Suomi - Venäjä -matkustajajunat

Ihmettelen kyllä miten siellä Kainuussa voi olla ruuhkaa raiteilla..

Kyllä se niin vaan tuppaa olemaan. Mainittu väli Kajaani-Kontiomäki-Oulu on yksiraiteista, asemavälit pitkiä ja vain yksi juna kerrallaan sellaisella, vilkas hitaanpuoleinen malmijunaliikenne Kostamuksesta ja samanmoinen tyhjäjunaliikenne toisinpäin, sekä pikajunat ja muut tavarajunat siihen päälle.
 
Hesarin jutun mukaan Suomesta on taas löytynyt rataosa, jolle ei kertakaikkiaan tahdo mahtua enää lisää junia. Yleensä tämä selitys on ollut käytössä Etelä-Suomessa, mutta nyt ruuhka on levinnyt Kainuuseen asti.

Ottaen huomioon Suomen puolen "ammattitaitoisen" yhteistyökumppanin, en asiaa ihmettele. Kun ei huvita/kiinnosta eikä löydä mitään muuta hyvää tekosyytä miksi nyt jokin vaan "ei ole mahdollista", voi sitten vedota vaikka rataosien ruuhkaisuuteen. Lähtökohtaisesti "ratojen ruuhkaisuus" on ensisijaisesti liikenneviraston eikä VR:n huolenaihe. Toki kun uutisen otsikko alkaa sanolla "VR tutkii kannattaako", voi tiedon luotettavuudesta ja asijantuntijuudesta tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Koska kaikki asiat ovat suhteellisia, myös lienee rataosien ruuhkaisuus tarvittaessa sitä. Esimerkiksi Kontiomäki (-Pesiökylä) -Ämmänsaari välin satunnainen tavaraliikenne on varmasti ruuhkaa verrattuna Pesiökylä - Taivalkoski -väliin, jolta liikenne on lakkautettu.

Kontiomäki - Oulu -välin ruuhkaisuutta voi jokainen arvioida osoitteessa http://gratu.miso.fi/aikataulut/ Todellisuudessa välillä on tilaa, jos halutaan. Ja kohtauspaikkoja riittää. Eikä Venäjän liikenne tulisi varmaan olemaan viiden minuutin vuorovälillä, vaan ehkä yksi junapari päivässä, jos sitäkään. Lisäksi jos liikenne olisi oikeasti niin tiheätä, ettei sekaan mahtuisi, voi kapasiteetin noston aloitaa palauttamalla purettuja kohtauspaikkoja.
 
Etelä-Saimaassa onkin enemmän tietoa tuosta Imatra-Pietari-yhteydestä. Matka-aika tuon mukaan olisi 3,5 tuntia ja Pietarista olisi junayhteys perjantaina ja sunnuntaina kulkisi juna toiseen suuntaan. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen toivoo, että reittiä ajettaisiin noina päivinä myös vastakkaiseen suuntaan. Noin sen pitäisikin olla, jotta suomalaisetkin voisivat hyödyntää yhteyttä viikonloppuna tehtäviin matkoihin. Tuossa sanotaan, että aloite tuli Venäjältä ja että suunnitelmat ovat pitkällä. Kyllähän venäläisiä käy paljon Lappeenrannassa ja Imatralla. Voisihan tuolla olla jonkin verran kysyntääkin. VR tietenkin haluaa tehdä omat selvityksensä kannattavuudesta, mikä on tullut esille jo aikaisemmista artikkeleista.

Ilmeisemmin rajalta tultaessa pääsee suoraan vain Imatran tavara-asemalle, eikä pääse kääntymään Imatran asemalle, tässä Kansalaisen karttapaikan kartta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=risteys&srs=EPSG%3A3067&y=6786636&x=597283&lang=fi.
 
Kontiomäki - Oulu -välin ruuhkaisuutta voi jokainen arvioida osoitteessa http://gratu.miso.fi/aikataulut/ Todellisuudessa välillä on tilaa, jos halutaan. Ja kohtauspaikkoja riittää. Eikä Venäjän liikenne tulisi varmaan olemaan viiden minuutin vuorovälillä, vaan ehkä yksi junapari päivässä, jos sitäkään. Lisäksi jos liikenne olisi oikeasti niin tiheätä, ettei sekaan mahtuisi, voi kapasiteetin noston aloitaa palauttamalla purettuja kohtauspaikkoja.

Tuossa pitää muistaa se, ettei jokaisella poikkiviivalla olevalle liikennepaikalle pysty pysäyttämään noita pitkiä Venäjältä tulevia junia ja se sitten myös syö ratakapasiteettia. Lisäksi, jos Oulu-Kajaani välillä jäädään odottelemaan henkilöjunassa vastaantulevaa liikennettä niin puhutaan helposti puolentunnin - tunnin pysähdyksestä, ei niinkuin ruuhkasuomessa 5min. Se sitten kertautuu veturi-, miehistö- ja jatkoyhteyskierrossa vastaavasti Suomen kartalle.

Pisimmät minuutit oletettavimminkin Kostamus - Oulu junille tulisi Vartius - Kontiomäki välillä, esim. Kontiomäeltä Arolaan taitaa yhden suojastuksen väli olla n.50km(joku voi tarkastaa) ja se kun ajellaan 60-70km/h malmijunalla niin aikaa vie. Sielläpä sitä sitten Kainuun korvessa odotellaan.

Lisäksi pitää muistaa rataosan ruuhkaisuuden mutuilussa huomata se vertaus, että toki moottoritie vetää ruuhkassaan huomattavasti enemmän autoja, kuin kantatie Hämeessä. Silti molemmat voivat olla ruuhkaisia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuossa pitää muistaa se, ettei jokaisella poikkiviivalla olevalle liikennepaikalle pysty pysäyttämään noita pitkiä Venäjältä tulevia junia ja se sitten myös syö ratakapasiteettia. Lisäksi, jos Oulu-Kajaani välillä jäädään odottelemaan henkilöjunassa vastaantulevaa liikennettä niin puhutaan helposti puolentunnin - tunnin pysähdyksestä, ei niinkuin ruuhkasuomessa 5min. Se sitten kertautuu veturi-, miehistö- ja jatkoyhteyskierrossa vastaavasti Suomen kartalle.

Pisimmät minuutit oletettavimminkin Kostamus - Oulu junille tulisi Vartius - Kontiomäki välillä, esim. Kontiomäeltä Arolaan taitaa yhden suojastuksen väli olla n.50km(joku voi tarkastaa) ja se kun ajellaan 60-70km/h malmijunalla niin aikaa vie. Sielläpä sitä sitten Kainuun korvessa odotellaan.

Lisäksi pitää muistaa rataosan ruuhkaisuuden mutuilussa huomata se vertaus, että toki moottoritie vetää ruuhkassaan huomattavasti enemmän autoja, kuin kantatie Hämeessä. Silti molemmat voivat olla ruuhkaisia.

Katson aikataulukaaviota huomiselta päivältä. 7:14 Oulusta lähtevä matkustajajuna P714 kohtaa Utajärvellä Kajaanista 6:20 lähteneen matkustajajunan P719. Molemmilla on tuossa myös aikataulun mukainen pysähdys (P714 7:54 ja P719 7:55). Asemalla seisoskeluun kaavion mukaan kuluu molemmilta alle 10 minuuttia. Löytyyhän tuolta muitakin matkustajajunien kohtaamisia. Vaalassa niitä tuntuu olevan muutama. Vaalassa junat pysähtyvät aikataulunmukaisesti muutenkin ja pysähdysajoiksi on kaaviossa merkattu alle kymmenen minuuttia. Matkustajajunien ja tavarajunien kohtaamisia on nyt ainakin Kivesjärvellä, Utajärvellä ja Muhoksessa. Kyllä samalla tavalla kohtaamiset noissa paikoissa voisi onnistua Petroskoin junallakin. Ei kai sen nyt niin loputtoman pitkä tarvitse olla. Eikä tuo väli niin tukossa vaikuttaisi olevan, etteikö sinne yhtä junaa saisi lisättyä. Liikennehän aluksi voi tapahtua vain muutamana päivänä viikossa. Petroskoista tulevat junat ovat yöjunia. Voisi olla ihanteellista, että Ouluun saavuttaisiin aamulla ja Oulusta lähdettäisiin illalla. Oulusta illalla lähdettäessä (klo 21-22) joutuu kyllä kohtaamaan kaksi tavarajunaa ja yhden matkustajunan. Kontiomäki-Vartius hiljenee illaksi, joten sen ei pitäisi olla mikään ongelma. Tarkastelupäivänä Kontiomäki-Vartius-välillä liikenne lähtee käytiin 7:50. Tuota ennen olisi tilaa junan tulla aamuksi Ouluun. Kaajani-Oulu-välillä tulisi taas kohtaamisia, mutta eiköhän tuollaiset voisi jotenkin järjestää. Pitkän matkan yöjuna kyllä varmasti voikin seisoa jollakin asemalla tarvittaessa vaikka 20 minuuttia, jotta junakohtaamiset saataisiin hoidettua.

Kyllä Suomen rataverkko kaipaa monessa kohtaa kehittämistä. Malmikuljetukset pohjoisessa päin ovat joka tapauksessa lisääntymässä päin, niin kyllä sitä rataverkkoa pitää joka tapauksessa kehittää. Vaikkapa lisäisivät kohtauspaikkoja. Tuollainen auttaisi junia pysymään paremmin aikataulussakin.
 
Kohdatessa myös riittää, että jompikumpi juna mahtuu kokonaan kohtauspaikalle. Sen seistessä poissa tieltä "ylipitkä" juna voi ajaa paikan ohi kohtauspaikan toista raidetta myöten siten, että kun sen keula on jo poissa kohtauspaikalta, perä on vasta saapumassa kohtauspaikalle.

Kohtauspaikalle liian pitkä juna voi siis kohdata junan, joka on kohtauspaikalle riittävän lyhyt.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:45 ----------

On suunnitteilla ja toteutuskin on aika pitkällä. Reittiväliksi tulee Helsinki-Moskova ja autovaunut kulkevat Tolstoin mukana. Olisikohan kesällä 2013 jo käytössä?
Autojenkuormauslaiturin rakentaminen ei sinänsä ole hirveän suuri projekti, joten Pietariin sellainen paikka kyllä saadaan heti kun halutaan.

Linkataan vielä kuvaan tuollaisesta autojenkuljetusvaunusta: http://vaunut.org/kuva/75483 .
 
Ilmeisemmin rajalta tultaessa pääsee suoraan vain Imatran tavara-asemalle, eikä pääse kääntymään Imatran asemalle, tässä Kansalaisen karttapaikan kartta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=risteys&srs=EPSG%3A3067&y=6786636&x=597283&lang=fi.
Paperiversiossa oli tänään vähän pidempi juttu samasta aiheesta. Pääteasema olisi Imatrankoski, ei Imatra T. Imatrankoskihan on keskeisemmällä paikalla kuin Imatra T (kuka sinne haluaisi...) ja Imatran henkilöasema taas on seisake, jonne juna ei voi jäädä seisomaan. Kätevintä on kääntyä Imatrankoskella. Etelä-Saimaassa mainittiin, että junaan tarvittaisiin suomalaistakin henkilökuntaa, ainakin kuljettaja ja konduktööri. En kyllä ymmärrä, minkä vuoksi. Tuovathan venäläiset veturit ja kuljettajat tavarajunat jo nyt Imatrankoskelle ja lähtevät sieltä takaisin. Siirtyykö Allegrossa vastuu junan matkustajapalvelusta heti rajalla suomalaiselle konduktöörille? Venäläinen kuljettajahan sen joka tapauksessa Vainikkalaan asti ajaa.
 
Kohdatessa myös riittää, että jompikumpi juna mahtuu kokonaan kohtauspaikalle. Sen seistessä poissa tieltä "ylipitkä" juna voi ajaa paikan ohi kohtauspaikan toista raidetta myöten siten, että kun sen keula on jo poissa kohtauspaikalta, perä on vasta saapumassa kohtauspaikalle.

Kohtauspaikalle liian pitkä juna voi siis kohdata junan, joka on kohtauspaikalle riittävän lyhyt.


Toki siinä tapauksessa voi pitkää junaa roikottaa tulotolpalla, ettei sillä puolen tulosuuntaa ole tasoristeyksiä. Eikait semmosen päälle junaa kärsi jättää seisoon?
 
Pisimmät minuutit oletettavimminkin Kostamus - Oulu junille tulisi Vartius - Kontiomäki välillä, esim. Kontiomäeltä Arolaan taitaa yhden suojastuksen väli olla n.50km(joku voi tarkastaa) ja se kun ajellaan 60-70km/h malmijunalla niin aikaa vie. Sielläpä sitä sitten Kainuun korvessa odotellaan.

Eli oikeastaan ruuhkaisuus on terminä vähän harhaanjohtava. Ei ole kyse siitä, että se rata olisi junia pullollaan, vaan radan kyky käsitellä junaliikennettä on todella matala. Saahan ne suojastusvälit vaikka miten lyhyiksi, mutta se maksaa rahaa.

Sen seistessä poissa tieltä "ylipitkä" juna voi ajaa paikan ohi kohtauspaikan toista raidetta myöten siten, että kun sen keula on jo poissa kohtauspaikalta, perä on vasta saapumassa kohtauspaikalle.

Mahtaako kulunvalvonta hyväksyä tämän?
 
Mahtaako kulunvalvonta hyväksyä tämän?
Jos ylipitkä juna on se, joka sivuuttaa kohtauspaikan pääraidetta pitkin ja sille on annettu kulkutie liikennepaikan ohi (eli vihreät palaa) kun taas kohdattava juna seisoo sivuraiteella odottamassa kulkutietä, kaiken järjen mukaan kulunvalvonta hyväksyy.
 
Mahtaako kulunvalvonta hyväksyä tämän?

Kuten yllä sanottiin, niin lyhyt juna sivuraiteella ei aiheuta ongelmia, vaan on arkipäivää nykyäänkin.

Sen sijaan jos ylipitkä juna tulee paikalle ensin, se voi odottaa "tulo-opastimella", jolloin lyhyt juna pysähtyy liikennepaikalle, ja ylipitkä juna tämän jälkeen lähtee liikkeelle. Kovin sujuvaahan tämä ei kuitenkaan ole.

Jos vapaaksi jäävällä raiteella on turvavaihde, onnistunee sellainenkin, että ylipitkä juna ajaa liikennepaikalle, jolloin sen perä jää vaihteiden päälle. Myöhemmin saapuvalle lyhyelle junalle voidaan muodostaa kulkutie liikennepaikan raiteelle, sillä turvavaihde estää junien törmäämisen, vaikka jarrutus menisi pitkäksikin. Sen sijaan, jos liikennepaikalla ei ole turvavaihteita, niin ymmärtääkseni junakulkutietä ei voida muodostaa, mikäli kulkutien ohiajovaralla on kalustoa (sen ylipitkän junan perä).
 
Okei. Mä käsitin tuon väärin eli niin että molemmat junat ovat liikkeessä yhtä aikaa ja pidempi ehtii ikään kuin alta pois ennen kuin lyhyt tulee myötävaihteeseen.
 
Eli oikeastaan ruuhkaisuus on terminä vähän harhaanjohtava. Ei ole kyse siitä, että se rata olisi junia pullollaan, vaan radan kyky käsitellä junaliikennettä on todella matala. Saahan ne suojastusvälit vaikka miten lyhyiksi, mutta se maksaa rahaa.



Mahtaako kulunvalvonta hyväksyä tämän?

Kulunvalvonnasta ei tuossa varsinaisesti ole kyse, vaan liikenteenohjausjärjestelmästä. Kulunvalvonta seuraa ennen kaikkea sitä, että junan nopeus ei ylitä kunakin hetkenä sallittua maksiminopeutta. Se myöskin varmistaa, että jarrutukset tapahtuvat riittävän aikaisin, eli esim. 600 m päässä olevalle opastimelle täytyy hidastaa jo kauan ennen opastinta eikä vasta kun opastin on aivan kohdalla. Jos ei hidasta riittävän aikaisin, junakulunvalvonta tekee huomattavan äkäisen jarrutuksen. Liikenteenohjaus puolestaan järjestelee kulkutiet kuntoon (eli ensin varmistaa ettei valitulla reitillä ole jo jollekin junalle varattua kulkutietä, sitten kääntää vaihteet sopivaan asentoon ja opastimet oikeille väreille ja lopuksi muodostaa kulkutien. Kulkutietä ei voi muodostaa, jos esim. vaihteiden asento on kulkutien kanssa ristiriidassa.)

tlajunen varmaankin osaa vahvistaa asian paremmin, mutta mä olen aika varma siitä, että asia menee näin:

A) Kun lyhyt juna saapuu kohtauspaikalle ensin ja pitkä juna ajaa ohi pysähtymättä, voimassa ovat:
* Junalle voidaan muodostaa kulkutie kohtauspaikan läpi, vaikka se olisi kohtauspaikkaa pidempi.
* Junalle voidaan muodostaa kulkutie kohtauspaikan läpi, vaikka jollain kohtauspaikan raiteella olisi jo juna, kunhan kulkutietä ei muodosteta sellaisen raiteen kautta, jolla on jo juna, eikä junan kulkutie risteä minkään muun junan kulkutien kanssa.
-> Siispä pitkän junan ei käytännössä tarvitse välittää siitä, mitä kohtauspaikan muilla raiteilla on tai ei ole, kunhan sen itsensä käyttämä raide on vapaa esteistä ja viholliskulkuteistä.

B) Jos ylipitkä juna saapuu kohtauspaikalle ennen lyhyemmän saapumista:
* Kulkutie pitkälle junalle muodostetaan sellaiselle raiteelle, jolla ei ennestään ole junaa tai jo varattua kulkutietä ja jota myöten pitkän junan tahdotaan ohittavan lyhyt juna.
* Kulkutie muodostetaan vain kohtauspaikan lähtöopastimelle asti (eli siten, että juna päätyy olemaan keulasta niin kaukana edessä kuin turvallisesti mahdollista ja junan perä jää vielä kohtauspaikan ulkopuolelle, kun ei kohtauspaikalle mahdu)
* Lyhyelle junalle muodostetaan kulkutie sellaiselle raiteelle, jolla ei ole ennästään junaa, mutta vain lähtöopastimelle asti, eli joidenkin kymmenien metrien päähän pidemmän junan kyljestä.
* Jos lyhyen junan jarrutus menisi pitkäksi, se ajaisi pitkän kylkeen -> lyhyt juna joutuu ajamaan paikalle niin hidasta vauhtia, että se ehtii varmasti pysähtyä ajoissa. Tällöin opastinta lähestyttäessä suurin mahdollinen nopeus on kai 35 km/h tai jopa vain vaikkapa 10 km/h. Kulunvalvontalaite valvoo, että saapuvan junan nopeus on kullakin hetkellä turvallinen.
* Kun lyhyt juna on kokonaan omalla raiteellaan, sen aiemmin linjalta varaama kulkutie vapautetaan ja pitkälle junalle voidaan muodostaa kulkutie linjaa pitkin seuraavalle kohtauspaikalle ja ehkä pidemmällekin.
 
Tuossa pitää muistaa se, ettei jokaisella poikkiviivalla olevalle liikennepaikalle pysty pysäyttämään noita pitkiä Venäjältä tulevia junia ja se sitten myös syö ratakapasiteettia. Lisäksi, jos Oulu-Kajaani välillä jäädään odottelemaan henkilöjunassa vastaantulevaa liikennettä niin puhutaan helposti puolentunnin - tunnin pysähdyksestä, ei niinkuin ruuhkasuomessa 5min. Se sitten kertautuu veturi-, miehistö- ja jatkoyhteyskierrossa vastaavasti Suomen kartalle.
Asiaa voidaan muuttaa, jos halutaan. Jos ei haluta, niin nykytilanne jatkuu.

Kyllä Suomen rataverkko kaipaa monessa kohtaa kehittämistä. Malmikuljetukset pohjoisessa päin ovat joka tapauksessa lisääntymässä päin, niin kyllä sitä rataverkkoa pitää joka tapauksessa kehittää. Vaikkapa lisäisivät kohtauspaikkoja. Tuollainen auttaisi junia pysymään paremmin aikataulussakin.

Näin on. Parantamisenvaraa on, jos halutaan. Varsinkin pohjoisessa viimevuosikymmeninä kehittäminen on ollut pääosin negatiivista. Toki on sähköistykset, kauko-ohjaukset ja kulunvalvonnat sun muut pelit ja pensselit, mutta siihen se pitkälti jää.

Oulun ja Kontiomäen välillä ovat kohtauspaikkoina nykyään Pikkarala, Muhos, Utajärvi, Vaala, Kivesjärvi ja Paltamo. Aiemmin näiden lisäksi kohtauspaikkoja ovat olleet myös Mieslahti, Hakasuo, Liminpuro, Jaalanka, Kankari, Nuojua, Niska, Ahmas, Sotka, Hyrkäs, Soso, Rova ja Madekoski. Toki nopeudet ovat nousseet, mutta ei moinen liikennepaikkojen määrän pudotus selity pelkästään sillä, vaan liikenteen (pitkälti itseaiheutetulla) vähentämisellä.

Eli jos kapasiteettia halutaan nostaa, niin siitä vaan palauttamaan tarvittava määrä purettuja kohtauspaikkoja ja lyhentämään suojavälejä. Se maksaa rahaa, mutta niin maksaa tieinvestoinnit ym. joihin rahaa kuitenkin tuntuu löytyvän.

Toki siinä tapauksessa voi pitkää junaa roikottaa tulotolpalla, ettei sillä puolen tulosuuntaa ole tasoristeyksiä. Eikait semmosen päälle junaa kärsi jättää seisoon?

Muistelisin, ettei Kyseisillä liikennepaikoilla muodostu tuosta ongelmaa. Ei taida nykyisin olla juurikaan tasoristeyksiä tulo-opastimien lähellä. Ja jos juna sulkisi jonkin perunapellon ylikäytävän hetkeksi, niin onko se kovin vakavaa?

Eli oikeastaan ruuhkaisuus on terminä vähän harhaanjohtava. Ei ole kyse siitä, että se rata olisi junia pullollaan, vaan radan kyky käsitellä junaliikennettä on todella matala. Saahan ne suojastusvälit vaikka miten lyhyiksi, mutta se maksaa rahaa.

Näin juuri. Varsinkin Vartiuksen rata on sattuneista syistä sovitettu malmiliikenteen normeille. Jos liikenteen puitteisiin tulee muutos, on myös syytä tarkastella liikenteen puitteita. Kyse on siis halutaanko liikennöidä monipuolisempaa ja tiheämpää liikennettä, vai kohotella käsiä ja todeta, että ei voi mitään kun ei kiinnosta. Jos mahdollinen henkiloliikenne on niin tiheää, ettei nykypuitteet riitä niin silloin normaalijärki sanoisi, että asiaa täytyy kehittää.

Mahtaako kulunvalvonta hyväksyä tämän?
Kyllä liikenneteknisesti, otetaan toinen juna sivuraiteelle punaisen opastimen taakse ja laitetaan "läpivärit" pääkulkutielle. Kulunvalvonta ei varsinaisesti liity tuohon.
 
käsitin tuon väärin eli niin että molemmat junat ovat liikkeessä yhtä aikaa ja pidempi ehtii ikään kuin alta pois ennen kuin lyhyt tulee myötävaihteeseen.

Eihän kulunvalvonta sitäkään estä. Lienee vain kovin epätodennäköistä että lyhyt juna ehtisi saada vihreän valon vielä sen ollessa liikkeessä. Jos se oikeasti onnistuisi aina, silloin kohtauspaikka olisi jo niin pitkä, ettei tätä ongelmaa pitkän junan mahtumisesta sille olisi. Sivuraiteelle ajavan junan pitää joka tapauksessa lähestyä opastinta niin, että voi pysähtyä punaiselle. Ja tämä pätee myös siihen pääraidetta käyttävään junaan.
 
Takaisin
Ylös