Tarvitseeko aina seurata yleisiä suuntauksia? On selvää, että tämä ikuisen tehostamisen linja on pian käyty loppuun asti. Jotenkin huvittaa, että valtion virastotkin alkavat myydä kaikki muut asiat taloudellisen tehokkuuden tieltä, niin että arkinen toimintakin alkaa jo kärsiä ja bisnes mennä puihin sen tehostamisen takia.
Siis eihän se nyt näin voi mennä. Ei taloudellinen tehostaminen voi tarkoittaa, että dumpataan kaikki varaosavarastot pois ja jos jotain sitten menee rikki niin voi voi, pidetään kalliita tuotantovälineitä vain seisomassa ja odottamassa varaosaa. Ei se olisi taloudellisuutta vaan ihan käsittämättömän surkeaa managementtia.
Se totuuden siemen tässä on, että on ihan turha ostaa hirveää määrää varaosia vain seisomaan varastossa. Sen sijaan varaosamäärä on optimoitava siten, että mahdollisimman pienellä varaston arvolla saadaan mahdollisimman hyvä luotettavuus. 100 % luotettavuuteen on käytännössä (tai edes teoriassa) mahdoton päästä inhimillisillä (tai millään) kustannuksilla, ja viimeiset prosentit ovat aina kalleimpia, esim. 95 % --> 99 % luotettavuuden nosto tulee tyypillisesti suhteellisesti hyvin kalliiksi verrattuna siihen ensimmäiseen 95 %:iin.
Siihen varastoidaanko jotain osaa vai ei vaikuttaa se kuinka usein osaa uskotaan tarvittavan (esim. jos nuo luukut menevät alvariinsa rikki riistaeläintörmäyksissä, niin sitten niitä kannattaisi olla varastossa), kuinka pitkä on osan saantiaika tilauksesta (niitä osia varastoidaan enemmän joita saa hitaammin), mikä on osan arvo (halpoja osia kannattaa pitää riittävästi varastossa jottei kallis juna seiso sellaisen puutteen takia, ja vastaavasti oikein kalliita osia ei välttämättä kannata varastoida niin paljon jos lasketaan että mieluummin seisotetaan koko junaa sen aikaa kuin osan saaminen kestää), mikä on osan kriittisyys (jos juna kulkee jotenkuten rikkinäisen osan kanssa, varasto voi olla pienempi, mutta jos pysähtyy kokonaan, osa on syytä olla saatuvilla nopeasti) ja luonnollisesti millaiset kustannukset seisottamisesta syntyy.
Jos kaikki tekijät tunnetaan, kyseessä on ainoastaan normaali matemaattinen optimointitehtävä. Käytännössä osa tekijöistä on tuntemattomia, jolloin on tehtävä jonkinlainen kokemukseen perustuva arvio siitä, mitä ne voisivat olla. Eräillä muilla toimialoilla varaosalogistiikan optimoinnissa ja yleensäkin JOT-ajattelussa ollaan huomattavasti pidemmällä kuin ilmeisesti liikennesektorilla ollaan.