Paikallisjunaliikenteen kilpailuttaminen: kannanotto

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
"Raideryhmän" viimeviikkoinen kannaotto paikallisjunaliikenteestä on ainakin joillakin foorumeilla herättänyt vilkastakin keskustelua, joten laitan sen myös tälle foorumille kommentoitavaksi. Kannanotto alla.

Olisi mielenkiintoista kuulla foorumilaisten kommentteja: onko paikallisjunaliikenteen kilpailuttaminen Ruotsin ja Saksan malliin Suomessa realistista, ja voidaanko siitä saada vastaavia hyötyjä kuin Ruotsissa ja Saksassa on saatu eli paikallisjunaliikenteen palvelutaso ja matkustajamäärät ovat nousseet moninkertaiseksi entiseen verrattuna.

Raideryhmä sanoi:
KANNANOTTO:

Paikallisjunaliikenteen ostot tulee kilpailuttaa EU:n periaatteiden mukaisesti

Julkisen liikenteen rahoitusta pohtineen valtiosihteerityöryhmän mietinnössä (6.6.2005) sekä liikenneministeriön ehdotuksessa rautatiepolitiikan kehittämiseksi (13.6.2005) ehdotetaan, että VR Oy:n nk. ostoliikenteen kustannuksia siirretään myös kunnille. Liikenteen kilpailuttamista ei kuitenkaan esitetä, mutta osa tuesta osa muutettaisiin lipputueksi. YTV on tiedotteessaan (17.6.2005) ilmoittanut, että se aikoo tehdä VR Oy:n kanssa 12 vuoden mittaisen sopimuksen pääkaupunkiseudun junaliikenteen ostamisesta noin 45 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ehdotukset merkitsevät sitä, että kunnat rahoittavat valtiota. VR Oy on valtion omistama yritys, joka maksaa osinkonsa omistajalleen. Nykyisinkin YTV-kuntien maksama tuki on samaa suuruusluokkaa kuin VR Oy:n voitto. On kohtuutonta, että vastuuta raideliikenteen rahoituksesta siirretään kunnille ilman vastaavaa päätäntävallan siirtämistä niille.

Valtion kehittämisehdotukset ovat EU-kokemuksen valossa vääriä. Ruotsissa ja Saksassa kilpailutetun paikallisjunaliikenteen kustannukset ovat laskeneet selvästi samalla kun palvelu- ja laatutaso ovat nousseet. Tässä mallissa päätösvalta on alueellisilla joukkoliikenneviranomaisilla. Houkuttelevilla yhteyksillä junat kulkevat tiheästi aamusta iltaan, myös viikonloppuisin. Asemat on myös sijoitettu joka taajamaan keskeisesti. Juna- sekä raitiotieliikennettä on myös yhdistetty sopivalla kalustolla. Järjestely on yhteiskunnalle selvästi edullisempaa matkustajaa kohden kuin linja-autoliikenne. Mainituissa maissa valtion rautatieyritykset ovat kuitenkin menestyneet kilpailutuksissa varsin hyvin - mutta kustannustaso on merkittävästi laskenut.

EU:n komissio antanee ehdotuksensa julkisen liikenteen palveluiden ostoasetukseksi lähiaikoina. Säädös edellyttänee yhteiskunnan tukeman rautatiepaikallisliikenteen kilpailuttamista. Siksi on ennenaikaista tehdä sopimuksia VR Oy:n kanssa ennen EU-säädösten julkaisemista, koska ratkaisut voivat osoittautua yhteisölainsäännön vastaisiksi. Siksi paikallisjunaliikenne tulisi meilläkin heti kilpailuttaa alueellisten joukkoliikenneviranomaisten toimin niin, että parhaan laatutason tilaajan kannalta parhain ehdoin tarjoava yritys voittaisi kilpailun.

Mikäli paikallisliikenteen ostot kilpailutettaisiin ja siirrettäisiin alueiden vastuulle, Suomeen voitaisiin palauttaa pääosan rataverkkoa kattava paikallisliikenne kohtuullisin kustannuksin. Koko maan kattavan paikallisraideliikenteen toteuttamiseen riittäisi todennäköisesti VR Oy:n nykyisin nauttima 57,2 miljoonan euron (2003) tuki.

Suomessa voisi olla itsekannattavia, tunnin välein tai tiheämmin liikennöityjä paikallisjunalinjoja, jotka pysähtyvät Uudenkaupungin, Äänekosken ja Tornion kaltaisten radan varteen rakentuneiden taajamien keskuksissa. Tämän edellytyksenä on vain se, että vastuu paikallisjunaliikenteestä siirretään alueellisille viranomaisille ja paikallisjunaliikenteen saa kilpailuttaa.

22.6.2005

RAIDERYHMÄ

Antero Alku, Helsinki
Mikko Alameri, Helsinki
Ilkka Hovi, Helsinki
Mikko Itälahti, Helsinki
Elmeri Kollanus, Kuusankoski
Kalevi Kämäräinen, Nurmes
Mikko Laaksonen, Turku
Timo Louhikari, Keski-Suomi
Jarkko Voutilainen, Hämeenlinna
 
Paikallisjunaliikenne kaipaisi kipeästi kilpailuttamista. Keskittyisin kuitenkin aluksi nykyisen paikallisjunaliikenteen eli lähinnä pääkaupunkiseudun liikenteen kilpailuttamiseen. Pääkaupunkiseudun tilanne on jo n. kymmenen vuoden ajan ollut absurdi, kun kilpailutettu bussiliikenne on tullut paikallisjunaliikennettä halvemmaksi. Jos junaliikenteen kustannustaso saataisiin painettua alemmaksi kilpailuttamalla, voitaisiin bussiliikennettä muuttaa voimakkaammin liityntäliikenteeksi junille ja lisätä junaliikennettä.

Uusien reittien avaaminen suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuolella on mielestäni aika kyseenalaista. Siellä liikennemäärät ylipäätään ovat pieniä, houkuttelevalla vuorovälillä kulkeva junaliikenne edellyttää kuitenkin suuria matkustajavirtoja. Nykyinen paikallisliikenne on lähes olematonta, joten juna olisi toimiva vaihtoehto vain matkoilla, joissa matkan molemmat päät ovat aseman lähellä. Käytännössä autoton elämä ei olisi mahdollista, joten junat tuskin keräisivät matkustajia.

Paikallisjunaliikenteen saaminen houkuttelevaksi edellyttää myös bussiliikenteen kanssa yhtenäistä lippujärjestelmää. Nyt linja-autoyrittäjät tuntuvat pitävän junaa suurempana vihollisena kuin yksityisautoa eikä yhteisjärjestelyjä tunnu oikein syntyvän. Ehkä yhtenäinen lippujärjestelmä ei voi syntyä kuin ostoliikenteessä, jolloin sitten runkoreittejä voitaisiin ajaa junilla.
 
Paikallisjunaliikenteelle mahdollisuuksia eri puolella maata

kuukanko sanoi:
Keskittyisin kuitenkin aluksi nykyisen paikallisjunaliikenteen eli lähinnä pääkaupunkiseudun liikenteen kilpailuttamiseen.
Mielestäni on realismia, että YTV ei ilman liittolaisia saa lobattua paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista läpi. YTV:ssä tiedetään VR Oy:n ja HKL:n metroliikenteen kustannusten ero ja kilpailutusta on haluttu jo pitkään. Mutta YTV ei yksin saa taakseen eduskunnan tai hallituksen enemmistöä. Sen vuoksi YTV on joutunut hyväksymään taas sopimuksen VR Oy:n kanssa, jossa on YTV:n noin 2-3 kertaa käypää korkeammaksi tuntema hintataso.

Mielestäni on selvää, että paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista ei saada aikaan, jollei sitä vie eteenpäin samaan aikaan useampi alue. Varsinais-Suomessa on nyt syntynyt selvä tahtotila omien paikallisjunien puolesta ja Pirkanmaalla on haluja myös liikennöidä itse valtion rataverkolla.

Mutta: muut alueet tukevat YTV:tä vain jos myös ne voivat saada paikallisjunaliikennettä. Siksi yksinomaan pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteen kilpailuttaminen on mahdoton tavoite; liikenne tulee saada kilpailuttaa koko maassa.

kuukanko sanoi:
Uusien reittien avaaminen suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuolella on mielestäni aika kyseenalaista. Siellä liikennemäärät ylipäätään ovat pieniä, houkuttelevalla vuorovälillä kulkeva junaliikenne edellyttää kuitenkin suuria matkustajavirtoja. Nykyinen paikallisliikenne on lähes olematonta, joten juna olisi toimiva vaihtoehto vain matkoilla, joissa matkan molemmat päät ovat aseman lähellä. Käytännössä autoton elämä ei olisi mahdollista, joten junat tuskin keräisivät matkustajia.
Muistuttaisin perusasiana siitä, että paikallisliikennettähän EI OLE useilla suurimmista kaupunkiseuduista. Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Porin seuduilla ei ole lainkaan paikallisjunaliikennettä (jollei Viialassa ja Lempäälässä pysähtyvää paria Tampere-Helsinki-vuoroa lasketa).

Mielestäni kaupunkiseutujen ja maakuntien tulisi itse saada päättää, missä paikallisjunaliikenne on tarpeellista. Liikennöitsijästä ja kustannustasosta päätettäisiin sitten kilpailutuksella, ja jos liikenne ei ole kannattavaa, maksajana olisi myös paikallistaso (toki niin, että sille annettaisiin perusmäärärahoiksi VR Oy:n nykyisin nauttima 57,2 Me / v (2003) tuki).

Kannattaa lisäksi muistaa, että monet Suomen kylät ja kaupungit ovat syntyneet radan varteen. Monella suunnalla on tiiviitä, radan varteen rakentuneita taajamaketjuja. Esimerkiksi Mäntyluoto - Pihlava -Pori - Kokemäki, Turku - Littoinen - Piikkiö - Paimio - Halikko - Salo, Jyväskylä - Suolahti - Äänekoski. Monet näistä taajamaketjuista ovat täysin verrattavissa niihin taajamaketjuihin, joissa paikallisjunia muualla Euroopassa liikennöidään menestyksellisesti.

Lisäksi monet taajamaketjut kytkeytyvät yhteen. Mielestäni tuntuu realistisemmalta liikennöidä esimerkiksi Turku - Loimaa - Toijala - Tampere - paikallisjunaa kuin vain Turusta Loimaalle ja Tampereelta Toijalaan. Samoin Pori - Kokemäki - Vammala - Tampere - ketjussa paras paikallisjunaliikenne olisi läpikulkevaa.

Uudet paikallisjunalinjat täytyy kuitenkin suunnitella erittäin hyvin palveleviksi jotta ihmiset käyttävät niitä. Omia pointtejani Saksan - matkakokemusteni (Karlsruhe, Freiburg jne) siitä, miten paikallisjunaliikenne saadaan vetovoimaiseksi.
  • Paikallisjunaliikenteen tarjonnasta, reiteistä ja vuoroista sekä lippujärjestelmästä päätetään paikallisesti kaupunkiseudulla tai maakunnassa.
  • Paikallisjunaliikennettä liikennöidään tasatahtisella vuorovälillä, esim. 60, 30, 20 tai 10 minuutin välein. Kahden tunnin vuoroväli on ehdoton maksimi, ja yleensä maksimin tulisi olla tunti.
  • Liikennetarjonta kattaa riittävän tasoisena myös illan, iltayön, varhaisaamun sekä lauantait ja sunnuntait.
  • Paikallisjunien pysäkkipaikat määritellään asuntojen, työpaikkojen, koulujen ja palvelujen sijainnin mukaan järjestäen mahdollisimman lyhyt matka-aika ovelta ovelle. Pysäkkien määrää lisätään merkittävästi lakkautettuun tai korvattuun paikallisjunaliikenteeseen verrattuna.
  • Järjestetään suorat linjat kohteisiin, joihin ihmiset haluavat matkustaa kytkemällä linjoja yhteen ja hyödyntämällä tarvittaessa duoraitiotiemahdollisuutta.
  • Julkisen liikenteen eri muodot kytketään toisiinsa järjestämällä vaihtopaikkoja, joissa voi vaihtaa liikennemuotoa laiturin yli. Aikataulut synkronoidaan toisiinsa.
  • Raideliikenteen suorat liikennöintikulut (henkilöstö, huolto, polttoaine ja kaluston pääoma) katetaan lipputuloilla sekä kohtuullisella seutulipputuella, jolloin liikennettä voidaan tarpeen mukaan lisätä.
  • Liikenteessä käytetään suorituskykyistä kalustoa, jossa on leveät ovet sekä samassa tasossa pysäkin kanssa oleva lattia.
  • Raideliikenteen kanssa päällekkäiset bussilinjat ja - vuorot karsitaan pois ja vastaava bussitarjonta lisätään kiskoliikenneverkon ulkopuolisille alueille.
  • Käytetään tehokasta opastin- ja liikenteenjohtotekniikkaa, joka ei aiheuta ylimääräisiä viiveitä.
Omien arvioideni mukaan kaksi vaunua riittää jo liikennöimään tunnin välein noin 40 - 65 km pitkää rataosaa paikallisjunaliikenteessä kun liikennöintikäytännöt ovat yhtä tehokkaita kuin esimerkiksi Karlsruhen duoraitiotieliikenteessä tai Breisgau S-Bahnilla (Freiburgin paikallisjunaliikenne).

kuukanko sanoi:
Paikallisjunaliikenteen saaminen houkuttelevaksi edellyttää myös bussiliikenteen kanssa yhtenäistä lippujärjestelmää. Nyt linja-autoyrittäjät tuntuvat pitävän junaa suurempana vihollisena kuin yksityisautoa eikä yhteisjärjestelyjä tunnu oikein syntyvän. Ehkä yhtenäinen lippujärjestelmä ei voi syntyä kuin ostoliikenteessä, jolloin sitten runkoreittejä voitaisiin ajaa junilla.
Aivan, ja lisäksi linja-autoyrittäjät eivät tunnu edes ymmärtävän, että hehän voisivat liikennöidä myös paikallisjunaliikennettä. Ylipäätään linja-autopuolen ongelmana on Linja-autoliiton esittämä propaganda "itsekannattavasta" bussiliikenteestä ja bussiliikenteen ylivertaisuudesta. Valitettava tosiasia on, että seutulippu- ja koululaislipputuen vuoksi ainutkaan seutulinja tai vakiovuorolinja ei ole "itsekannattava", koska niiden kannattavuus perustuu valtion ja kuntien maksamiin lipputukiin. Runkoliikenteen liikennöiminen linja-autoilla on myös toivottoman vetovoimatonta.

Näen itse ainoana toimivana perusratkaisuna siirtymisen Saksan ja Ruotsin mallin mukaiseen Länstrafik - tai Verkehrsverbund - malleihin, joissa joukkoliikenteen palvelutasosta ja tuesta päätetään alueellisesti. Näkisin Saksan Verkehrsverbund - mallin ehkä paremmaksi. Siinähän lipputulot jaetaan liikennöitsijöiden kesken liikennelaskentojen ja osin tehtyjen matkojen pituuden mukaan. Silloin liikennöitsijät, jotka voivat liikennöidä todella itsekannattavasti, voivat laajentaa jatkuvasti hyvin toimivaa liikennettään. Karlsruhen duoraitiotieliikenne toimii juuri näin. Myös Ruotsin nettokilpailuperiaate, jossa voi tarjota liikennettä myös ilman tukea, on mahdollinen.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
EU:n komissio antanee ehdotuksensa julkisen liikenteen palveluiden ostoasetukseksi lähiaikoina. Säädös edellyttänee yhteiskunnan tukeman rautatiepaikallisliikenteen kilpailuttamista.
Onko kellään tietoa miten realistinen aikataulu tällä hankkeella on? Vaikuttaa hyvinkin kiistanalaiselta ja vuosia kestävältä prosessilta. Tulee mieleen, ettei YTV:ltä ehkä ole huono veto neuvotella hintoja 12 vuoden sopimuksella, jos on odotettavissa, että sopimus raukeaa lähivuosina laittomana.
 
late- sanoi:
Mikko Laaksonen sanoi:
EU:n komissio antanee ehdotuksensa julkisen liikenteen palveluiden ostoasetukseksi lähiaikoina.
Onko kellään tietoa miten realistinen aikataulu tällä hankkeella on? Vaikuttaa hyvinkin kiistanalaiselta ja vuosia kestävältä prosessilta. Tulee mieleen, ettei YTV:ltä ehkä ole huono veto neuvotella hintoja 12 vuoden sopimuksella, jos on odotettavissa, että sopimus raukeaa lähivuosina laittomana.
Olen tiedustellut asiaa Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Heillä ei ollut muuta varmaa tietoa kuin että ehdotus julkisen liikenteen palveluiden ostoasetukseksi annetaan tämän kesän aikana. Ostoasetus on jo kompromissiehdotus, jota on muokattu aikaisemmasta, kiistellystä ehdotuksesta.

Koko asiassa on se pääongelma, että useissa maissa (esim. Belgia, Ranska, Italia) on erittäin tehottomia ja järjettömillä tavoilla toimivia joukkoliikenneoperaattoreita, joiden tukitaso on massiivinen huolimatta huonosta palvelutasosta ja suhteellisesti alhaisista käyttäjämääristä. Nämä maat ovat vastustaneet joukkoliikenteen rationalisointia edellyttäviä asetuksia, koska se vaikuttaisi joukkoliikenneoperaattoreiden tehottomuudesta hyötyvien tahojen "saavutettuja etuja". Suomessa on VR Oy:n monopolin ja linjalupaperusteisen linja-autoliikenteen osalta sama tilanne; eli kilpailuttamista vastustavat ne tahot, jotka hyötyvät tehottomuudesta ja runsaasta julkisesta tuesta.

Runsas tukitaso ei tarkoita hyvää joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen parhaan palvelutason tarjoavissa kaupungeissa (esimerkiksi Future of Urban Transit - vertailututkimuksen parhaissa: Freiburg, Zürich, Basel, Köln, Strasbourg) kaikissa tukitaso on hyvin kohtuullinen, noin 20-40% eli vähemmän kuin Helsingissä.
 
Re: Paikallisjunaliikenteelle mahdollisuuksia eri puolella m

Mikko Laaksonen sanoi:
Mielestäni on realismia, että YTV ei ilman liittolaisia saa lobattua paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista läpi.
Kyseessähän on loppujen lopuksi poliittinen päätös ja suurista puolueista aluepolitiikkaa tässä määrin ei taida harrastaa kuin yksi puolue, joten kyllä minun mielestäni on aivan hyvin mahdollista että junaliikenteen kilpailutus sallitaan vain YTV:n tarpeita ajatellen.

Siitä olen samaa mieltä, että missä tahansa paikallisjunaliikennettä kilpailutetaankin, takana pitää olla Ruotsin tai Saksan tyylinen paikallinen tilaajaorganisaatio, joka organisoi kaiken joukkoliikenteen alueella. Sellainen tehostaisi jo nykyistäkin joukkoliikennettä huomattavasti.
 
Re: Paikallisjunaliikenteelle mahdollisuuksia eri puolella m

kuukanko sanoi:
Kyseessähän on loppujen lopuksi poliittinen päätös ja suurista puolueista aluepolitiikkaa tässä määrin ei taida harrastaa kuin yksi puolue, joten kyllä minun mielestäni on aivan hyvin mahdollista että junaliikenteen kilpailutus sallitaan vain YTV:n tarpeita ajatellen.
Tarkoittanet aluepolitiikalla tässä Kepun aluepolitiikkaa.

Mutta: VR Oy:n monopolin ja sen Helsinki - keskeisen rautatieliikennöintipolitiikan suurin tukija on SDP tiiviin ammattiyhdistyskytkentänsä sekä oman aluepolitiikkansa takia. Tämä on käynyt ilmi mm. Demarin tämänvuotisista kannanotoista ja uutisista.

YTV on liikenne- ja viestintäministeriön jälkeen suurin VR Oy:n rahoittaja. Sen antamalla tuella voidaan ylläpitää erilaista tehottomuutta. Lisäksi SDP:n ajatteluun sopii erinomaisesti ajatus siitä, että paikallisjunaliikennettä ei kannata ajaa muualla kuin Helsingin seudulla. Tämä tukee maaseudun ja pikkukaupunkien tyhjenemistä, joka on SDP:llle edullista kun väestö siirtyy sen vahvoille kannatusalueille.

Rautateiden liikennöintipolitiikalla on selvät aluepoliittiset kytkentänsä. Esimerkiksi muun Suomen paikallisliikenteen lakkauttamista perusteltiin aikanaan autoistumiskehityksellä ja maaseudun tyhjenemisellä. On todennäköistä, että paikallisjunaliikenteen lakkauttamisella itse asiassa kiihdytettiin ja pakotettiin näitä prosesseja. Esimerkiksi Turun ja Tukholman sekä USA:n raitiotielakkautuksista tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että raitioteiden lakkautukset olivat nimenomaan keino edistää autoistumista (autoille tuli lisää tilaa, bussit väistivät autoja ja joukkoliikenteen palvelutaso laski, jolloin autoja tarvittiin lisää).

Suomen paikallisjunien lakkautuksista ei valitettavasti ole tehty tieteellistä, VR:stä riippumatonta tutkimusta. Olisi toivottavaa, että joku tekisi aiheesta pro gradu - tai jopa väitöskirjatyön. Ylläoleva on enemmänkin vielä spekulaatiota sen pohjalta, mitä muissa tutkimuksissa on saatu esille.
 
Re: Paikallisjunaliikenteelle mahdollisuuksia eri puolella m

Mikko Laaksonen sanoi:
Tarkoittanet aluepolitiikalla tässä Kepun aluepolitiikkaa.

Mutta: VR Oy:n monopolin ja sen Helsinki - keskeisen rautatieliikennöintipolitiikan suurin tukija on SDP tiiviin ammattiyhdistyskytkentänsä sekä oman aluepolitiikkansa takia. Tämä on käynyt ilmi mm. Demarin tämänvuotisista kannanotoista ja uutisista.

YTV on liikenne- ja viestintäministeriön jälkeen suurin VR Oy:n rahoittaja. Sen antamalla tuella voidaan ylläpitää erilaista tehottomuutta. Lisäksi SDP:n ajatteluun sopii erinomaisesti ajatus siitä, että paikallisjunaliikennettä ei kannata ajaa muualla kuin Helsingin seudulla. Tämä tukee maaseudun ja pikkukaupunkien tyhjenemistä, joka on SDP:llle edullista kun väestö siirtyy sen vahvoille kannatusalueille.

Rautateiden liikennöintipolitiikalla on selvät aluepoliittiset kytkentänsä. Esimerkiksi muun Suomen paikallisliikenteen lakkauttamista perusteltiin aikanaan autoistumiskehityksellä ja maaseudun tyhjenemisellä. On todennäköistä, että paikallisjunaliikenteen lakkauttamisella itse asiassa kiihdytettiin ja pakotettiin näitä prosesseja. Esimerkiksi Turun ja Tukholman sekä USA:n raitiotielakkautuksista tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että raitioteiden lakkautukset olivat nimenomaan keino edistää autoistumista (autoille tuli lisää tilaa, bussit väistivät autoja ja joukkoliikenteen palvelutaso laski, jolloin autoja tarvittiin lisää).

Suomen paikallisjunien lakkautuksista ei valitettavasti ole tehty tieteellistä, VR:stä riippumatonta tutkimusta. Olisi toivottavaa, että joku tekisi aiheesta pro gradu - tai jopa väitöskirjatyön. Ylläoleva on enemmänkin vielä spekulaatiota sen pohjalta, mitä muissa tutkimuksissa on saatu esille.
Olet ihan oikeassa sen suhteen miten on käynyt, ja mitä pitäisi tehdä.

Tulevaisuutta ajatellen, niin Suomessa on 1-4 sellaista seutua missä paikallista työmatkaliikenenttä voi hoitaa raideliikenteellä, Helsingin seutu ainoa jossa nykyisin tehdään niin. Kepu on yhä mahtipuolue, löihän se demaritkin viime vaaleissa, ja Kepun äänestäjien pääjoukko ei tule näiltä seuduilta. Paikallisraideliikenteen kilpailuttamista sallivan lain läpivienti eduskunnassa tulee olemaan mahdoton tehtävä, koska Kepun äänestäjien pääjoukko käyttää etupäässä vain autoa paikallismatkoillaan, eivätkä aio käytännön syistä luopua siitä. Helsingin -matkoillaan he (ja myös maakuntien muiden puolueiden äänestäjät) käyttävät aika usein junaakin, ja se on heille tärkeää, mutta koska jo kirjoitit että tätä liikennettä yksin hoitava VR saa suuren osan tuotoistaan YTV:ltä, eivät he lypsävää lehmää ryhdy tappamaan, eli monopoli myös Helsingin seudun paikallisjunaliikenteessä tulee säilymään.

Ainoa keino jolla asiaa voisi edistää, on muuttaa vaalipiirijakoa niin että Helsinki ja muu pk-seutu olisi samaa vaalipiiriä, ja että asiasta tehtäisiin vaaliteema. Mutta ennemmin luulen että lehmät lentävät kuin että kehäkolmosen sisäpuolella kaikki saisi äänestää samoja ehdokkkaita.
 
R. Silfverberg sanoi:
Helsingin -matkoillaan he (ja myös maakuntien muiden puolueiden äänestäjät) käyttävät aika usein junaakin, ja se on heille tärkeää, mutta koska jo kirjoitit että tätä liikennettä yksin hoitava VR saa suuren osan tuotoistaan YTV:ltä, eivät he lypsävää lehmää ryhdy tappamaan, eli monopoli myös Helsingin seudun paikallisjunaliikenteessä tulee säilymään.
Tässähän oikeastaan on ongelman ydin, ainakin siinä suhteessa että YTV-alueen lähiliikenteen nykyinen järjestely on pohjimmiltaan tulonsiirto kunnilta valtiolle. Ikävintä on, että asiassa ollaan pitkälti joko-tai-tilanteessa: jos VR menettäisi oman lypsylehmänsä ja kermankuorinta voisi siirtyä muiden liikennöijien harrastukseksi, tämä luonnollisesti heikentäisi VR:n tuloskuntoa. Valtio kuitenkin odottaisi entisenlaista tulosta, ja rahat revittäisiin kaukoliikenteestä. Senhän VR voisi hinnoitella mielensä mukaan, koska kaukoliikenteen monopolista kukaan ei halua luopua. Tätä ongelmaa ei Ruotsissa pystytty ratkaisemaan kun paikallisliikennettä avattiin kilpailulle. R. Silfverberg mainitsi Kepun jarrumiehenä, mutta minua mietityttää kuinka laaja mainitun puolueen mielenkiinto joukkoliikenteeseen ylipäätään on.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Koko asiassa on se pääongelma, että useissa maissa (esim. Belgia, Ranska, Italia) on erittäin tehottomia ja järjettömillä tavoilla toimivia joukkoliikenneoperaattoreita, joiden tukitaso on massiivinen huolimatta huonosta palvelutasosta ja suhteellisesti alhaisista käyttäjämääristä. Nämä maat ovat vastustaneet joukkoliikenteen rationalisointia edellyttäviä asetuksia, koska se vaikuttaisi joukkoliikenneoperaattoreiden tehottomuudesta hyötyvien tahojen "saavutettuja etuja". Suomessa on VR Oy:n monopolin ja linjalupaperusteisen linja-autoliikenteen osalta sama tilanne; eli kilpailuttamista vastustavat ne tahot, jotka hyötyvät tehottomuudesta ja runsaasta julkisesta tuesta.
Belgian bussi- ja raitiovaunuliikenteeseen en ota kantaa, kun en tunne asiaa. Sen verran tiedän, että bussi- ja raitiovaunuliikenne on Brysseliä lukuun ottamatta periaatteessa kahden yhtiön harteilla. TEC liikennöi ranskankielisellä alueella valtion eteläosissa. De Lijn taas liikennöi valtion pohjoisosassa flaaminkielisellä alueella.

Mutta tiputtaisin silti Belgian pois tuosta listasta, sillä ainakin Belgian ja Ranskan rautateiden rinnastaminen toisiinsa on törkeä loukkaus. (Siis Belgiaa kohtaan. :D) Belgian rautatiet (SNCB/NMBS) toimii monopoliasemastaan huolimatta hyvin. Lippujen hinnat ovat suhteellisen edulliset ja vuorotarjonta on säännöllistä sekä riittävää. Lisäksi junat kulkevat nykyään ajallaan, mikä oli muutama vuosi sitten mahdotonta SNCB/NMBS:lle. Viime vuosien aikana kalustoakin on uusittu ja uudistettu. Puhtaissa ja asiallisesti sisustetuissa matkustaja- tai moottorivaunuissa matkaava rautateiden käyttäjä näkee vielä nykyäänkin belgialaisilla ratapihoilla seisovien hylättyjen vanhojen matkustajavaunujen muodossa muistutuksen siitä, että kymmenen vuotta sitten kalusto oli hyvinkin erinäköistä ja -tasoista.

Kuriositeettina mainittakoon, että matkatessani Belgian eteläisissä osissa tuntui että SNCB/NMBS on ainoa asia, mikä toimii kyseisellä, ranskankielisellä alueella. Myös juuri nämä Belgian kielikiistat ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että päätöksenteko on maassa toisinaan hidasta. Niinpä Belgia ei ole ollut etunenässä kilpailuttamassa joukkoliikenneverkkojaan.
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Olisi mukava saada vähän lisäväriä junaliikenteeseen. Veolia voisi vaikka aloittaa liikennöimään rantaradan lähiliikennettä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Hys, hys. Ei täällä saa kehua veeärrää. Pitää haukkua sitä ahnetta monopolifirmaa, joka kerää rahat johtajien optioihin, vai minne se oli, ja kaikkea mitä siihen liittyy, vai mihin se liittyy.

Mitäs pahaa siinä on, että yrityksellä menee hyvin? Ja jos nyt lähdetään tuolle linjalle niin pitäisi haukkua suomessa aika moni muukin firma. Ensimmäisenä tulee mieleen Fortum..

Ja miksei saisi kehua? Vr on mielestäni hoitanut oikein hyvin työnsä. Minä en tänne sen enempää kaipaa Veolioita sun muita. Pysyköön siellä missä ovat nyt. ..Ja aika salee nekin antaa pomoillensa niitä optioita jos hyvin menee..
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Ja miksei saisi kehua? Vr on mielestäni hoitanut oikein hyvin työnsä.

V. 2004 tietojen mukaan VR Oy:n hinta YTV-alueen lähijunaliikenteestä oli 13,6 miljoonaa euroa vuodessa kalliimpi kuin samat suoritteet HKL-metroliikenteen liikennöiminä, huomioiden konduktöörien palkkaaminen. Samoin voidaan todeta, että HKL-metroliikenteen kustannustasolla lähijunaliikenne Karjaalle, Riihimäelle ja Lahteen olisi itsekannattavaa, jolloin valtio säästäisi 10,95 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä, jos HKL-metroliikenne liikennöisi Helsingin seudun paikallisjunia, säästettäisiin 20-25 miljoonaa euroa vuodess.

Pidät siis VR Oy:tä niin paljon parempana liikennöitsijänä kuin HKL - metroliikennettä, että siitä lystistä kannattaa YTV:n ja valtion maksaa vähintään 20-25 miljoonaa euroa ylihintaa.

YTV on arvioinut julkaisussa "Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kalustotarveselvitys" (YTV C:2002:22) , että VR Oy:n tehottomat käytännöt sitovat 20 ylimääräistä junayksikköä Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen.

Ei sitä Veoliaa tarvitse pelätä erikseen. Jos HKL-metroliikenne ei kelpaa, Mikkojen Junat Oy voi ottaa YTV-lähijunaliikenteen hoitaakseen ja maalata kaluston harrastajien haluamiin väreihin.
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Pidät siis VR Oy:tä niin paljon parempana liikennöitsijänä kuin HKL - metroliikennettä, että siitä lystistä kannattaa YTV:n ja valtion maksaa vähintään 20-25 miljoonaa euroa ylihintaa.

Jos HKL-metroliikenne ei kelpaa, Mikkojen Junat Oy voi ottaa YTV-lähijunaliikenteen hoitaakseen ja maalata kaluston harrastajien haluamiin väreihin.

No itse asiassa HKL-metroliikenne on ihan eri juttu kuin Vr Lähijuna. Toinen hoitaa pientä metroliikennettä ja toinen melko laajaa Lähijunaliikennettä, joka siis ylettyy pitkälle yli ytv-rajojen. Ei siis verrata niitä toisiinsa.

Itse asiassa ei kelpaa kumpikaan. Jos joku Mikkojen Junat Oy alkaisi hoitamaan lähijunaliikennettä vaihtuisi juna välittömästi Volvoon..:cool:
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Toinen hoitaa pientä metroliikennettä ja toinen melko laajaa Lähijunaliikennettä, joka siis ylettyy pitkälle yli ytv-rajojen. Ei siis verrata niitä toisiinsa.

Eli kun esitetään faktatietoon perustuvaa kritiikkiä, niin ryhdytään sitten keksimään tekosyitä, miksi kustannuksia ei saa verrata.

Samankaltaisten sähköjunien liikennöinnin samanlaisessa liikenteessä tulisi maksaa saman verran. Nykyisin hintaero on merkittävä, VR Oy:n tappioksi.

Pidempimatkaisen ja harvemmin pysähtyvän liikenteen tulisi pääsääntöisesti tulla yksikkökustannuksiltaan edullisemmaksi kuin YTV - liikenteen.

Jos joku Mikkojen Junat Oy alkaisi hoitamaan lähijunaliikennettä vaihtuisi juna välittömästi Volvoon.

No, onneksi sinä olisit harvinainen poikkeus.

20-25 miljoonan euron vuosittaiset säästöt voitaisiin pääsääntöisesti käyttää raideliikenteen lisäämiseen. Se lisäisi merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.

20-25 miljoonaa vuodessa riittää maksamaan kuoletuksen n. 400-500 miljoonan euron raideliikenneinvestoinneista, esimerkiksi noin 40-50 kilometriin 10 miljoonan euron / km hintaista paikallisjunarataa. Sillä rakentaisi vaikkapa Histan - Lohjan ja Vantaankosken - Klaukkalan radat.

Yksi ilkeys vielä: Ainakin Mikkojen junat Oy:n tarjous on hintatasoltaan sellainen, että nykyisillä lipunhinnoilla liikennöinti on itsekannattavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustajamäärää lisäävät junatarjonnan lisäykset eivät lisää nettokustannuksia.
 
Takaisin
Ylös