Junavideoita

Kuriositeettinä tohon 4036, edessä on Hkbar ettei tarvita mitään apulenkkejä. Välillä ton paluujunassa nähty vaikka kuinka monta niitä U:gista tulossa.
Noh Dr13 ajalta edessä oli jopa 8 niitä vanhoja korkeakaavelisia Hk-sukusia vaunuja.
 
Kuriositeettinä tohon 4036, edessä on Hkbar ettei tarvita mitään apulenkkejä. Välillä ton paluujunassa nähty vaikka kuinka monta niitä U:gista tulossa.
Noh Dr13 ajalta edessä oli jopa 8 niitä vanhoja korkeakaavelisia Hk-sukusia vaunuja.

Joskus (kahdella veturilla operoitaessa) Hkbar-vaunuista on sekin hyöty, että tällöin suurin sallittu vetovoima on 450 kN. Apulenkillä suurin sallittu vetovoima on 350 kN.
 
Tämä oli ilmeisesti maanatailta. Junan veturi päätyi myöhemmin IC 972:n keulille, ja ilmeisesti päätyi Turun päärautatieasemalta lähtiessään myös muistikorteille...
Kyllä päätyi, mä tunnistinkin sut ;)

---------- Viestit yhdistetty klo 15:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:51 ----------

Edo-ohjausvaunullinen IC2 964 ohittaa Pitäjänmäen: http://www.youtube.com/watch?v=USTtEaEV_eY
 
Tuo näyttäisi siltä, että veturi (painavampi) tuntuu pysyvän kiskoilla, mutta sen takana olevat (kevyet) vaunut suistuvat ja vetävät sitten veturinkin mukanaan. Painostako tuo johtuu?

Hyvä kysymys. Todennäköisesti, muttei suoraan. Keskipakovoima (joka todella on todellinen) ja normaalivoima (eli painovoima, joka painaa junaa rataa kohti) kun ovat molemmat kaksi kertaa painavammalla vaunulla kaksi kertaa suurempia. Siis yhtä paljon kuin suurempi massa auttaa pitämään vaunua kiskoissa, yhtä paljon se myös pyrkii heittämään sitä ulos. Painopiste ei liene vaunuissa merkittävästi ylempänä; ennemminkin päinvastoin.

Nopeus kuitenkin aiheuttanee värähtelyä, joissa massa ei toimikaan samalla tavoin lineaarisesti. Ehkä se on sitten ollut syynä sille, että vaunut ovat nousseet veturia aiemmin kiskoilta. Saattaa siinä olla myös jotain muutakin dynaamista liikettä, joka ei kohdistu ensimmäiseen vaunuun koskaan samalla tavoin (olipa se painavampi tai ei). Mahdollisesti myös sillä, että juna jarruttaa, jolloin perässä tuleva massa työntää edellä kulkevaa, joten juna pyrkii taittumaan liitoskohdista ulos. Ja koska AVE 350:ssä on jakobintelit (eli jakobsintelit tai paremminkin Jakobs-telit, ollakseni vanhan virheen korjaava), se toki kestää tätä paremmin, mutta sitten kun se lähtee, se nimenomaan lähtee vaunuista. Veturin ja ensimmäisen vaunun välissä kun on tavallinen kytkin, joten siitä juna pääsee taittumaan helpommin, jolloin veturi jää radalle mutta vaunut lähtevät pötkössä ulos.

Tämä siis valistunutta arvailua.
 
Suistunut juna oli "Talgo 250", joka RENFE'llä tunnetaan Serie 130:na (EDIT: näemmä saman vehkeen hybridiversio: 730). Siinä ei ole jacobs-telejä vaunuissa - eikä telejä lainkaan. Siinä on akselittomat yksittäiset pyörät nivelten kohdalla.

http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_130

Aah, katsoin videosta, että nokka näyttää 350:ltä enkä tarkistanut mistään, mutta näköjään Talgo 250:ssä on hyvin samanlainen muotoilu. Ja AVE 350:hän on myös oikeasti Talgo 350, Espanjassa S-102. Ja molemmissa tosiaan on tuo Talgon telitön patenttiratkaisu. Mikä ei tosin selitystäni muuta kuitenkaan. Molemmissa on kuitenkin tavalliset telit veturissa sekä ensimmäisen vaunun etupäässä (ja vastaavasti takapäässä junaa).
 
Hyvä kysymys. Todennäköisesti, muttei suoraan. Keskipakovoima (joka todella on todellinen) ja normaalivoima (eli painovoima, joka painaa junaa rataa kohti) kun ovat molemmat kaksi kertaa painavammalla vaunulla kaksi kertaa suurempia. Siis yhtä paljon kuin suurempi massa auttaa pitämään vaunua kiskoissa, yhtä paljon se myös pyrkii heittämään sitä ulos. Painopiste ei liene vaunuissa merkittävästi ylempänä; ennemminkin päinvastoin.

Mitään keskipakoisuusvoimaa ei tietenkään ole olemassakaan. Yksi vaunuista näyttää lähtevän tangentin suuntaan repien veturin takaosan pois kiskoilta. Etupää veturistahan pysyy kiskoilla videon loppuun asti.
 
Keskipakovoima (joka todella on todellinen)

Mitään keskipakoisuusvoimaa ei tietenkään ole olemassakaan.

Keskipakovoiman olemassaolo riippuu valitusta koordinaatistosta. "Juna kaarteessa"-tilanteessa maapalloon sidotussa koordinaatistossa sellaista ei ole, mutta vaunun pyörien ja kiskojen väliseen tukipisteeseen sidotussa liikkuvassa ja kiertyvässä koordinaatistossa on.
 
Takaisin
Ylös