Ruotsin raiteiden vapauttaminen: matkustajia +30%

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Tässä vähän tietoa Ruotsin rautatieliikenteen vapauttamisesta, Ruotsin Banverketin tiedote päättyvän pääjohtajakauden saavutuksista:
- Matkustajaliikenne +30%
- Tavaraliikenne +
- Ei vakavia varsinaisia junaonnettomuuksia (vain tasoristeysonnettomuuksissa kuolleita)
- Uusia ratoja rakennetaan.

Miksi meillä esimerkiksi julkisuudessa ei puida tällaista?

(Tiedote, suom. käännös ML)


Bylund ylpeä rautateiden kehityksestä
2005-08-04


- Olen saanut olla mukana rautatiesektorin fantastisessa kehityksessä, ja olen täysin vakuuttunut että rautatiellä on avainasema tulevaisuuden ympäristöystävällisessä liikennejärjestelmäss. Näin sanoo Bo Bylund joka perjantaina tekee viimeisen työpäivänsä Ratahallintokeskuksen (Banverket) pääjohtajana,

Lehdistötilaisuudessa Borlängessä torstaina Bo Bylund kokosi yhteen kokemuksiaan Banverketin johtajana. Bylund aloitti virassa ensimmäinen syyskuuta 1997. Hän on siis viraston historian pisimpään työskennellyt pääjohtaja.

- On ollut kiitollista johtaa näin pätevää organisaatiota vahvassa myötätuulessa olevalla alalla. Tietysti olen saanut myös harmaita hiuksia, mutta rautatien myönteinen kehitys oli alkanut ennen kun tulin tänne, sanoo Bo Bylund.

Kasvavaa junaliikennettä

Bylundin vajaan kahdeksan vuoden pääjohtajakauden aikana ruotsalaisten junamatkustus on kasvanut miltei 30 prosenttia. Myös tavaraliikenne rautateilla kasvaa. Rautatie, jota pitkään hallitsi monopoli, on nyt sektori, jolla kolmisenkymmentä erilaista yritystä kuljettaa matkustajia ja tavaraa. Ruotsi on usein esikuvana kun muut maat avaavat rautatieliikennettä kilpailulle, ja Bo Bylund on myönteinen kehitykselle.

- Useammat toimijat merkitsevät lisää luovuutta uusien asiakkaiden tavoittamiseksi, niin rautateillä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Samaan aikaan se vaatii hyvää infrastruktuuria ja viranomaisilta selkeitä pelisääntöjä.

Lisääntyneestä liikenteestä huolimatta on turvallisuus rautateillä parantuntut. Rautatie on joissakin suhteissa jo saavuttanut nollavision. Viimeiseen viiteentoista vuoteen yksikään matkustaja ei ole kuollut raiteiltasuistumisen tai junien yhteentörmäyksen takia. Sen sijaan radalla luvatta oleskelevien ihmisten päälle ajaminen on edelleen suuri ongelma.

Ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Menestyksen kääntöpuoli on, että rautatieverkon kapasiteetti ei aina riitä ja kunnostustarve kasvaa enemmän kuin taloudelliset resurssit. Vuosikymmenien lakkautusten jälkeen rakennetaan sekä Ruotsissa että muualla maailmassa uusia rautateitä. Bo Bylund on ollut mukana käynnistämässä useita suuria hankkeita, sekä hoitamassa Hallandsåsenin tunneliprojektia kun ongelmat alkoivat kasautua. Hän on vakuuttunut, että tulevaisuudessa tarvitaan paljon lisää raiteita useammille ja nopeammille junille.

- Maailmassa jossa ihmiskunnan suurin ongelma ovat mm. kuorma-autojen ja lentokoneiden päästöistä aiheutuva ilmastonmuutos, on rautatie koko ajan tärkeämpi ympäristöystävällisenä, nopeana ja turvallisena vaihtoehtona.

Maantieteellisesti laajalle levittäytyneen toiminnan johtajana on Bo Bylund ollut todella innokas junamatkustaja. Junalla matkustamista hän aikoo jatkaa myös uudessa työssään.

Alkuperäinen:
http://www.banverket.se/templates/Pressmeddelande____12127.asp
Suomennos:
http://www.raideryhma.fi/tiedote3.htm
 
Jos koko Ruotsin junamatkustajamäärät ovat nousseet 30%, niin mihinpäin SJ:n ajaman junaliikenteen matkustajamääräkehitys on mennyt? Onko se laskenut vai noussut ja kuinka paljon?

/Skurubisin
 
En tunne tilannetta tällä tarkkuudella. Tarkimmat tiedot asiasta ovat Banverketin pressitiedotteessa.

http://www.banverket.se/upload/pdf/media/HK_Pressmeddelanden/Avslut.pdf

Kasvu on nimenomaan henkilökilometreissa, ei vain matkustajamäärissä. Tämä viittaisi myös kaukoliikenteen (joka on yhä SJ:n monopoli) kasvuun.

Oma näppituntumani on kuitenkin, että suurin kasvu on ollut länstrafiken - tyyppisessä paikallisjunaliikenteessä ja muussa seudullisessa liikenteessä.
SJ:llä on osin seudullista liikennettä monopolina yhä, esim. Uppsalan ja Tukholman välinen liikenne. Täällä palvelutaso on korkea ja matkustajamäärät myös.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Oma näppituntumani on kuitenkin, että suurin kasvu on ollut länstrafiken - tyyppisessä paikallisjunaliikenteessä ja muussa seudullisessa liikenteessä.
Lienee totta. On kuitenkin pakko sanoa, että alueellisen liikenteen onnistuminen riippuu pitkälti viranomaisesta. Läänien saatua liikennevastuun katosi kahden pohjoisimman läänin paikallisliikenne kokonaan (radat Boden-Haaparanta-Tornio ja Vännäs-Storuman). Myös Etelä-Ruotsissa lakkautuksia on ollut, mm. Åsedan ja Oskarshamnin liikenne. Ainakin Vermlannin seudulla kehitys lienee sen sijaan ollut erittäin myönteinen, ja liikennettä on voitu ulottaa SJ:n monopolin aikana lakkautetuille rataosille.

Jos/kun kilpailuttamismalliin Suomessa siirrytään, erityisen suuri huomio on kiinnitettävä kilpailuttavien viranomaisten edellytyksiin kantaa vastuuta harjoitettavasta liikennepolitiikasta. Nykytilanteessakin ainakin osa VR:n ongelmista juontuu ennemmin viranomaisten (liikenneministeriö ym.) asiantuntemattomuudesta, jolle mainittu laitos itse ei kykene - kuten ei kilpailutukseen osallistuva yksityinenkään kykenisi - vaikuttamaan.
 
Takaisin
Ylös