Millä radalla Pendolinoista olisi hyötyä?

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
On tullut joskus esille, että ei ole tärkeintä junan suurin nopeus, vaan se miten suuret nopeuserot eri junilla on. Näinpä voitaisiin päätyä päätelmään, että olisi järkevää laittaa jokaiselle radalle vain yhden tyyppisiä junia samanlaisella pysähtymiskäyttäytymisellä. Jollekin radalle InterCityjä, jollekin radalle Pendolinoja. Mille radoille Pendolinot tulisi keskittää, jotta niistä olisi hyötyä? Radan olisi hyvä olla mutkainen, jotta kallistustekniikasta saadaan jotain hyötyä InterCityn yli. Kunnon tulisi kuitenkin olla hyvä, jotta voidaan ajaa suurta nopeutta. Hmm, heitetäänpä älyvapaa idea. Jospa tuo Jyväskylän ja Haapajärven rata peruskorjattaisiin kestämään suurta nopeutta ja Pendolino-liikenne keskitettäisiin sinne, InterCityt kulkisivat vanhaa reittiä. Tavaraliikenne voisi myös kulkea Äänekosken kautta. Jyväskylän ja Oulun välillä olisi todella nopea junayhteys, jonka kanssa autoliikenne (tai junaliikenne nykyistä reittiä) ei mitenkään pystyisi kilpailemaan ja lentoliikennettä ei ole.
 
On tullut joskus esille, että ei ole tärkeintä junan suurin nopeus, vaan se miten suuret nopeuserot eri junilla on. Näinpä voitaisiin päätyä päätelmään, että olisi järkevää laittaa jokaiselle radalle vain yhden tyyppisiä junia samanlaisella pysähtymiskäyttäytymisellä. Jollekin radalle InterCityjä, jollekin radalle Pendolinoja. Mille radoille Pendolinot tulisi keskittää, jotta niistä olisi hyötyä?

Mielestäni pendosta on eniten hyöyä sellaisilla keskipitkillä reiteillä joissa rata ei ole viivansuora, ja juna vaihtaa kulkusuuntaa, eli säästytään veturinvaihdolta, eli Hki-Jyväskylä ja Hki-Kuopio. Myös Turku-Helsinki-Pietari voisi tulla kyseeseen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Matkustin torstaina Wien-Bratislava-välin junalla. Siinä ei tehty veturinvaihtoa kulkusuuntaa vaihdettaessa, vaan veturinkuljettaja käveli junan toiseen päähän veturista missä oli vaunun päätyyn tehty ohjaamo ja ilmeisesti työnsi veturin voimalaitteistolla letkan takaisin Wieniin. Samalla tavalla toimi kaksikerrosvaunujuna kaupungista lentokentälle, viimeisen vaunun päässä on ajolaitteisto ja veturilla työnnetään puolet matkasta.

Pendothan ovat molemmista päistä ajettavia, siinä mielessä ne ovat kai hyvin soveltuvia heiluriliikenteeseen jossa kulkusuuntaa vaihdetaan usein. Nopeus lienee kuitenkin niiden paras argumentti jolloin reitin pituus on varmaankin melkoisen tärkeätä mietittäessä parasta reittiä taikka linjaa. Pisin lienisi siten Hanko-Kelloselkä missä matka-aikahyöty olisi suurin mutta sieltä taitaa puuttua kysyntä kuten em. Jyväskylä-Haapajärvi-väliltäkin.

Em. Turku-Hki-Pietari olisi varmasti hyvä väli menemättä keskustan rautatieasemalle jolloin ihan turha puolituntinen jäisi tuhlaamatta. Pasila on hyvä asema.
 
Matkustin torstaina Wien-Bratislava-välin junalla. Siinä ei tehty veturinvaihtoa kulkusuuntaa vaihdettaessa, vaan veturinkuljettaja käveli junan toiseen päähän veturista missä oli vaunun päätyyn tehty ohjaamo ja ilmeisesti työnsi veturin voimalaitteistolla letkan takaisin Wieniin. Samalla tavalla toimi kaksikerrosvaunujuna kaupungista lentokentälle, viimeisen vaunun päässä on ajolaitteisto ja veturilla työnnetään puolet matkasta.
Osaako kukaan "sisäpiiriläinen" kertoa miksi VR ei ole hankkinut, eikä edes suunnittele hankkia ohjausvaunuja?

Em. Turku-Hki-Pietari olisi varmasti hyvä väli menemättä keskustan rautatieasemalle jolloin ihan turha puolituntinen jäisi tuhlaamatta. Pasila on hyvä asema.
No ehkä ei niin radikaalisti ajatellut, vaan lähinnä sitä että jos "Karelian Trains ltd" hankkii pendoja tai vastaavia muita luotijunia Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen, niin ne, tai ainakin jokin vuoro, voisi käydä Turussa (satamassa) kääntymässä, korvaten jonkun VR:n pendo-vuoroista. Saataisiin elvytettyä vanha kunnon Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kuriiriyhteys joka viimeksi taidettiin ajaa v 1917. Venäläiset taitavat mutenkin tykätä ruotsinlaivoilla matkustamisesta niin tämä palvelisi myös heitä. Myös Helsinki-Moskova päiväjunaa pendolla tai vastaavalla kannattaisi harkita .

t. Rainer
 
Nopeus lienee kuitenkin niiden paras argumentti jolloin reitin pituus on varmaankin melkoisen tärkeätä mietittäessä parasta reittiä taikka linjaa. Pisin lienisi siten Hanko-Kelloselkä missä matka-aikahyöty olisi suurin mutta sieltä taitaa puuttua kysyntä kuten em. Jyväskylä-Haapajärvi-väliltäkin.

Jyväskylän ja Haapajärven välillä täytyy muistaa, että tämä juna kulkisi siis reittiä Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Oulu. Tampereen, Jyväskylän ja Oulun välillä kulkee aika paljon matkustajia. En tuomitsisi tätä junayhteyttä siten kannattamattomaksi. Lisäksi tähän junayhteyteen voitaisiin ohjata Joensuusta, Varkaudesta ja Savonlinnasta Ouluun meneviä matkustajia, koska todennäköisesti tämä olisi nopeampi kuin Savon radan juna Pieksämäeltä Ouluun. En tiedä, mikä olisi ero kokonaismatka-ajassa Pohjanmaan radan IC:n ja Äänekosken radan Pendolinon välillä olisi Tampereelta, Turusta tai Helsingistä Ouluun mennessä, mutta se saattaisi olla jopa nopeampi kuin nyky-yhteydet.

Syy, miksi Pendolino tulisi ajaa Äänekosken rataa Parkanon radan sijasta on se, että Pendolino toimii parhaiten harvoilla pysähdyksillä ja juna voidaan ajaa pysähtymättä Jyväskylästä Ylivieskaan. Nopea juna ei joutuisi pysähtymään muun liikenteen takia niin paljoa, koska radalla ei ole pahemmin muuta liikennettä. Pohjanmaan rata taas on yksiraiteinen ja vilkasliikenteinen merkittävässä määrin ja siksi nopean junan toteuttaminen on vaikeaa.

Pohjanmaan radalla on useita tärkeitä kaupunkeja, joissa täytyy pysähtyä ja sellaiseen Sr2+IC-vaunut ovat parempia. Ratageometria on myös hyvä, jolloin tästä Pendolino ei saa merkittävää hyötyä. Junayhteyden matka-aika Helsingistä Ouluun on joka tapauksessa nykyradoilla ja -junilla kilpailukyvytön lentoyhteyden kanssa, joten kannattaa keskittää tarjonta väleille, joilla lentoliikenne ei ole kilpailija.
 
Viimeksi muokattu:
Jos lähetään siitä, missä niitä tarvitaan kaikista vähiten niin Helsinki-Turku. Kyseisellä rataosuudella kun ei mennä kuin 200 km/h, ja intercity 2 pystyy samaan. Mielestäni hyötyä on nykyisillä rataosuuksilla, pois lukien siis Helsinki-Turku. Eli Helsinki-Kouvola(-Kuopio/Joensuu) ja Helsinki-Tampere(-Jyväskylän ja Oulun suunnat). Ehkä varteenotettava olisi kokeilla (Helsinki-)Oulu-Rovaniemi. En ole ihan perillä pohjoisen radan kunnosta, mutta sähköistys siellä ainakin on.
 
RAntaradalla on pikkanen ongelma IC2:n kanssa. Tunnelit on tehty liian ahtaiksi, siitä seuraa nopeusrajoitus korkealle kalustolle tunnelissa. Ratkaisu olisi porata viereen uusi isompi reikä tai korottaa tunnelia. Kallion louhinta ei ole kovinkaan kallista nykyään.
 
Mitä väliä millä nopeudella siihen tunneliin ajetaan, jos ei tunneli riitä niin jää katosta kiinni joka tapauksessa, oli sitten 160 tai 200 vauhtia.
 
Minusta Pendolinoilla olisi syytä ajaa vain reiteillä Helsinki-Kuopio, Helsinki-Jyväskylä ja yksi vuoropari Helsinki-Joensuu. Helsinki-Kuopio reitille kahden tunnin vuoroväli ja joka toinen tunti Tampereelle asti. Kuopioon myös kahden tunnin välein ja jos ratakapasiteetti riittää ruukassa tunnin väli. (15.12, 16.12 ja 17.12).
 
Eikös Pendolinoa aikoinaan markkinoitu paineistetuilla matkustustiloilla, jolloin tunneliin tullessa ei korvissa tunnu epämiellyttävältä? Herkkäkorvaisille tuolla saattaa olla merkitystä. Jos tällä on todellista merkitystä, niin se puoltaisi Pendoliinojen laittamista/pitämistä runsaasti tunneleita sisältäville väleille.
 
Pendolino ei nykyiselläänkään Tampereen jälkeen matkallaan Ouluun pysähdy montaa kertaa. Syynä siihen on paitsi matka-ajan lyhentäminen myös se että tuolla välillä asuu nykyisellään enää vähän junankäyttäjiä muualla kuin muutamissa taajamissa. Kannattavuudesta en osaa sanoa, mutta ainakin viime ajat ovat iltapäivän pendot Oulusta alas olleet täysiä noin omakohtaisesti todeten.

Tampereelta Ylivieskaan Jyväskylän kautta kulkeminen pendolinolla tuskin on kovin tästä päivästä oleva ajatus kun ottaa huomioon että väliltä jäisivät pois Seinäjoki ja Kokkola. Ennemmin kai jos rataverkkoon investoisi, niin tekisi sitten kaksoisraiteen Parkanon kautta kulkevalle Pohjanmaan radalle laitettuaan ensin nykyisen radan 200 kmph kuntoon. Sen näkee mitä tapahtuu.

Tuskin se alkuperäinen ajatus kuitenkaan nopean kallistuvakorisen junan käyttämisestä juurikaan kuitenkaan muuksi muuttuu, perusajatus kai kuitenkin on että
- nopea juna ei tarvitsisi omaa erillistä rataa liikennöimiseen
- voitaisiin ajaa nykyradalla lujempaa (sama asia kääntäen)
- voitaisiin leikata matka-aikoja ja siten kilpailla muiden liikennevälineiden kanssa

Nykyisellään se kilpailee minusta oikein hyvin lentoliikenteen kanssa. Saa olla mitä mieltä haluaa, mutta juna tuo keskustasta keskustaan eikä aiheuta lentokenttäkuluja matkalipun lisäksi. Lisäksi junassa voi tehdä jotain (töitä, nukkua, lukea) mitä ei voi lentomatkan aikana tehdä, koska lentomatkalle matkustetaan kaupungista (Hesassa tunti, Oulussa puoli tuntia), kentällä pitää olla ajoissa mm. kenkien ja vyön poisottamista varten tai laukun purkamiseksi ja toisessa päässä on taas matkustamista edessä. Lentokentällä odotetaan että Finnair lennättää kun ennättää ja kävellään isoa terminaalia pitkin ja poikin etsimässä porttia ja istumapaikkaa. Tämä merkitsee että kokonaismatkustusaika vaikkapa Ouluun on kaikkea muuta kuin mainittu 55-65 minuuttia lentäen. Koko sinä aikana et käytännössä voi tehdä mitään muuta kuin odottaa, tai ainakaan minä en osaa tehdä taksissa kovin mielekästä. Junassa asia toimii toisin.

Ainoana poikkeuksena ovat lentokenttäpalaverit, mutta on osoittautunut että Espoosta on mahdoton matka Seutulan kentälle mutta Oulusta on kovin kätevää tulla Espooseen.

Itse aiheesta sen verran että jos on joskus matkustanut vaikkapa IC:ssä 160 kmph nopeudessa niin huomaa kyllä eron kallistuvakorisen ja jäykän rungon välillä. Siksi tuskin IC:tä haaveillaankaan ajamaan 200 kmph tunneliin, vaikka itse konstruktio voisi sen kestääkin.
 
Sen verran voin pendon kallistuvasta korista sanoa, menin tossa ennen uuden vuoden aattoa Helsinkiin Sm3:lla ja kallistuvasta korista ei oolut muuta hyötyä kuin, että kurveissa alkoi oksettaa. Se paineistettu kori on lähinnä vitsi, kyllä mulla korvat pendossa menee lukkoon tunneleissa. Sitten vielä vastaan tohon tunnelihommaan. Itsestäni on järjetöntä että on n. 200km rataa, jossa on rajoituksia sopimattoman kaluston takia. Hätäratkaisuna muutama useaman kilometrin ohitusraide rantaradalle ja tunnelit tarkoituksenmukaisiksi. Sitten ajetaan koko matka niinkovin kuin rata sallii, eiköhän saada puristettua muutama minuutti pois.
 
Turun rataa suht ahkerasti käyttäneenä voin kokemuksesta kertoa, että pahiten tunnelit tuntuvat sinisissä vaunuissa, joissa ei ole kiinnitetty paineen vaihteluihin mitään huomiota. IC2-junissa tunneleista ei ole kiusaa.

IC2-junien ja Pendolinojen matkustusmukavuudessa valitsen ykköseksi IC2:n. Kun siinä ei ole kallistusmekanismia, niin se ei nyi sivusuunnaassa kuten Pendo. Molemmilla ajetaan käytännössä yhtä nopeasti, joten sivuttaiskiihtyvyys on pienempi kiusa kuin yrittää välttää sitä nykivällä kallistuksella. Osasyy tähän arvostelutulokseen on toki sillä, että eihän Pendoilla ajeta oikeasti "kovaa" niin, että sivuttaiskiihtyvyys olisi todellinen haitta.

Rataspekulaatioista muuten muistutan siitä, mistä on aiemminkin tässä ketjussa huomautettu. Eli saman radan junien nopeuseroista. Noepuserot syövät radan kapasiteetin, ei itse nopeus. Kauko-ohjatulla radalla voi ajaa junia peräkkäin noin 10 min. välein (riippuu tietenkin siitä, miten pitkiksi suojastusvälit on tehty), kun junat kulkevat samaa nopeutta. Täsmällisesti ajassaan kulkevat junat kohtaavat toisensa aina samassa kohdassa, jossa voi olla kohtauspaikka, jolloin yksiraiteisellakin radalla päästän tiheään vastakkaiseen liikenteeseen. Mutta kuvio sotkeutuu heti, kun junilla on suuret nopeuserot.

Tästä syystä on älykkäämpää, että on kaksi yksiraiteista rataa, kumpikin eri nopeuksille, kuin yksi 2-raiteinen rata, jossa yritetään ajaa junia eri nopeuksilla. Eli siksi tässä esitetyt ajatukset pohjoisen liikenteen jakamisesta Äänekosken kautta kulkevaksi ovat juuri oikeita.

Ohjausvaunut ovat sitten vielä juttu erikseen. Taitavat kuulua sarjaan "suomen sääolot estävät", kuten lähes kaiken muunkin kehityksen, joka on tapahtunut maissa, joissa mm. talvi on oikeasti vaikea.

Antero
 
Mitä väliä millä nopeudella siihen tunneliin ajetaan, jos ei tunneli riitä niin jää katosta kiinni joka tapauksessa, oli sitten 160 tai 200 vauhtia.

Ongelmana on lähinnä kai aerodynamiikka; kahtasataa ajettaessa tunnelissa ilmapatsas aiheuttaa paljon ikävämmän tömäyksen kuin 160 km/h nopeudella.
 
Takaisin
Ylös