Pendolinojen yhteenkytkemisongelmat

Liittynyt
6 Tammikuu 2006
Viestit
349
Vs: Kytkemiset

Miksiköhän Sm1-2 ja Sm4:jän kytkemiset onnistuvat niin hyvin, kun taas Sm3:sen eli Pendolinon kytkemisessä on usein ongelmia?

Eikö kytkinmallin lisäksi ole ongelmia Sm3:ssa kytkintä suojaavan luukun epävarma toiminta sekä kytkimen ulostulossa olevat ongelmat?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Kytkemiset

otto s sanoi:
Miksiköhän Sm1-2 ja Sm4:jän kytkemiset onnistuvat niin hyvin, kun taas Sm3:sen eli Pendolinon kytkemisessä on usein ongelmia?

Eikö kytkinmallin lisäksi ole ongelmia Sm3:ssa kytkintä suojaavan luukun epävarma toiminta sekä kytkimen ulostulossa olevat ongelmat?

Plus elektroniikkaongelmat. Samit ovat elektroniikaltaan niin yksinkertaisia ettei sellaisia juuri esiinny.
 
Vs: Kytkemiset

Plus elektroniikkaongelmat. Samit ovat elektroniikaltaan niin yksinkertaisia ettei sellaisia juuri esiinny.

Ei ne neloset juuri Pendoa yksinkertaisempia ole.

Jos niihin asentaisin talviksi pienen "truutan" josta tulee kuumaa vesihyöryä, joka pitäisi tai aukaisisi kytkinpalat jäästä. Voisikohan auttaa ongelmaan?

Huh huh... Kyllä siellä on ihan tarpeeksi jäätä jo ilman vesisuihkujakin. Kun ei sähkölämmityskään tunnu riittävän, niin ei se asia vedellä parane.
 
Vähän aiheen sivusta: Hyviä kuvia kyllä. Itse aiheesta: Jos jokin hajoaa, luulisi, että se korjataan, eikä jätetä lojumaan. Ei luulisi, että tuollaisen luukun laittamisessa kovin kauaa aikaa menee.
 
Jos jokin hajoaa, luulisi, että se korjataan, eikä jätetä lojumaan. Ei luulisi, että tuollaisen luukun laittamisessa kovin kauaa aikaa menee.

Niinhän se oikeissa yrityksissä toimii.

Nimeltä mainitsemattomissa oikeaa yritystä leikkivissä valtion monopoleissa sen sijaan ei voi pitää varastossa juuri mitään varaosia, koska varaston arvo pitää olla mahdollisimman pieni. Niinpä silloin, kun jotain hajoaa, se tilataan nykykäytännön mukaisesti joltain keskieurooppalaiselta toimittajalta. Koska tilattava osa useinkaan ei ole mikään standardiosa, vaan sitä on todennäköisesti valmistettu vain muutama kappale kyseisen yrityksen tarpeisiin, on toimitusaika hyvinkin puolesta vuodesta vuoteen. Tosin se voi olla sitä standardiosien kohdallakin.

Jos osan puute ei haittaa ajoa, kalustolla ajetaan normaalisti niin kauan kun osa saadaan, sitten osa vaihdetaan ja ajo jatkuu. Jos osan puute haittaa ajoa, kalusto seisoo niin kauan, kun osa saadaan. Kaluston seisontapäivät kun eivät maksa mitään siihen nähden, mitä maksaa osan pitäminen varastossa...
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Kytkemiset

Eikö kytkinmallin lisäksi ole ongelmia Sm3:ssa kytkintä suojaavan luukun epävarma toiminta sekä kytkimen ulostulossa olevat ongelmat?

Dellnerit tietääkseni toimivat ihan hyvin niin kuin ne on tehty toimimaan. Ohjelmapuolella on ongelmia, kun yksiköt ei aina tunnista toisiaan. Ehkä kyseessä on joku suunnitteluvika, jota nyt parhaillaan korjataan? Tuplapendoja harvemmin enää näkyy nykyään, kun melkein kaikki yksiköt on kytkentäkieltolistalla...
 
Niinhän se oikeissa yrityksissä toimii.

Nimeltä mainitsemattomissa oikeaa yritystä leikkivissä valtion monopoleissa sen sijaan ei voi pitää varastossa juuri mitään varaosia, koska varaston arvo pitää olla mahdollisimman pieni.
Kyllä tämä nyt on aivan yleinen suuntaus kaikilla toimialoilla tänä päivänä.
 
Kyllä tämä nyt on aivan yleinen suuntaus kaikilla toimialoilla tänä päivänä.

Tarvitseeko aina seurata yleisiä suuntauksia? On selvää, että tämä ikuisen tehostamisen linja on pian käyty loppuun asti. Jotenkin huvittaa, että valtion virastotkin alkavat myydä kaikki muut asiat taloudellisen tehokkuuden tieltä, niin että arkinen toimintakin alkaa jo kärsiä ja bisnes mennä puihin sen tehostamisen takia. Eivätkä matkaliput ole yhtään halventuneet, tehostamisen ja lipun hintojen korotusten myötä valtiolla on vain mahdollisuus vähentää VR:lle maksettavaa tukea. En tiedä onko tässäkään onnistuttu, mutta näköjään vähennykset viedään sitten väkisin läpi jossei muuten, mm. ratojen korjausrahoista pihistämällä.
 
Tarvitseeko aina seurata yleisiä suuntauksia? On selvää, että tämä ikuisen tehostamisen linja on pian käyty loppuun asti. Jotenkin huvittaa, että valtion virastotkin alkavat myydä kaikki muut asiat taloudellisen tehokkuuden tieltä, niin että arkinen toimintakin alkaa jo kärsiä ja bisnes mennä puihin sen tehostamisen takia.

Siis eihän se nyt näin voi mennä. Ei taloudellinen tehostaminen voi tarkoittaa, että dumpataan kaikki varaosavarastot pois ja jos jotain sitten menee rikki niin voi voi, pidetään kalliita tuotantovälineitä vain seisomassa ja odottamassa varaosaa. Ei se olisi taloudellisuutta vaan ihan käsittämättömän surkeaa managementtia.

Se totuuden siemen tässä on, että on ihan turha ostaa hirveää määrää varaosia vain seisomaan varastossa. Sen sijaan varaosamäärä on optimoitava siten, että mahdollisimman pienellä varaston arvolla saadaan mahdollisimman hyvä luotettavuus. 100 % luotettavuuteen on käytännössä (tai edes teoriassa) mahdoton päästä inhimillisillä (tai millään) kustannuksilla, ja viimeiset prosentit ovat aina kalleimpia, esim. 95 % --> 99 % luotettavuuden nosto tulee tyypillisesti suhteellisesti hyvin kalliiksi verrattuna siihen ensimmäiseen 95 %:iin.

Siihen varastoidaanko jotain osaa vai ei vaikuttaa se kuinka usein osaa uskotaan tarvittavan (esim. jos nuo luukut menevät alvariinsa rikki riistaeläintörmäyksissä, niin sitten niitä kannattaisi olla varastossa), kuinka pitkä on osan saantiaika tilauksesta (niitä osia varastoidaan enemmän joita saa hitaammin), mikä on osan arvo (halpoja osia kannattaa pitää riittävästi varastossa jottei kallis juna seiso sellaisen puutteen takia, ja vastaavasti oikein kalliita osia ei välttämättä kannata varastoida niin paljon jos lasketaan että mieluummin seisotetaan koko junaa sen aikaa kuin osan saaminen kestää), mikä on osan kriittisyys (jos juna kulkee jotenkuten rikkinäisen osan kanssa, varasto voi olla pienempi, mutta jos pysähtyy kokonaan, osa on syytä olla saatuvilla nopeasti) ja luonnollisesti millaiset kustannukset seisottamisesta syntyy.

Jos kaikki tekijät tunnetaan, kyseessä on ainoastaan normaali matemaattinen optimointitehtävä. Käytännössä osa tekijöistä on tuntemattomia, jolloin on tehtävä jonkinlainen kokemukseen perustuva arvio siitä, mitä ne voisivat olla. Eräillä muilla toimialoilla varaosalogistiikan optimoinnissa ja yleensäkin JOT-ajattelussa ollaan huomattavasti pidemmällä kuin ilmeisesti liikennesektorilla ollaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Kytkemiset

Dellnerit tietääkseni toimivat ihan hyvin niin kuin ne on tehty toimimaan.

Millä tavalla ne ovat tehty toimimaan hyvin? Itselleni on juuri tullut vastaan klo. 15.33 lähtevässä S53 vastaan muutaman kerran, että luukku ja kaikki muu toimii, mutta kytkin ei tule ulos. Kerran kytkin tuli ulos siten, että kuljettaja veti sen ulos.

Tuplapendoja harvemmin enää näkyy nykyään, kun melkein kaikki yksiköt on kytkentäkieltolistalla...

Itse olen nähnyt niitä nyt ihan kiitettävästi junissa S1, 2, 7, 8 (ja muutaman kerran S59).
 
Takaisin
Ylös