VR: Kilpailutus vs. toimiva omistajaohjaus

Turun ja Tampereen käynnistettävä paikallisjunaliikenne on toisaalta poliittisesti helpompi kohde kilpailutukselle. Turussa (1990-luvulla) ja Tampereella (nyt) nimenomaan "pienimuotoisen" ja "uuden" liikenteen kilpailutus on mennyt helpommin läpi. On myös syytä muistaa, että YTV:llä ja valtiolla on VR Oy:n kanssa sopimukset liikenteen ostoista. On joka tapauksessa helpompi päättää nämä sopimukset niiden päättyessä kuin kesken kauden.

Asia ratkeaa helmikuussa liikennepoliittisessa selonteossa. Merkit ovat kipailutuksen kannalta positiiviset.
 
Connex hoitaa jo junia Ruotsissa. Niin miksi ei myös Suomessa?
Ei kai Turun tai Tampereen liikennelaitokset tai joku yksityinen liikennöitsijä ole mitenkään huonompi hoitamaa junaliikennettä.
 
VR Oy:n monopolia perustellaan mm. seuraavilla perusteilla:
- turvallisuus (Britannia)
- junaliikenne ei ole kiinnostavaa liiketoimintaa eikä tänne tulisi uusia liikennöitsijöitä
- suurpääoma rikastuu
- yksityiset yritykset kuorivat kermat päältä ja ajavat vain kannattavimpia yhteyksiä

Minun mielestäni on hullua jos pääkaupunkiseudulla sallitaan kilpailu mutta Tampereella ja Turussa vaihtoehdot ovat VR Oy:n lähijunat tai ei junia ollenkaan. Jos TKL:lle ja TuKL:lle sallittaisiin junaliikenne niin minä en usko että turvallisuus vaarantuisi tai suurpääoma rikastuisi. Toimiihan kaupunkien bussiliikennekin turvallisesti.
 
Ajattelin laittaa tälläisen ketjun vaikka tätä asiaa ollaan sivuttu lähes jokaisessa ketjussa ja monilla muillakin foorumeilla.

Tässä joitain etuja/haittoja omasta mielestäni:

Kilpailutus:
+ Kilpailu pitää hinnat alhaisina
+ Alueelliset tarpeet kuuluvat paremmin
- Kilpailu pitää hinnat liian alhaisina (epäterve kilpailu)
- Päällekkäistä hallintoa syntyy

Monopoli toimivalla omistajanohjauksella
+ Ei epätervettä kilpailua
+ Tehokkuutta hankinnoissa
- Rajoittaa yrittämisen vapautta
- Riski byrokratisoitumiseen

Itse kannatan aktiivista omistajaohjausta ja läpinäkyvyyttä VR:n konsernirakenteeseen. Jos tämä ei laske raideliikenteen hintoja, tulee yhteiskunnan ostoliikenne kilpailuttaa.

Kun täällä on tullut jo eri vaihtoehtoja sille miten raideliikenne voitaisiin hoitaa, niin laitampa omanikin.

1) Radat omistaisi ja huoltaisi valtio, eli käytännössä RHK. RHK voisi tarjota myös ratapihoilla myös järjestely palveluita.

RHK olisi velvollinen antamaan operaattoreille näiden tarvitseman kapasiteetin mikäli se vain on mahdollista. Mikäli ratakapasiteettiä on haettu enemmän kui sitä on jaetaan se hakemisjärjestyksessä, mutta sitä voidaan kohtuullistaa.

Mikäli liikennöinti jollakin rata osalla loppuu tai se lopetetaan olisi RHK ensisijaisesti pyrittävä myymään, ei purkamaan, ao. rataosuus.

2) Tavaraliikenne olisi vapaasti kilpailtua eri operaattoreiden välillä.

3) Henkilöliikenteen kaukojuna operointi olisi vapaasti kilpailtua. Valtio voisi ostaa operaattoreilta reittejä/vuoroja mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Näitä ostoja se voisi ostaa miltä tahansa operaattorilta.

4) Seutu- ja paikallisliikenne olisi kilpailtua. Seutukunta voi tuottaa itse ta ostaa tarvitsemansa palvelut miltä tahansa operaattorilta. Suetukuntien liikennöinnissä on kuitenkin pystyttävä käyttämään yleistä seutu tms. lippua.
 
- junaliikenne ei ole kiinnostavaa liiketoimintaa eikä tänne tulisi uusia liikennöitsijöitä
...
- yksityiset yritykset kuorivat kermat päältä ja ajavat vain kannattavimpia yhteyksiä


Hmm... Vaikuttaisi siltä, että ensimmäinen näistä on keksitty vain, koska tuota toista ei kehdata myöntää.

Itse en pidä yksityistämisistä juuri siksi, että siinä lähes aina joku suuryritys käärii voittoa, ja joltain se voitto on aina pois. Mutta jos tilanne on niin kuin on, eli että VR hoitaa toisinaan hommansa kehnosti, vaikka potentiaalia on (Ja sitä ON!), on pakko saada joku, joka palvelee paremmin. Ikävä tosiasia... Olisipa kaikki niin kuin ennen.
 
VR Oy:n monopolia perustellaan mm. seuraavilla perusteilla:
- turvallisuus (Britannia)
- junaliikenne ei ole kiinnostavaa liiketoimintaa eikä tänne tulisi uusia liikennöitsijöitä
- suurpääoma rikastuu
- yksityiset yritykset kuorivat kermat päältä ja ajavat vain kannattavimpia yhteyksiä

Ehkä, mutta nämähän ovat kaikki huonoja perusteita:

- Virhe turvallisuuden suhteen Isossa-Britanniassa tehtiin yksityistettäessä rataverkko. Rataverkon ylläpito ja omistus kuuluvat yhteiskunnalle kaiken ekonomisen järjen mukaan, koska rataverkko on luonnollinen monopoli.

- Junaliikennettä harjoittaa kuitenkin moni yksityisyritys, kuten jo mainittu Connex. Ostoliikenteeseen kyllä varmasti löytyy yrittäjiä, koska riskit ovat minimaaliset.

- Tämähän on ristiriidassa edellisen perusteen kanssa. Mutta kilpailutuksen idea on juurikin karsia ylisuuret voitot, joita voi syntyä vain monopoliasemassa. Jos jokin yritys saa ylisuuria voittoja, markkinoille tulee muitakin. Tietenkin tulee ottaa huomioon markkinoiden koko ja vaihtuvuutta jarruttavat tekijät, kuten esimerkiksi slaavilainen raideleveys.

- Kermankuorintaa ei voi tehdä, kun kilpailutetaan ostoliikennettä. Iso-Britannia taitaa olla niitä harvoja maita, jossa valtion rataverkolla koko kaukoliikenne on vapautettu kilpailulle. Kun nyt ensin päästäisiin Saksan ja Ruotsin malliin, voi kaukoliikenteen kilpailutusta punnita uudelleen. Eikä se ole välttämätöntä ehkä ikinä. Ei jostain syystä lentoliikenteessäkään kuorita kermoja. Tai jos kuoritaan, se on valtion oma Finnair Helsinki–Oulu-yhteydellään.
 
Itse en pidä yksityistämisistä juuri siksi, että siinä lähes aina joku suuryritys käärii voittoa, ja joltain se voitto on aina pois. Mutta jos tilanne on niin kuin on, eli että VR hoitaa toisinaan hommansa kehnosti, vaikka potentiaalia on (Ja sitä ON!), on pakko saada joku, joka palvelee paremmin. Ikävä tosiasia... Olisipa kaikki niin kuin ennen.
Toisaalta tällä hetkellä Suomessa tuntuu välillä olevan vain se suuryritys joka kuorii kermat päältä (VR), ja muiden ei anneta edes yrittää. Monopolitilanne toimii vain jos monopoliasemassa oleva liikennöitsijä ei toimi pelkästään liiketaloudellisin perustein, vaan sillä on oikeasti joku palveluvelvoite.
 
VR on jo sisäisesti hyvin pitkälle jakautunut itsenäisiin yksiköihin (VR Cargo, VR Henkilöliikenne, VR Lähiliikenne, VR-Rata, VR vetopalvelut, VR kunnossapitopalvelut, ja ties mitä niitä onkaan...).

Ehdotukseni pohjana oli juuri osittain jo nykyinen VR:n jako yksiköihin. Pointti mulla oli ennen kaikkea, että joidenkin noista yksiköistä pitäisi toimia kuten pörssiyrityksen mutta osan taas kuten yleishyödyllisen laitoksen.
 
Ehdotukseni pohjana oli juuri osittain jo nykyinen VR:n jako yksiköihin. Pointti mulla oli ennen kaikkea, että joidenkin noista yksiköistä pitäisi toimia kuten pörssiyrityksen mutta osan taas kuten yleishyödyllisen laitoksen.
Nythän tilanne on kaikkein nurinkurisin. VR Oy:llä on monopoli, mutta kun se on OY, se ei hyväksy mitään velvolliuuksia siitä hyvästä, että se saa olla ilman kilpailua.

Yksi täsmennys kuitenkin: Suomessa ei ole missään vaiheessa vaadittu yksityistämistä. Vaan vapaata pääsyä valtion omistamalle ja hallitsemalle rataverkolle.

Suomessahan saa rakentaa yksityisiä ratoja, ja niillä saa ajaa kuka vain radan omistajalta luvan saa.

Vapaa rataverkolle pääsy eli kilpailun uhkakin on jo näyttänyt toimivan VR Oy:n tapauksessa. Vaikka vieläkään ei ole yhtään kilpailijaa, sen mahdollisuus on näkynyt rahtihinnoittelussa ja kalustopolitiikassa. Kun teollisuus valitti vaunupulaa muutama vuosi sitten, VR Oy:stä sanottiin, ettei mitään pulaa ole. Erityisesti puutavaran kuljetukseen. Mutta kun tuli kilpailun uhka, VR Oy tilasikin uusia vaunuja. Ja nythän niitä tekee myös yksityinen yrityskin.

YTV:n ja VR Oy:n välit Helsingin seudulla ovat myös kehittyneet, kun YTV oivalsi, ettei monopoli koske kuin junien kuljettamista. YTV kilpailutti junien hankinnan ja se tulee kilpailuttamaan niiden ylläpidon. VR Oy:lle jää vain kuljettajien työn myynti.

Antero
 
Minä haluaisin kuulla perustelut miksi esim. Tampereen ja Turun liikennelaitokset eivät junia saa ajaa. Jos VR Oy ei halua ajaa Turun paikallisliikennettä niin miksi eduskunta ei voisi antaa TuKL:lle liikennöintilupaa jo huomenna.
 
VR on jo sisäisesti hyvin pitkälle jakautunut itsenäisiin yksiköihin (VR Cargo, VR Henkilöliikenne, VR Lähiliikenne, VR-Rata, VR vetopalvelut, VR kunnossapitopalvelut, ja ties mitä niitä onkaan...).
Ehdotukseni pohjana oli juuri osittain jo nykyinen VR:n jako yksiköihin. Pointti mulla oli ennen kaikkea, että joidenkin noista yksiköistä pitäisi toimia kuten pörssiyrityksen mutta osan taas kuten yleishyödyllisen laitoksen.

Miltäs tällainen kuulostaisi:

VR-Yhtymä OY -> Valtion raideliikennelaitos (liikelaitoskonserni)

VR Osakeyhtiön sisäiset järjestelyt:
VR Henkilöliikenne -> liikelaitoksen monopolitoiminnan (itsekannattava kaukoliikenne) palveluvelvoitteet toteuttavaksi tulosyksiköksi
VR Lähiliikenne -> laajennus muille kaupunkiseuduille (Tampere, Turku), mahdollisesti tytäryhtiöksi
VR Cargo -> tytäryhtiöksi
VR Vetopalvelut -> tytäryhtiöksi tai tulosyksiköksi
VR Kunnossapito -> tytäryhtiöksi tai tulosyksiköksi
VR Liikenteenohjaus -> RHK:lle tai osaksi raideliikennelaitoksen lakisääteisiä tehtäviä

Muut VR-Yhtymän yhtiöt:
Oy VR-Rata Ab -> Destialle
Pohjolan liikenne-konserni (Transpoint ym.) -> Itella-konserniin
Avecra Oy -> myyntiin, ravintolavaunupalvelut hankitaan jatkossa kilpailuttamalla
Corenet Oy -> myyntiin tai jättö tytäryhtiöksi
 
Autojen katsastus on myös yleisesti käytetty argumentti kilpailutusta vastaan. Tänään Kauppalehti kertoo että katsastuksen hinta on noussut 150 prosenttia vuoden 1994 jälkeen.
 
Kuka katsastaa rautatiekaluston? Eikö kaikki liikennekalusto maalla, merellä ja ilmassa katsasteta joten turvallisuus huono peruste VR:n monopolin säilyttämiselle.

Autojen katsastus oli ennen valtion monopoli ja sitten se yksityistettiin. Tarkoitus oli saada alalle kilpailua. Vaikka yrityksiä on useita niin silti hinnat ovat kallistuneet paljon.

Toinen esimerkki on Sonera. Posti- ja telelaitos rakensi ARP- ja NMT-verkot jolloin myös erämaassa oli mahdollista käyttää matkapuhelinta. Vuonna 1997 Telecom Finland yksityistettiin ja sen jälkeen Sonera on sulkenut ARP- ja NMT-verkot. Nykyisellä TeliaSoneralla ei ole velvollisuutta hoitaa erämaiden puhelinyhteyksiä vaan se on liikeyritys joka haluaa tuottaa mahdollisimman suuret voitot.

Kolmas esimerkki on Digita. Ylen jakelutekniikka yksityistettiin ja myytiin ulkomaille. Nykyään Digita on monopoliosakeyhtiö joka tuottaa suuret voitot ja perii korkeita hintoja tv-lähetyksistä.

Onko VR:n monopolin purkamisessa riskejä että hinnat moninkertaistuvat ja ulkomaalaiset rikastuvat kuten autokatsastuksen yksityistämisessä?
 
Takaisin
Ylös