Nopeasti Turkuun

Jpl

Liittynyt
18 Joulukuu 2005
Viestit
128
Kuulin, että junalla IC² 153 oli eräänä päivänä henkilökunta hukassa ja juna lähtikin vasta 23:28 Helsingistä (aikatauluaika 23:03). Pääsi sitten kuitenkin lähtemään... junassa oli veturina Sr2 ja vaunuina kolme kaksikerrosvaunua. Kyseinen vuoro pysähtyy vielä Siuntiossa.

No, juna oli perillä kello 1:14 (aikatauluaika 1:03). Eli Helsingistä Turkuun meni tunti ja 46 minuuttia normaalin ajan ollessa tasan kaksi tuntia. Pysähdykset ei toki olleet kovin pitkiä - ei yhtä minuuttia pidempiä. Lisäksi vastaan tulevia junia ei tuohon aikaan enää missään ole (koko rataosa on tyhjä yöllä). Matkalla oli 109,8 km/h keskinopeus ja seitsemän välipysähdystä. Aikataulussa on ainakin 14 minuuttia "ilmaa".
 
Tämä onnistuu vain silloin, kun radalla ei ole muuta liikennettä (kuten jo itse totesitkin). VR on viime vuosina usein joutunut julkisuudessa perustelemaan, miksi aikatauluihin on pitänyt tehdä kohtaamisten, vaihtoyhteyksien, ratatöiden yms. syiden takia "löysää". Meidän rataverkkomme vaan on niin suurelta osin yksiraiteista, ettei aikataulusuunnittelu muuten onnistu.
 
Minä menin junalla nopeasti Turkuun eräänä maaliskuisena aamuna vuonna 1985. :) (Ja Turusta edelleen linja-autolla Huovinrinteelle)

Matkustin tuolloin sen ajan pikajunalla P121 Hki - Tku. Juna oli aikansa nopein tai yksi nopeimmista junayhteyksistä rantaradalla. Osa pikajunista vedettiin tuolloin Dr13-kalustolla, kuten juuri tuokin juna. Tuona maanantaina P121 pääsi lähtemään Hki:stä parisenkymmentä minuuttia myöhässä. Turkuun tultiin siitä huolimatta miltei oikeaan aikaan, näin ollen junan todellinen ajoaika ei paljon poikennut kahdesta tunnista. Se on melkoinen saavutus, koska esim. rataosa Karjaa - Turku oli käytännössä kokonaan peruskorjaamaton. Moni muistanee, missä kunnossa joku väli Karjaa - Perniökin tuolloin oli.

Dr13:n tehoreservejä hyödynnettiin etenkin Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Väitän että ajoittain taidettiin käyttää muitakin kuin sallittuja nopeuksia. Etenkin 1960-luvulla kunnostetulla osuudella Tyris - Inkoo - Vesta mutkat ajettiin nk. suoriksi ja kaarteet todellakin tuntuivat vaunuissa. Jatkuvaksi hitsaamattomien K54-kiskojenkin kolina kuullosti ankarammalta kuin normaalisti. Myös Perniöstä Saloon ja edelleen Turkuun mentiin B2-radalla niin reippaasti kuin kuljettaja mielekkääksi katsoi.

Nopeasti ajaminen on suhteellista. Oli "pakko" ottaa kuriositeettimielessä esimerkki reilun 20 vuoden takaa... :)
 
Aikatauluista tosiaan löytyy ilmaa, koska aina ei ole mahdollista ilmoittaa JKV:lle kelivaihtoehdoksi parasta mahdollista ykköstä. Junakohtaukset, turvalaiteviat, yhteysliikenteen odotus jne jne jne... Kaikenlaisia syitä löytyy, mitkä kannattaa ottaa huomioon. Onhan se nähty jo, että millainen napina alkaa lehdistössä jos aikataulut suunnitellaan liian kireiksi.

Itselläni on esimerkki Pendolino S45 Helsinki-Oulu välistä elokuussa 2005. Juna lähti Helsingistä myöhässä tasan tunnin eli kello 19:30. Siinä sai mummot ja männynkävyt väistellä, kun junahenkilökunta (vek+kond) sekä liikenteenohjaajat tekivät parhaansa aikataulun kirimisen suhteen. Itse olin junaa vastassa Oulussa, kun kaverini saapui sillä meille kylään. Junan saapuessa Ouluun kello oli 00:30 eli tuo 680 kilometrin matka oli taitettu tasan viidessä (5) tunnissa. Myöhästymiseksi jäi näin 10 minuuttia. Jos Pendolino olisi vienyt meidät suoraan silloiseen kotikuntaani Iihin asti, niin perille olisi saatettu saapua jopa aikataulussa. Tällä kertaa matka loppui vain kesken.
 
Muistan myös 1980-luvun lopulta kun tulin viimeisellä iltajunalla Lappeenrannasta Helsinkiin. Siihenaikaan juna vekslasi Kouvolassa
Kuopiosta tulleita vanuja kyytiinsä, sekä siihen lastattiin kukkataimia kiitotavaravaunun ja usein em toimenpiteet myöhästyttivät sitä. Tälläkertaa yli puoli tuntia. Lahdesta lähdettiin vielä lähes puoli tuntia myöhässä, mutta Helsinkiin savuttiin vain pari minuuttia myöhässä. Ajoaika Lahti-Helsinki oli siis luokaa 1 h 5 min, ilman oikorataa siis. En päässyt mittaamaan sekunttikellolla nopeuksia kilometritolppien välillä koska oli pimeää, mutta jos olisin voinut, niin mielenkiintoisia nopeuksia olisi varmaan tullut mitattua.

Tulee vähän ajatelleeksi paljonko oikoradan aikatauluissa on oikein "ilmaa" kun 1980-luvulla sinisillä vaunuilla ja Sr1:sillä päästiin lähes samoihin matka-aikoihin kuin nyt oikoradan IC-junat ajavat. Silloin ei tosin pysähdytty Tikkurilassa eikä taidettu Pasilassa, mutta Riihimäellä kuitenkin.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös