Rantaradan taajamajunien uudet seisakkeet?

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Mitkä olisivat tarpeellisia uusia seisakkeita rantaradan taajamajunilla? Minä ehdottaisin Turun seudulla Varissuo, Littoinen, Piikkiö, Paimio, Halikko, Ylhäisi, Pohja. Lisääkin seisakkeita voitaisiin tehtailla Karjaan ja Helsingin välille, jotta saataisiin tästä uusi kasvukäytävä lännen suuntaan. Miten mahdollista olisi jatkaa Y-junaa Pohjan keskustaajamaan, jonne tehtäisiin uusi lyhyt pääteraide?
 
Mahdollisien rantaradan uusien taajamajunien reitti tullee olemaan Turku - Salo. Uutta liikennettä ei siis ole tulossa ollenkaan Karjaa-Salo välille. Eikä siellä ole mitään aihettakaan liikenteen laajentamiseen (mitä nyt Pohjasta saisi pari matkustajaa).

Salon taajamajunalle suunnitellut pysähdykset ovat Salo, Meriniitty, Halikko, Paimio, Piikkiö, Littoinen, Kupittaa ja Turku. Noihin voinee vielä lisätä Hajalan, vaikka kylän asukasmäärä onkin jopa noin 200 asukasta.

Y-junan jatko Pohjankurun liikennepaikalle onnistuu nykytilassa hyvin. Lisäraiteita ei tarvitse rakentaa, koska kaukojunien välissä ehtii oleilemaan pääraiteella vaikka puoli tuntia. Laituri kyllä pitää tehdä, kun semmoista ei ole.

Ja tämäntyyppisiin juniin Sm2 on parasta kalustoa, mitä löytyy valmiina. Tällä hetkellä on noin 20 Sm1/-2 junayksikköä ylimääräisenä (YTV:n selvityksen mukaan).
 
Asiaan vastaaminen toki kuuluisi Antero A:lle, mutta hän ei ole tälle foorumille vastaamassa (matkoilla).

Tämänhetkisen selvityksen mukaan Turku - Salo - välille on ehdotettu seisakkeiksi:

- Turku
- Matkakeskus / Linja-autoasema
- Ikituuri / Ylioppilaskylä
- Kupittaa
- Biolaakso
- Varissuo
- Littoinen
- Piikkiö
- Paimio
- Hajala
- Halikko as
- Halikko (Koivukuja)
- Tekno (Meriniitty Nokian tehtaiden kohdalla)
- Salo
- Ylhäisi

Tämä pysäkkirakenne tarjoaisi hyvät yhteydet työpaikoille ja kattaisi hyvin radan varren asutuksen. Ajatus on, että vuorot jatkuisivat Salon eteläpuolisille asuntoalueille asti.

Pysäkkejä voi vielä karsiutua tai siirtyä myöhemmäs eri syistä. Asukaspohjaltaan heikoin on Hajala, mutta sen kohdalla on todennäköisesti junakohtaus.
 
Viimeksi muokattu:
Tämänhetkisen selvityksen mukaan Turku - Salo - välille on ehdotettu seisakkeiksi:

- Turku
- Matkakeskus / Linja-autoasema
- Ikituuri / Ylioppilaskylä
- Kupittaa
- Biolaakso
- Varissuo
- Littoinen ..........

Onko muuten tarkoitus että kaukojunaliikenne siirtyy kokonaan Turun Matkakeskukseen kun se valmistuu, ja nykyisestä Turun rautatieasemasta tulee pelkkä pysäkki paikallisjunille (oletettaen että paikallisjunahanke toteutuu)?

Olisiko muuten järkeä laittaa paikallisjunien lähtöpaikaksi Turun satama?

t. Rainer
 
Salon taajamajunalle suunnitellut pysähdykset ovat Salo, Meriniitty, Halikko, Paimio, Piikkiö, Littoinen, Kupittaa ja Turku. Noihin voinee vielä lisätä Hajalan, vaikka kylän asukasmäärä onkin jopa noin 200 asukasta.

Ainahan niitä kyliä voi täydennysrakentaa. Se voisi olla miellyttävämpi vaihtoehto, kuin tehdä uusia alueita pystymetsästä. Olisi jotain menneisyyttäkin alueella ja sosiaalinen yhteisö valmiina.
 
Onko muuten tarkoitus että kaukojunaliikenne siirtyy kokonaan Turun Matkakeskukseen kun se valmistuu

Kyllä on, mutta matkakeskuksen toteuttamisajasta ei ole vielä varmaa tietoa.

Olisiko muuten järkeä laittaa paikallisjunien lähtöpaikaksi Turun satama?

Myös tätä selvitetään. Ongelma on kuitenkin se, että Turun satamassa ei oikein riitä tilaa sekä kaukojuna- että paikallisjunaliikenteelle.

Tekeillä olevat selvitykset koskevat koko Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kokonaisuutta, eivätkä vain Turku-Salo - osuutta, joka toki on varmasti se osuus, jolla on suurin potentiaali.
 
Olisiko muuten järkeä laittaa paikallisjunien lähtöpaikaksi Turun satama?

Hyöty olisi vähäinen, sillä radan nopeus on pieni välillä Turku-Turku satama. Rata risteää kaupungin katuverkkoa. Bussilla tuo väli varmaan on paremmin hoidettavissa.
 
Hyöty olisi vähäinen, sillä radan nopeus on pieni välillä Turku-Turku satama. Rata risteää kaupungin katuverkkoa. Bussilla tuo väli varmaan on paremmin hoidettavissa.

Olen aina ihmetellyt miksi junat kulkevat niin hitaasti tuolla välillä. Tuskin se tasoristeyksistä voi johtua koska niissä on kaikissa puomit, ja radan kiskotus on kunnossa, kaarteet eivät ole erityisen jyrkkiä ja sähköt on. Vai johtuuko se siitä että radalla ajetaan vain kaukojunakalustolla, ja osa junarungoista jopa peruuttamalla, vai jostain opastinjärjestelmään liittyvistä ominaisuuksista? Osaako joku "sisäpiiriläinen" selittää tarkemmin?

Kuvittelisin että sähkömoottorijunakalustolla joissa on ohjaamo kummassakin päässä päästäisiin nopeampiin matka-aikoihin kuin pitkillä kaukojunilla ajettaessa.

t. Rainer
 
Olen aina ihmetellyt miksi junat kulkevat niin hitaasti tuolla välillä.

Välimatka on 2,8 km, nopeusrajoitus on koko matkalla 40 km/t, ajoaika on kaukojunilla 7 min.
Viiden minuutin ajossa on keskinopeus n. 34 km/t ja yksi minuutti lisää kumpaankiin päähän lähtöä ja pysähdystä varten, niin ollaan tuossa seitsemässä minuutissa. Rataosalla on ainakin kuusi tasoristeystä.
 
Välimatka on 2,8 km, nopeusrajoitus on koko matkalla 40 km/t, ajoaika on kaukojunilla 7 min.
Viiden minuutin ajossa on keskinopeus n. 34 km/t ja yksi minuutti lisää kumpaankiin päähän lähtöä ja pysähdystä varten, niin ollaan tuossa seitsemässä minuutissa. Rataosalla on ainakin kuusi tasoristeystä.

Mistä se 40 km/h nopeusrajoitus sitten johtuu? Jos tasoristeyksissä on puomit niin eikö sitä nopeutta voisi nostaa?

t. Rainer
 
Myös tätä selvitetään. Ongelma on kuitenkin se, että Turun satamassa ei oikein riitä tilaa sekä kaukojuna- että paikallisjunaliikenteelle.

Turun asemalla on myös laiturikapasiteetti vähissä, joten satamassa käyvää junaa ei välttämättä saa laituriin... joten olisi parempi käyttää näitä päättyviä raiteita 3 ja 4.
 
Mistä se 40 km/h nopeusrajoitus sitten johtuu? Jos tasoristeyksissä on puomit niin eikö sitä nopeutta voisi nostaa?

No voi jee :)

Arvataanpa nyt vaikka että siksi, että alle kolmen kilometrin pätkällä on kuusi katutasoristeystä. Jokaisen tasoristeyksen jälkeen alkaa seuraavan tasoristeyksen herätysalue, eli matka risteykseen on aina kovin lyhyt ja puomit pitää saada alas kuitenkin ennen junan tuloa. Voi olla, että jotkin tasoristeykset on kimputettu yhteen, mene tiedä...

Jos mentäisiin tuhatta-ja-sataa, puomit olisivat alhaalla vasta junan mentyä.

Tasoristeys-nettisivut
 
Jokaisen tasoristeyksen jälkeen alkaa seuraavan tasoristeyksen herätysalue, eli matka risteykseen on aina kovin lyhyt ja puomit pitää saada alas kuitenkin ennen junan tuloa. Voi olla, että jotkin tasoristeykset on kimputettu yhteen, mene tiedä...

Voisihan ne kaikki tasoristeykset laittaa yhdellä kertaa alas ja pistää junalla menemään täyttä vauhtia tuo väli. Sitten ne tasoristeykset voisi avata taas. Ellei sitten pelätä, että sinne radalle eksyy asiaankuulumatonta väkeä, mutta sillä perusteella junat ja moottoritiet tulisi lakkauttaa kokonaan, kun alle voi jäädä molemmissa...
 
Takaisin
Ylös