Viestiketju: Ratayhteys Barentsin alueelle

Mahdollistaisi kansainvälisen yöjunayhteyden Helsingistä Rovaniemen ja Kemijärven kautta Murmanskiin. Eittämättä veturinvaihdot olisivat luvassa Rovaniemellä, Kelloselässä ja ilmeisesti Kantalahdessa, mutta yöjunamatkustajillahan on aikaa.

Kemijärvelle voisi kulkea siis kaksi yöjunaa: Hki-Kjä (valtakunnan sisäinen, vanhan P 61/68:n aikatauluin, Edm-kalusto) ja Karelian Trainsin kansainvälinen yöjuna, jolla pääsisi myös Suomen sisäisesti Kelloselälle asti. Murmanskiin jatkavat vaunut irroitettaisiin Kelloselkään (tai Sallaan) jäävistä vaunuista.

Tavaraliikenteen suhteen on suuret odotukset ainakin Ruotsin (Norr)Botniabaanaa pitkin Tornion kautta Murmanskiin kulkevista junista, raideleveydenvaihtolaitteet on jo.

Alunperin kirjoittanut Riku Eskelinen

Paavo Väyrynen on heti ministerikautensa aluksi ehdottanut Barentsin ratayhteyden rakentamista. Yleisimmin esillä ollut linjaus kulkee välillä Salla-Kantalahti ja liittää Suomen rataverkon tiivisti Murmanskiin ja muuhun Luoteis-Venäjään.

Kannanotto on syytä ottaa vakavasti, sillä kauppa- ja teollisuusministerin lausunnoilla on näissä asioissa erityistä painoarvoa.

Mitä olette mieltä? Toteutuuko hanke? Mitä hyötyjä tai mahdollisia haittoja siitä olisi? Millaista liikennettä välille todennäköisimmin syntyisi? Mitä tämä merkitsisi Lapille, Luoteis-Venäjälle ja Suomelle yleisesti?

Muutama kommentti. Väyrynen on Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, ei kauppa- ja teollisuusministeri. Kannanotto on toki mielenkiintoinen joka tapauksessa, ja ulkomaankaupan ja lähialueyhteistyön kannalta toteutuessaan hyvinkin ratkaiseva.

En silti pysty näkemään mitään perusteita, miksi tällainen hanke tulisi toteuttaa. Tuntien Venäjän puutullipolitiikan heikon ennustettavuuden, radan liikennemäärien arviointi on nykypohjalta mahdotonta. Henkilöliikenteelle yhteys ei missään tapauksessa tarjoa kovin erinomaisia vaihtoehtoja - matka Rovaniemeltä Murmanskiin olisi uutta rataa jossain 600 kilometrin tuntumassa, josta osuus Rovaniemi - Kelloselkä - Alakurtti - Rutshi-Karelskije todennäköisesti jäisi ilman sähköistystä.

Omat vaikeutensa tuottaa myös Murmanskin oblastin (jonka alueella Alakurtin rata sijaitsee) kanta, joka on uusille ratayhteyksille varauksellinen. Näin siksi, koska Murmanskin sataman kilpailukyvyn pelätään kärsivän jos alueelta muodostuu tehokkaita ratayhteyksiä Norjan satamiin. Tämä politiikka on jo tehnyt tyhjiksi suunnitelmat rakentaa yhteys Venäjän rataverkolta Nikkelistä Norjan Kirkkoniemeen. Sallan yhteys ei kilpailisi Murmanskin kanssa ehkä aivan yhtä selvästi, mutta tarjoaisi yhtä kaikki ratkaisevasti nykyistä sujuvamman yhteyden Murmanskin oblastista Narvikiin.

Alunperin kirjoittanut Riku Eskelinen

Paavo Väyrynen on heti ministerikautensa aluksi ehdottanut Barentsin ratayhteyden rakentamista.

Olisi kiva saada tähän Pekkarisen kommentti. Kun Väyrynen kerta ehdottaa rakentamista, niin ehdottaa varmaan myös sen rahoituksen. Sitten, jos sinne tosiaan matkustajajuna laitetaan niin kannattaakohan se, en ole niin varma. Olkookin että juna voi olla kolmevaunuinenkin, eikä välttämättä niin pitkä, ettei Helsingin pisimmätkään raiteet meinaa riittää. Ratayhteys kyllä Helsingistä Sallallaan kuulostaa hyvältä lomailijan näkökulmasta..

Venäläiset näyttävät suhtautuvan tähän aloitteeseen positiivisesti. Toisin kuin JE edelle sanoo, Venäjän suurlähettilään mukaan Murmanskin aluehallinto suhtautuu hankkeeseen positiivisesti.

Tässä tuore uutinen aiheesta Ylen nettisivuilta:

Alunperin kirjoittanut YLE

Venäjän Suomen-suurlähettiläs Aleksander Rumjantsev suhtautuu myönteisesti Salla-Alakurtti-radan rakentamiseen. Hänen mukaansa Sallan rajanylityspaikka antaa hyvä perustan hankkeelle.

Rumjantsev sanoo, että erityisesti Murmanskin aluehallinto ja teollisuus ovat valmiita tukemaan radan kunnostamista ja rakentamista. Rata palvelisi muun muassa Kantalahden alumiinitehdasta.

Suurlähettilään mukaan ongelmana on se, että Salla-Kantalahti-välisen yhteyden kanssa kilpailee Kainuusta Murmanskin radalle suunniteltu rautatieyhteys. Tämä asia on suomalais-venäläisen talouskomission valmistelussa ja näiden hankkeiden yhdistäminen on haasteellista.

Suomessa ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on ryhtynyt ajamaan Lapin yhteyden avaamista.

Kiintoisaa, että venäläisten suhtautuminen näinkin paljon heilahtelee. Ylen uutisoinnissakin on muistettava vihjaus Sallan radan statukseen Kainuun yhteyden kanssa kilpailevana projektina. Yhteys Kainuusta Muurmannin radalle on oikeastaan jo olemassa, mutta äskettäin valmistunut Lietmajärven - Kotshkoman rata vain ainakin joidenkin tietojen mukaan edelleen on vailla liikennettä.

Itse pidän Sallan rataa kyseenalaisena juurikin siksi, koska yhteys eteläisestä Suomesta Murmanskiin on jo nyt synnytettävissä Vartiuksen radan kautta (olettaen että tuo Lietmajärven rata on liikennöitävissä). Ajoittainhan Vartiuksen-Lietmajärven-Kotshkoman yhteyttä on kaavailtu sähköistettäväksikin, ja jos ja kun tämä yhteys saadaan toimivaksi, epäilen mahtaako vielä yhdelle itä-länsi-yhteydelle olla niin paljoa kysyntää, että siihen todella kannattaisi investoida. Sallan radan poliittisen kannatuksen taustalla lienee osittain toki aito usko siihen, että juuri tälle radalle on tarvetta. Jossain määrin taustalla voi kuitenkin olla ylipäänsä halu saada joitakin uusia yhteyksiä maakunnan elinkeinoelämää piristämään.

Pohjoisten yhteyksiemme kannalta hyvänä ratkaisuna pitäisin itse Rovaniemen - Kirkkoniemen rataa, Kirkkoniemen - Nikkelin rataan yhdistettynä. Tämä yhteys tarjoaisi paremmat elinkeinonharjoittamisen edellytykset suurelle osalle Suomen Lappia. Toisaalta yhteys Rovaniemeltä Murmanskin ja Petsamon satamiin olisi sekin sujuvampi kuin Sallan - Kantalahden vaihtoehdossa. Kirkkoniemen rataahan on Suomessa aiemminkin, ja 1990-luvun puolivälissä projekti ylitti uutiskynnyksen myös Helsingin Sanomissa. Silloin Kirkkoniemen kasvavan teollisuuden lisäksi motiiviksi mainittiin Kevitsan kaivoshankkeet Sodankylässä - rata olisi kulkenut kaivosalueen kautta.

Norjan-yhteyden kannalta vaihtoehto Jäämeren radaksi voisi olla myös yhteys Kolarista Jyykeään (Skibotn) tai Tromssaan. Käytännössä kuitenkin pelkään pahoin, ettei sen enempää Sallan radasta kuin Suomen Jäämeren ratakaavailuistakaan saada synnytettyä sellaisia hyötyjä, jotka perustelisivat minkään suunnitelman toteuttamisen.

Alunperin kirjoittanut Riku Eskelinen

Ilmastoennusteet väittävät myös jääpeitteen pienenevän vuosi vuodelta Pohjoisnavalta ja niiden mukaan jopa suorat laivayhteydet napa-alueen läpi ovat tulevaisuudessa mahdollisia.

Kyllähän se periaatteessa on jo nyt mahdollista. Tarvitaan vain tarpeaksi järeää jäänmurtajakalustoa. Toisaalta se olisi kannattavaa, koska jäätä on niin paljon, että tarvitaan vielä muutakin väylän aukipitämiseen, tai niin että siitä pystyy 1A super-luokituksella menemään vielä edes joten kuten.

Alunperin kirjoittanut Riku Eskelinen

Eihän Rovaniemen ja Kirkkoniemen välillä ole tällä hetkellä minkäänlaista radanpätkää tai -pennertäkään? 500 kilometriä uutta rataa olisi aika suuri investointi. Sallan ja Alakurtin väliltä puuttuu vain 50 kilometriä rataa. En kylläkään tiedä, mikä on radan kunto Sallan ja rajan välillä olevalla rataosuudella.

Kirkkoniemen ja Nikelin väli on noin 50 kilometriä. Venäläisten näkökulmasta molemmilla hankkeilla on siis todennäköisesti samanlaiset investointikustannukset.

Kommenttini Rovaniemen - Kirkkoniemen radasta olin kirjoittanut nimenomaan arvioiden vaikutuksia kotimaisesta näkökulmasta. Uutta rataa jouduttaisiin rakentamaan paljon, mutta esimerkiksi Lapin luonnonvarojen hyödyntäminen helpottuisi nykyisestä aivan olennaisesti. Venäjän viranomaisten odotuksiin vastaamista puolestaan ei voi pitää suomalaisen rautatiepolitiikan lähtökohtana niin kauan, kuin naapurin mielipiteet vaihtelevat vuosi vuodelta äärilaidasta toiseen. Jos ja kun venäläinen osapuoli osoittaa vakaan ja pidempiaikaisen sitoutumisensa johonkin hankkeeseen, tilanne muuttuu toiseksi.

Jos kysymystä ajatellaan siltä kannalta, että Suomesta tulisi olla hyvät yhteydet nimenomaan Murmanskin oblastiin ja sen satamiin, on edelleen muistettava että yhteys Helsingistä Murmanskiin on Vartiuksen kautta vain parisensataa kilometriä pidempi kuin se olisi Sallan reittiä. Siksi ennen kuin Sallan rataa ryhdytään toteuttamaan, on tarkoin osattava arvioida, mitä tavaraa siinä oikeastaan kuljetettaisiin, mistä ja minne.

Jos ja kun venäläinen osapuoli sitoutuu Salla-projektiin pysyvämmin, siitä tulee kiistatta varteenotettavin pohjoinen ratahanke, jonka rinnalla Rovaniemen - Kirkkoniemen projektia tuskin voi pitää realistisena. Toisaalta Vartiuksen yhteyden viimeinen osuus, Lietmajärvi - Kotshkoma, on ollut valmiina jo Kun liikenne saadaan auki, Sallan radan tarpeellisuutta on nykyistä helpompi arvioida.

Alunperin kirjoittanut JE

Yhteys Helsingistä Murmanskiin on Vartiuksen kautta vain parisensataa kilometriä pidempi kuin se olisi Sallan reittiä. Siksi ennen kuin Sallan rataa ryhdytään toteuttamaan, on tarkoin osattava arvioida, mitä tavaraa siinä oikeastaan kuljetettaisiin, mistä ja minne.

Mitä tavaraa kuljetettaisiin esimerkiksi Helsingistä Murmanskiin? Kaikkia etäisyyksiä ei kannata mitata Helsingistä, vaikka siellä rautateiden nollapiste onkin.

Mikä on eri reittien kilometriero vaikkapa Haaparannan ja Murmanskin välillä? Kaikki liikenne tuolla radalla ei varmasti kulje vain Venäjän ja Suomen välillä, vaan osa tavarasta menisi Ruotsiin tai kenties jopa Norjaan. Kolme vuotta sitten ennustettiin, että tavaraliikenteen määrä Salla-Kantalahti-radalla olisi 1,9 miljoonaa tonnia (lähde: Suomen rautatieuutiset). Tosin tuossakin laskelmassa suurin osa tavarasta olisi puuta ja rautaromua. Molemmat tuntuvat olevan ehtyvä luonnonvara Venäjällä.