Tampereen rautatieasema

Toisessa ketjussa oli juttua Helsingin aseman katoksesta.

Onko tietoa missä vaiheessa Tampereen asemalle saadaan se pitkään suunniteltu kokokatos?

Minulla on ollut käsitys, että se tulisi jossain vaiheessa kunhan ensin rakennetaan nyt tekeillä oleva matkakeskustunneli ja sitten päästään ratapihan kimppuun.

Joskus vuosia sitten julkisuudessa pyörineissä havainnekuvissa on esitelty melko modernia, hieman Helsingin kaltaista kattorakennetta, mutta miksei kerrankin voisi rakentaa kaarevaa, vanhanaikaisen korkeaa lasista katosrakennelmaa, jollaisia Keski-Euroopassa tapaa tiheästi? Sillä saisi laiturialueeseen tyyliä. Ja samalla se peilaisi hauskasti Tullintorin päätyä.

Suomen talvioloja ajatellen tosin olisi houkuttava ajatus lasittaa myös päädyt. Sinne voisi raiteiden kohdalle jättää vain junanmentävät aukot tai sitten peräti automaattisesti aukeavat oviaukot, jolloin laiturihalli olisi käytännössä lähes sisätilaa -- varsinkin jos laitureille saisi pieniä töttörömallisia kohdelämmittimiä, joita toisinaan ulkomailla on asemalaitureilla näkynyt. Fantasiointia ehkä, mutta olisipas se tyylikästä. Tosin hankaloittaisi kai diesel-vetureiden ja kiskobussien operointia...

Harmittelen edelleen sitä, että matkakeskus torpedoitiin, anteeksi virallisesti siis päädyttiin "hajautettuun matkakeskukseen"... :frown: Vaihto junan ja kaukobussin kesken olisi helpompaa, bussiyhteyksiä voisi tarvittaessa helposti käyttää junan vaihtoehtona, jos myöhästyy junasta. Samoin keskittäminen ja suuremmat matkustajavirrat olisivat mahdollistaneet paremmat palvelut, sillä kuvitellakseni myös liiketilaa olisi varmaan tullut nykyistä enemmän.

janihyvarinen sanoi:

anteeksi virallisesti siis päädyttiin "hajautettuun matkakeskukseen"... :frown:

Klikkaa laajentaaksesi...

Hajautettu keskus – täydellinen oksymoron. Ehkä kuitenkin vielä jonain päivänä...

janihyvarinen sanoi:

Harmittelen edelleen sitä, että matkakeskus torpedoitiin, anteeksi virallisesti siis päädyttiin "hajautettuun matkakeskukseen"...

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisipa sinne Tampereelle rakennettu tällainen Helsingin Kampin kaukoliikenneterminaalin kaltainen laadukas terminaali siihen juna-aseman lähistölle maan alle... Sellaisesta kelpaisi lähteä jatkamaan matkaa bussilla. Projekti voitaisiin toteuttaa vaikkapa yhdistettynä liikekeskuksen tai jonkun muun rakennuksen rakentamisen kanssa, kuten täälläkin. Kaupunki antaisi tontin ilmaiseksi sillä ehdolla, että siihen rakennetaan myös liikenneterminaali.

kemkim sanoi:

Olisipa sinne Tampereelle rakennettu tällainen Helsingin Kampin kaukoliikenneterminaalin kaltainen laadukas terminaali siihen juna-aseman lähistölle maan alle... Sellaisesta kelpaisi lähteä jatkamaan matkaa bussilla. Projekti voitaisiin toteuttaa vaikkapa yhdistettynä liikekeskuksen tai jonkun muun rakennuksen rakentamisen kanssa, kuten täälläkin. Kaupunki antaisi tontin ilmaiseksi sillä ehdolla, että siihen rakennetaan myös liikenneterminaali.

Klikkaa laajentaaksesi...

Viereinen Tullin alue on parhaillaan kaavoitettavana ja rakennustyömaana. Mm. nk. tornihotellin kaavoitus viivästyi pahasti valitusten vuoksi. Ylipäänsä mikä tahansa hanke varsinkin keskustassa saadaan valituksilla joko torpedoitua tai viivästettyä niin pahasti, etteivät ulkopuolisten tahojen hermot ja budjetti kestä sellaista.

Voin vain kuvitella mikä älämölö syntyisi, jos kaupunki antaisi jollekin taholle tontin keskustasta ilmaiseksi, olkoon mukana vaikka millaiset ehdot. En muuten ole ihan varma edes Tullin alueen omistussuhteista, saattaa hyvin olla ettei kaupunki edes omista sopivaa maata rautatieaseman lähistöllä. Helsinkiin verrattuna Tampereen ydinkeskustasta ei juuri löydy sellaisia suuria tyhjiä alueita kuin Kampissa ennen Kampin keskusta tai eduskuntataloa vastapäätä oleva joutomaa ja valtava ratapiha. Ratinassa linja-autoaseman taakse aiotaan rakentaa kauppakeskus (johon toki olisi voinut edellyttää rakennettavan maanalaiset bussilaiturit ja esim. maanalainen tunneli liukukäytävin rautatieasemalle -- tosin ei edellytetty), mutta se on kuin onkin (yllätys...!) viivästynyt valitusten vuoksi.

Sen sijaan monesti olen ajatellut, että ratapihan kattaminen betonikannella Pasilan tyyliin voisi olla sopiva tapa rakentaa reilun kokoinen matkakeskus, jonne lisäksi olisi suhteellisen helppo liikennöidä bussilla.

Betonikansi tulisi kiinni Sorin siltaan ja ulottuisi suunnilleen nykyisen pysäköintitalon pituudelle. Lähimmäksi Sorin siltaa tulisi bussilaiturit ja ratapihan keskiosan yläpuolelle lasiseinäinen rakennus (josta komeat näköalat kaupungin yli kumpaankin suuntaan), johon sijoitettaisiin odotustiloja, liiketiloja sekä liukuportaat ja hissit suoraan junalaitureille. Bussit voisivat ajaa kannelle joko Sorin sillan kulmalta tai sitten ramppia pitkin rakenteilla olevalta Ratapihankadulta.

Vaihtaminen bussista junaan tarkoittaisi yksinkertaisesti bussista pois jäämistä, kävelemistä maksimissaan muutama kymmenen metriä uuteen odotushalliin ja liukuportaita pitkin laiturille. Laiturit tulisi samalla vaivalla katettua, tosin kannattaisi varmaan suunnitella jonkinlainen kattoikkunasysteemi luonnonvalon saamiseksi laituritasolle, joka muuten jäisi yötäpäivää pimentoon betonikannen alle.

Nykyinen historiallinen asemarakennus on jo sijainniltaankin niin keskeinen osa kaupunkikuvaa Hämeenkadun päässä, että sen pitäisi jatkossakin säilyä osana matkakeskusta. Se tulisi yhdistää uuteen kannen päällä sijaitsevaan matkakeskushalliin liukuportailla joko mieluiten suoraan asemahallista (jolloin sisään kävelevällä matkustajalla olisi suora ja looginen kävelyreitti) tai sitten raiteen 1 portaiden vierestä lähtevillä liukuportailla, jos museovirasto ei anna lupaa muuttaa asemahallin yleisilmettä uusilla liukuportailla. Nykyiset lipunmyyntitilat jäisivät liiketilaksi ja uusi, suurempi lipputoimisto tulisi uuteen matkakeskushalliin.

(Samalla tavalla on esimerkiksi Ranskassa ajanmukaistettu useita rautatieasemia, joista tulee mieleen ainakin Rennes ja Montpellier. Strasbourgissa oli taas päädytty käärimään koko historiallinen asemarakennus julkisivua myöten ison lasikuvun sisään, joka tarjosi lisätilaa.)

Tämä tarjoaisi ratkaisun myös aseman saattoliikenteeseen. Nykyisin asema-aukio ruuhkautuu pahasti aina junan tultua, mutta jos saattoliikenne ohjattaisiin pääosin matkakeskuskannelle, sieltä saataisiin helpommin avattua suorat ajoyhteydet useampaan suuntaan eikä liikenne ohjautuisi yksien Rautatienkadun liikennevalojen kautta.

Voi tietenkin olla, että tämäkin herättäisi vastustusta, sillä erityisesti matkakeskushalli kohoaisi sen verran korkealle, että se näkyisi kohtuullisen kauas. Toisaalta itse ratapiha ei ole mikään varsinainen kaupungin komistus, joten itse en ainakaan jäisi harmittelemaan jos se pääosin piilotettaisiin betonikannen alle.

http://torilehti.netpaper.fi/1153

Torilehden lukija-palstalla ehdotetaan Itsenäisyydenkadun kaivamista tunneliin.

Itsekin on tullut asematunnelista nousevaa mäkeä kattottua muutoshalu mielessä. Kun Hämeenkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, voisi Itsenäisyydenkadun merkitys muuttua niin paljon, että tunnelointi olisi mahdollista.

Rautatieasemalta katsoen radan toiselle puolelle syntyisi tila ratapihankadun varteen. Matkakeskus voi syntyä ilman radan peittäviä korkeita betonikansiakin.

janihyvarinen sanoi:

Joskus vuosia sitten julkisuudessa pyörineissä havainnekuvissa on esitelty melko modernia, hieman Helsingin kaltaista kattorakennetta, mutta miksei kerrankin voisi rakentaa kaarevaa, vanhanaikaisen korkeaa lasista katosrakennelmaa, jollaisia Keski-Euroopassa tapaa tiheästi? Sillä saisi laiturialueeseen tyyliä. Ja samalla se peilaisi hauskasti Tullintorin päätyä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Johtuu varmaan siitä että perinteinen teräksestä ja laista rakennettu kaarikatto ei sovi asemarakennuksen tyyliin. Tampereen asema edustaa tyyliltään puhdasta 1930-luvun funkkista ja ominaista sille on suorat ja selkeät linjat. Mutta toisaalta, miksi ei voisi antaa mielikuvituksen laukata? Rakennettiinhan 1930-luvulla myös funkkis-tyylisiä kaarihallirakennuksia, Helsingissä mm Tennispalatsi ja Tölön Kisahalli. Niissä katto tosin ei ole lasia vaan ovat umpinaisia, ja kaaret ovat betonia tai liimapuuta, kuka tietää?

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

Johtuu varmaan siitä että perinteinen teräksestä ja laista rakennettu kaarikatto ei sovi asemarakennuksen tyyliin. Tampereen asema edustaa tyyliltään puhdasta 1930-luvun funkkista ja ominaista sille on suorat ja selkeät linjat. Mutta toisaalta, miksi ei voisi antaa mielikuvituksen laukata? Rakennettiinhan 1930-luvulla myös funkkis-tyylisiä kaarihallirakennuksia, Helsingissä mm Tennispalatsi ja Tölön Kisahalli. Niissä katto tosin ei ole lasia vaan ovat umpinaisia, ja kaaret ovat betonia tai liimapuuta, kuka tietää?

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö funkkistyylistä voitaisi sen verran tinkiä, että saataisiin nykyaikainen ja moderni katettu laiturialue. Onko funkkisrakennus tosiaan niin pyhä ja arvokas, ettei sen tyyliä voi mitenkään muuttaa? Onko järkevää uhrata mukavuus ja toimivuus, vain sen takia että saadaan säilytettyä jokin vanha tyyli. Onko tyyli niin pyhä asia?

Murzu sanoi:

Eikö funkkistyylistä voitaisi sen verran tinkiä, että saataisiin nykyaikainen ja moderni katettu laiturialue. Onko funkkisrakennus tosiaan niin pyhä ja arvokas, ettei sen tyyliä voi mitenkään muuttaa? Onko järkevää uhrata mukavuus ja toimivuus, vain sen takia että saadaan säilytettyä jokin vanha tyyli. Onko tyyli niin pyhä asia?

Klikkaa laajentaaksesi...

Mulla on jokin sellainen käsitys että Tampereen rautatieasema olisi suojeltu ainakin joiltakin osin. Mutta rakennettiihan Helsinkiin myös katokset jotka eivät muisuttaneet ollenkaan alkuperäisiä Eliel Saarisen suunnittelemia. Olen kanssa sitä mieltä että toiminnallisuus on kaikkein tärkeintä, mutta jos on vain mahdollista, katosten pitää olla rakennuksen tyylin mukaisia.

t. Rainer

Murzu sanoi:

Eikö funkkistyylistä voitaisi sen verran tinkiä, että saataisiin nykyaikainen ja moderni katettu laiturialue. Onko funkkisrakennus tosiaan niin pyhä ja arvokas, ettei sen tyyliä voi mitenkään muuttaa? Onko järkevää uhrata mukavuus ja toimivuus, vain sen takia että saadaan säilytettyä jokin vanha tyyli. Onko tyyli niin pyhä asia?

Klikkaa laajentaaksesi...

Tampereen asemalla on jo katetut laiturit. Itse junat eivät katteita tarvitse.

Tuulen avulla sade ja muu ikävä väistää katokset, etenkin kun juna ei ole paikalla. Vain riittävällä marginaalilla, käytännössä raiteidenkin kattamisella, voi laiturit pitää kuivina.

Katosten lisäksi minua mietityttää eräs toinen asia. Uudessa matkakeskustunnelissa on näitä näyttömonitoreita, joita ei vieläkään ole saatu pelittämään. Näyttävät vaan päivästä toiseen 'Not connected'. Mikä ihme siinä on ettei saada toimimaan? S-marketin mainos saatiin tunnelin toiseen päähän jo loppukesästä ja nyt muualle tunnelin seiniin on ilmestynyt useita valomainostauluja. On se kummallista, että mainokset saadaan aikaiseksi nopeasti, mutta informaatiota junien lähtöajoista ja -laitureista ei sitten millään.