Yksityisrautatiet

Liittynyt
4 Heinäkuu 2005
Viestit
1,069
Aikoinaan suomessa oli monia eri tahojen omistamia Yksityisiä rautatieyhtiöitä (Ei vr), useimmat näistä harjoitti yhdysliikennettä VR:n radoille esim: Jokioisten rautatie, mutta ainakin yksinäistä voidaan kuitenkin laskea ns runkoradaksi jonka liikenne ei yksin omaan perustunut syöttöön VR:n radalle oli Lahti-Loviisa rautatie. Nykuisin suomessa on ainakin yksi yksityinen rautatie osakeyhtiö (Karhulan-Sunilan Rautatie Oy). Jos joku tai joku taho saisi idean perustaa omalla radalla liikennöivän rautatieyhtiön, niin mikälaiset mahdollisuudet siihen olisi nykyään, ja mille välille se kannattaisi perustaa, ja olisiko se ns runkorata vai syöttö RHK:n radalle ja olisiko se pelkästään tavaraliikennerata vai olisiko siinä myös henkilöliikennettä :?:.
Tämä on täysin teoreettinen pohdinta joka ei johda mihinkään, mutta on jollekkin ajan vietettä.
 
Aikoinaan suomessa oli monia eri tahojen omistamia Yksityisiä rautatieyhtiöitä (Ei vr), useimmat näistä harjoitti yhdysliikennettä VR:n radoille esim: Jokioisten rautatie, mutta ainakin yksinäistä voidaan kuitenkin laskea ns runkoradaksi jonka liikenne ei yksin omaan perustunut syöttöön VR:n radalle oli Lahti-Loviisa rautatie. Nykuisin suomessa on ainakin yksi yksityinen rautatie osakeyhtiö (Karhulan-Sunilan Rautatie Oy). Jos joku tai joku taho saisi idean perustaa omalla radalla liikennöivän rautatieyhtiön, niin mikälaiset mahdollisuudet siihen olisi nykyään, ja mille välille se kannattaisi perustaa, ja olisiko se ns runkorata vai syöttö RHK:n radalle ja olisiko se pelkästään tavaraliikennerata vai olisiko siinä myös henkilöliikennettä :?:.
Tämä on täysin teoreettinen pohdinta joka ei johda mihinkään, mutta on jollekkin ajan vietettä.

Minun käsittääkseni satamien radat ja ratapihat ovat "yksityisiä" tai moni niistä on kaupungin tai satamayhtiön eikä siis valtion omistama.

Kuvittelisin, että nyky-Suomessa tulisi liian kalliiksi rakentaa kokonainen rautatie kahden kaupungin välille yksityisratana, mutta jokin pienempi yksikkö, juuri johonkin satamaan tai tehtaaseen tai kaivokseen kuluvana, voisi kannattaa. Uusi, ja varmaan kannattavakin, voisi olla valtion ratojen kanssa kilpaileva itärajan ylittävä yksityisrata, mutta nykyiset sopimukset taitavat estää sellaisen rakentamista.

t. Rainer
 
Yksityisrautateiden kannattamattomuuden selkeänä syynä on ollut ja olisi varmaan tänäkin päivänä mm. seuraavat velvoitteet:

  • ratapohjan maa-alueen hankinta
  • radan rakentaminen
  • radan kunnossapito

"Kannattava" tieliikenne sen sijaan on perustunut siihen, että näistä asioista huolehtii joku muu kuin liikennöitsijä:

  • valtio, kunta tai tiekunta omistaa tiet
  • omistaja rakentaa tiet
  • omistaja huolehtii kunnossapidosta
  • ja luovuttaa tiet korvauksetta kenen tahansa käyttöön

Ajatusleikki on silloin tällöin hyvin paljastava: Kuvitellaan, että valtio olisi pannut kaikki moottoriteihin upottamansa rahat rautatieverkostoon, jonka käyttö olisi liikennöitsijöille maksutonta. Tieliikennöitsijät taas saisivat hankkia ja kustantaa niin moottori- kuin muutkin maantiet itse, ja maksaa niistä käyttökorvausta todellisten kustannusten mukaan. Korjauksia, aurausta ja muuta kunnossapitoa ei yhteiskunnan varoin tehtäisi maanteille lainkaan ja "vähäliikenteiset" maantiet lakkautettaisiin.

Ei taitaisi enää näyttää niin "kannattavalta" henkilöautoilu, bussiliikenne eikä tavaroidenkaan maantiekuljetus.
 
Varkaudessa on Akonniemen satamaraide, jonka omistaa Varkauden kaupunki, mutta liikennöijä on VR ja kapistukset (merkit, tasoristeyslaitteet) ovat samanlaisia kuin valtion rataverkolla.
 
Naantalin satamarata on kaupungin omistama. Samaten Turussa sataman kiskot. Matkustajalaituriin vievän sähköistetyn pätkän omistajaa en osaa sanoa. Verkkoselostuksen mukaan Raisiossa ja Nesteen ratapihalla (Vie) olisi yksityisiä raiteita. Turkuhalli-Pernon telakka on kait ei-RHK, saa korjata.
 
Uusi, ja varmaan kannattavakin, voisi olla valtion ratojen kanssa kilpaileva itärajan ylittävä yksityisrata, mutta nykyiset sopimukset taitavat estää sellaisen rakentamista.

Tällainenhan oli tarkoitus rakentaa Imatran ja Svetogorskin välille. Vuonna 2004 julkaistun hankkeen piti saada EU-rahoitustakin, mutta sittemmin siitä ei ole kuulunut mitään.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tieliikennöitsijät taas saisivat hankkia ja kustantaa niin moottori- kuin muutkin maantiet itse, ja maksaa niistä käyttökorvausta todellisten kustannusten mukaan. Korjauksia, aurausta ja muuta kunnossapitoa ei yhteiskunnan varoin tehtäisi maanteille lainkaan ja "vähäliikenteiset" maantiet lakkautettaisiin.

Ei taitaisi enää näyttää niin "kannattavalta" henkilöautoilu, bussiliikenne eikä tavaroidenkaan maantiekuljetus.

Tieliikenteeltä kylläkin peritään veroina moninkertaisesti enemmän rahaa, kuin mitä yhteiskunta tienpitoon laittaa. Jos tieliikenne laitetaan kustantamaan teiden kulut ja vastaavasti verorasitusta kevennetään niin eihän tieliikenteen kilpailukyky muuttuisi miksikään.

Olennainen ero tienpidon ja radanpidon välillä on kuitenkin siinä, että yleisille teille jokaisella on käyttöoikeus mutta rataverkolle ei ole mitään asiaa yksityisellä resiinalla ja jopa radalla käveleminenkin on kielletty. Tämän takia näitä asioita on turha yrittää rinnastaa toisiinsa.
 
Tulipa tuossa toisessa ketjussa esille Oulun Hietasaaren rata ja PoRHan museoliikenne.

Karhulan-Sunilan rautatie on ainoa yksityinen liikennettä omalla leveäraiteisella radallaan harjoittava rautatieyritys Suomessa. Mutta nythän on jo yksityinen valtion rataverkolla liikennettä harjoittava yritys.

Teollisuudella on ollut omia vetureita ja vaunuja, joilla on operoitu teollisuusalueella, jossa ratakin on ollut oma. Näitä toimintoja ei vain ole järjestetty rautatieliikennettä harjoittavan yrityksen muotoon, vaikka kyse on pitkälti samasta asiasta kuin KSR:n kanssa.

Kun PoRHa alkaa liikennöidä kaupungin omistamalla radalla Hietasaaressa, tästä muodostuu yksityinen rautatieliikenne. Tosin liikennöitsijä on yhdistys ja radan omistaa kaupunki. Yhtiömuodossa ei ole kumpikaan.

Helsingin metro on ollut valtiosta riippumatonta, mutta ei yksityistä rautatieliikennettä jo 25 vuotta, vaikkakin osittain lainsuojatonta. Eikä meidän lainsäädännössämme oikein vieläkään ole selvää kantaa siihen, mitä tämä leveäraiteisella rautatiellä harjoitettu henkilöliikenne oikeastaan on. Ratikkaan sitä ei voi rinnastaa, koska sillä ei ole mitään yhteyttä tieliikenteen kanssa kuten ratikalla on.

Antero
 
Tieliikenteeltä kylläkin peritään veroina moninkertaisesti enemmän rahaa, kuin mitä yhteiskunta tienpitoon laittaa.

Tieliikenteeltä peritään veroja niin kuin muiltakin verovelvollisilta. Ja verot menevät yhteiseen pottiin, jota sitten poliittisin päätöksin suunnataan ties minne. Ei muiltakaan verovelvollisilta kerättyjä veroja käytetä vain ja ainoastaan maksajan toiminnan tarpeisiin. Osa tieliikenteen maksamista veroista on myös tien käytöstä, ainakin käytön määrästä, riippumatonta.

yleisille teille jokaisella on käyttöoikeus mutta rataverkolle ei ole mitään asiaa yksityisellä resiinalla ja jopa radalla käveleminenkin on kielletty.

Ei tieliikenteeseenkään ole oikeutta lähteä millä tahansa, vaan lainsäädännön määräykset täyttävällä ajoneuvolla. Niin kuin rautatiekalustonkin on oltava liikennekelpoisuudeltaan määräysten mukaista.

Jos ja kun valtio omistaa radan, niin ei sitä ole pakko antaa vain yhden ainoan liikenteenharjoittajan haltuun. Kyllä yksityisellä resiinaliikennöitsijälläkin pitäisi olla mahdollisuus päästä radalle, jos resiina täyttää turvallisuusmääräykset ja valtio myöntää käyttöaikaa. Ihan eri asia on sitten se, kenelle ratakapsiteettia halutaan myöntää. Mutta tienkäyttöähän meillä ei rajoiteta mitenkään.

Ei moottoriteillekään saa mennä kävelemään. (Silti niihin on uponnut jalankulkijoidenkin veroja. :frown: )

Ei minulla tietenkään ole mitään sitä vastaan, että maantiet ovat maksutta käytettävissä. Mutta on kannattavuuslaskelmien perusteissa tämä olisi tunnustettava.

Käytännössähän tieliikenteen "kannattavuus" perustuu siihen, että on olemassa valmis tie, jolla sitten lähdetään liikennöimään. Ne verotkin maksetaan vasta jälkikäteen. Rautatieliikennöitsijä, näillä puheena olevilla yksityisradoilla, joutuisi ensin rakentamaan radan ja sehän ei millään virtuaalirahalla synny.

Kun autoilijat itkevät, että pitäis saada lisää teitä, niin kuinka moni on valmis lyömään rahat tiskiin jo ennen tien rakentamista?

Valitettavasti kannattavuuslaskelmat tehdään yleensä yksisilmäisesti tuijottaen vain yhden maksajan kuluja. Kokonaiskulut eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka harhakuvissa "loppu onkin sitten ihan ilmaista - sossu kyllä maksaa".

Ja kun sieltä yhteisestä verokertymästä sitten kaikenlaisia kuluja maksellaan, niin harmittavan usein liikennepolitiikkaa tehdään tarkoitushakuisin mielikuvin. Väitetään esimerkiksi, että bussiliikenne on melkein ilmaista, kun kadut on jo olemassa ja bussikin maksaa hieman vähemmän kuin raitiovaunu - viis siitä, että raskaan liikenteen käytössä kuluva katu vaatiii korjauksia vähän väliä ja että bussi ajetaan loppuun kymmenessä vuodessa. Samaan hengenvetoon väitetään ratikkaliikennettä kalliiksi, kun lisätään radan rakentamiskulujen siivelle kaikki mitä pystytään viemäriremonteista puistotöihin - viis siitä, että rata kestää varsin vähäisin huolloin vuosikymmeniä ja että raitiovaunun ikä on bussiin verrattuna moninkertainen.

Poliitikoista se lopulta on kiinni, mutta epäilen pahasti, että mahdollinen yksityisrautatie maksaisi kaikki samat verot ja veroluonteioset maksut kuin tieliikennöitsijäkin ja jotain uusia maksuja vielä päälle. Siis niiden rakennus- ja radanpitokulujen lisäksi.

Ei se mitään, ainahan voisi huutaa valtiota avuksi maksamaan kannattamatonta liikennettä niin kuin muutkin. ;) Eikä siinä valtion maksamassa liikenteessä mitään pahaa ole, jos demokraattisesti päätetään se järjestää. Mutta valtion jo ennalta maksamat kulut pitäisi tieliikenteenkin tunnustaa.
 
UPM haluaa muuttaa Hallan sataman yleiseksi satamaksi ja samalla jatkaa Karhula-Sunila rautatietä Sunilasta UPM kymmenen Hallan satamaan. Nykyään kyseisellä välillä ei ole rautatietä, mutta aikoinaan kyseisellä välillä on kulkenut rata.

Ratahallintokeskus on antanut jo hyväksynnän radan tekemiseen
kymen sanomat sanoi:
Ratahallintokeskuksen mielestä Hallaan voidaan rakentaa rata
9.1. 04:00
Liikenneministeriö muovaa oman kantansa UPM:n satamasuunnitelmiin, kunhan lausuntoaika umpeutuu. Päätöksen tekee valtioneuvosto.
Riina Holtari

UPM:n suunnitelmat Hallan sataman muuttamisesta yleiseksi satamaksi ovat ainakin toistaiseksi edenneet myötätuulessa. Liikenneministeriölle antamassaan lausunnossa Ratahallintokeskus ei nähnyt estettä rautatieyhteyden rakentamiselle. Merenkulkulaitoksen lausunto on vielä työn alla, mutta johtava asiantuntija, liikenneneuvos Lassi Hilska liikenneministeriön logistiikan ja Venäjän yksiköstä ennustaa, ettei Merenkulkulaitoskaan näe asiassa suuria ongelmia.

- Keskusteluissa he ovat todenneet, että Hallaan menee ihan yleinen väylä, sanoo Hilska
http://www.kymensanomat.fi/Talous--...+Hallaan+voidaan+rakentaa+rata/200834618292/8
 
Minun käsittääkseni satamien radat ja ratapihat ovat "yksityisiä" tai moni niistä on kaupungin tai satamayhtiön eikä siis valtion omistama.

On ja ei. Joillakin satamilla on ihan "satamaratoja", jotka omistaa ko. satama (esim. Pori). Joillakin satamilla on RHKn radat (Mussalo) ja joissakin satamissa molempia (Turku). Tulevaan Vuoraasen satamaan tulossa oleva järjestely on sellainen, että tuon satamaan tulevan radan ja järjestelypihan omistaa RHK ja siitä eteenpäin menevät pistot (siis laitureille) Helsiongin satama Oy.

Kuvittelisin, että nyky-Suomessa tulisi liian kalliiksi rakentaa kokonainen rautatie kahden kaupungin välille yksityisratana, mutta jokin pienempi yksikkö, juuri johonkin satamaan tai tehtaaseen tai kaivokseen kuluvana, voisi kannattaa.

Ongelma taitaa olla siinä, että kaikkialle minne rata voisi edes teoriassa olla kannattavaa rakentaa menee jo rata. Toki jos Suomesta löytyisi joku iso malmi esiintymä, niin sellaiselle rata voisi olla realistinen. Tai jos Lahden ja Helsingin välillä ei olisi raide yhteyttä, niin epäilen suuresti, että joku sellaisen rakentaisi.

Uusi, ja varmaan kannattavakin, voisi olla valtion ratojen kanssa kilpaileva itärajan ylittävä yksityisrata, mutta nykyiset sopimukset taitavat estää sellaisen rakentamista.

Kait radan saa rakentaa, mutta Suomen ja Venäjän välisellä sopimuksella liikennöidä ei saa. Sopimus on muistaakseni vuoteen 2012 voimassa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toki jos Suomesta löytyisi joku iso malmi esiintymä, niin sellaiselle rata voisi olla realistinen.

Esimerkiksi löytyneestä malmiesiintymästä käyköön Talvivaara. Pistoa kaivosalueelle rakennuttaa kaivosyhtiö, mutta liikenteen hallinnoinnista tullee vastaamaan RHK joka on myös sitoutunut lunastamaan radan valtion rataverkkon osaksi muutaman vuoden kuluttua mikäli tietty määrä liikennettä radalla on toteutunut. En sitten tiedä miten paljon isompi malmiesiintymän pitäisi olla että rata kannattaisi pitää oman ratayhtiön hallussa vaikka joku muukin sen suostuisi omalle kontolleen ottamaan. Tai olisiko Talvivaarankin esiintymä jo riittänyt.
 
Esimerkiksi löytyneestä malmiesiintymästä käyköön Talvivaara. Pistoa kaivosalueelle rakennuttaa kaivosyhtiö, mutta liikenteen hallinnoinnista tullee vastaamaan RHK joka on myös sitoutunut lunastamaan radan valtion rataverkkon osaksi muutaman vuoden kuluttua mikäli tietty määrä liikennettä radalla on toteutunut. En sitten tiedä miten paljon isompi malmiesiintymän pitäisi olla että rata kannattaisi pitää oman ratayhtiön hallussa vaikka joku muukin sen suostuisi omalle kontolleen ottamaan. Tai olisiko Talvivaarankin esiintymä jo riittänyt.

Kyllä se varmaan olisi riittänyt. Kyseisellä radalla vaan on se ongelma, ettei se voi toimia itsenäisenä ratana, jolloin sen operointi yksityisesti olisi hmm... haastavaa.
 
Takaisin
Ylös