 120 km/h kalustolla vähentäisi pelivaraa, joten myöhästymisiä tulisi suhteellisesti enemmän ja suurempina, vaikka yksittäiset junat aikataulussa pysynevätkin.
 
Tämä juoruaisi siitä että rantaradalla olisi mahdollisuus lisätä kaukojunien pysähdyksiä jos ne "oikeasti" ajaisivat 160 km/h.

Mutta miksi ihmeessä pysäyksiä pitäisi lisätä? Mielestäni nykyiset pysähdykset riittävät rantaradalla, isompia paikkakuntia ei nykyisten lisäksi oikein löydy. Pienemmille paikkakunnille mielestäni linja-autoliikenne riittää. Kyllähän sitä voisi vaikka kuinka monta asemaa perustaa, mutta silloin idea nopeista kaukojunista voitaisiin unohtaa. Lähiliikenneasemat, Perniö, Paimio, Sauvo.. Onhan niitä toki, mutta ennen kuin rantarata saadaan kahdelle raiteelle, ei mielestäni oikein kannata mukaan heittää taajamajunia, eikä aikatauluihin taida edes sopia. Nykyisillä kohtaamispaikoillakaan (Kirkkonummella, Karjaalla ja Salossa) ei kauheasti pelivaraa ole.
 
Aikataulut suunnitellaan aina väljiksi. Pitäisin ihan normaalina sitä, että 160 km/h junille suunnitellut aikataulut pystytään pitämään 140 km/h junillakin, samoin kuin hyvin kiihtyvillä Sm1/2:sillakin, vaikka nopeus on vain 120 km/h. Rantaradalla nyt valitettavan vähän on edes tuota 160 km/h rataa, mutta koska kapasiteetin käyttö on ylärajoillaan ja yksiraiteinen rata herkkä liikennehäiriöille, kannattaa radalle laittaa kalustoa, joka saa nuo 160 km/h osuudet käytettyä hyväksi myöhästymistilanteessa.

Normaali operointi 140 km/h tai 120 km/h kalustolla vähentäisi pelivaraa, joten myöhästymisiä tulisi suhteellisesti enemmän ja suurempina, vaikka yksittäiset junat aikataulussa pysynevätkin.

Aivan samalla tavalla kaupunkibussiliikenteessäkin lasketaan kokonaismatka-aikaa. Suurin vaikutus kokonaismatka-aikaan on pysähdysten kestolla eli kuinka monella pysäkillä tai liikennevaloristeyksessä joudutaan pysähtymään (tässä ei huomioida mahdollisia liikennevaloetuuksia).
 
Veturijunat ovat ihan käteviä, kun niitä voi lyhentää ja pidentää kysynnän mukaan. Sr2 on ehkä vähän liiian tehokas ja arvokas veturi rantaradan 3-4-vaunuisille junille, mutta minkäs voi kun se on ainoa veturityyppi koko VR:llä jolla voi nykysin ajaa 160 km/h. Mikä oli aikoinaan syynä, että Sr1:en uusimman sarjan huippunopeus laskettiin 160:stä 140:een km/h?

IC²:t on rantaradalla tosiaan 3-6 vaunuisia juurikin kysynnän mukaan. Pikajunat on sitten vastaavasti 5-8 vaunuisia. Rantaradalla tarvitaan Sr2:n hyvää kiihtyvyyttä, koska radalla on paljon tiukkoja ylämäkiä, tunneleita jne.. Sr1:lläkin ajettaessa joskus pysyy suunnilleen aikataulussa, muttei aina.. Sn160 Sr1:llä ajettiin pikajunissa 150 km/h, koska suuremmalla nopeudella oli suuria vaikeuksia...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eikös se olekin moternimpaa kun vanha Sm3 korvataan uudemmalla Sm4:llä? Pregoa tuossa LähiJunassa ei tietenkään ole...

Aikataulullisesti Sm4:llä ei 160 km/t -nopeuteen nopeasti kiihtyvänä kaksivaunuisena pikkujunana ole mitään hävittävää verrattuna kuusivaunuiseen Sm3-kolossiin, jonka 200 km/t -pikataipaleet ovat rannikkoradalla oikeasti varsin vähäiset.

Niiden 200 km/h pikataipaleiden lisäksi on 160-180 km/h pikataipaleita. Vaikka on vähän, niin selvän nopeusedun niistäkin saa, jos junan kallistusmekanismi toimii ja jos juna kiihtyy hyvin (jotkin yksilöt vaikuttaisivat ottavan heikosti tehoja, kun toiset taas kulkee paremmin).
 
157 tulee Sm4:llä Turkuun 2 min myöhässä, 21:00 ja P154 lähtee 21:00. Pelivara?
Kyllä tässä tapauksessa on parasta vaihtaa Kupittaalla, kun tarkoituksena on koematkustaa rantarataa Sm4:llä. Linja-autollakin pääsis kyllä mutta näin äkkiseltään matkahuollon sivujen mukaan seuraava sopiva auto Turun L-assalta lähtee sitten vasta 2200 ja on Kampissa 0225.
 
Takaisin
Ylös