Suomi - Venäjä -matkustajajunat

Ei sen venäläisen junan mahtuminen Suomen rataverkolle ole ongelma. Liikenneviraston itsensä laatimien priorisointikriteerien mukaan kansainvälinen liikenne on korkeimman prioriteetin liikennettä ja menee kaiken kotimaisen liikenteen ohi, tavarajunista puhumattakaan. Eli jos junayhteys aloitetaan niin se laitetaan mahtumaan radalle, ja jos ei muuten mahdu, niin sitten siirrellään muita junia pois sen tieltä. Tai jos näin ei toimita niin silloin prioriteettikriteerejä ei sovelleta yhdenmukaisesti ja syrjimättömästi.
 
tlajunen varmaankin osaa vahvistaa asian paremmin, mutta mä olen aika varma siitä, että asia menee näin:

<snip>

* Lyhyelle junalle muodostetaan kulkutie sellaiselle raiteelle, jolla ei ole ennästään junaa, mutta vain lähtöopastimelle asti, eli joidenkin kymmenien metrien päähän pidemmän junan kyljestä.
* Jos lyhyen junan jarrutus menisi pitkäksi, se ajaisi pitkän kylkeen -> lyhyt juna joutuu ajamaan paikalle niin hidasta vauhtia, että se ehtii varmasti pysähtyä ajoissa. Tällöin opastinta lähestyttäessä suurin mahdollinen nopeus on kai 35 km/h tai jopa vain vaikkapa 10 km/h. Kulunvalvontalaite valvoo, että saapuvan junan nopeus on kullakin hetkellä turvallinen.

Jotain jo kirjoitinkin, mutta vahvistetaan vielä, että näinhän se on.

Kirjoitin yllä olevat arviot sillä perusteella, että ohiajovara menisi vaihteiden päälle. Siksi esitin turvavaihdevaatimuksen. Noh, on totta, että riittävän pienellä valvontanopeudella, eli opastimen lähestymisnopeudella suhteessa tarpeellisen ohiajovaran pituuteen voidaan luopua myös turvavaihdevaatimuksesta, mutta varsin normaalia on, ettei kulkutietä voi muodostaa mainitussa tapauksessa jälkimmäiselle junalle lainkaan.

Mutta edelleenkin, kovin sujuvaa ei ole sellainen liikennöinti, jossa molempien suuntien junien täytyy pysähtyä, olettaen että tarvetta pysähtymiselle ei muutoin olisi.
 
Kyllä se niin vaan tuppaa olemaan. Mainittu väli Kajaani-Kontiomäki-Oulu on yksiraiteista, asemavälit pitkiä ja vain yksi juna kerrallaan sellaisella, vilkas hitaanpuoleinen malmijunaliikenne Kostamuksesta ja samanmoinen tyhjäjunaliikenne toisinpäin, sekä pikajunat ja muut tavarajunat siihen päälle.
Etelä-Suomen ratoihin verrattuna puolityhjää. Sitä paitsi kansainvälinen liikenne menee joka tapauksessa kaikkien muiden junien ohitse, kun ratakapasiteettia jaetaan, eli kysymys on sikäli irrelevantti.

EDIT: eli niin kuin janihyvarinen yllä totesi
 
Etelä-Suomen ratoihin verrattuna puolityhjää. Sitä paitsi kansainvälinen liikenne menee joka tapauksessa kaikkien muiden junien ohitse, kun ratakapasiteettia jaetaan, eli kysymys on sikäli irrelevantti.

EDIT: eli niin kuin janihyvarinen yllä totesi

Eikös Vartiuksen tavaraliikenne ole kansainvälistä liikennettä? Vai koskeeko nuo pykälät vain matkustajaliikennettä?
 
Etelä-Suomen ratoihin verrattuna puolityhjää. Sitä paitsi kansainvälinen liikenne menee joka tapauksessa kaikkien muiden junien ohitse, kun ratakapasiteettia jaetaan, eli kysymys on sikäli irrelevantti.

EDIT: eli niin kuin janihyvarinen yllä totesi

Tähän "kansainvälinen liikenne menee joka tapauksessa kaikkien muiden junien ohitse" juttuun olisi hyvä olla lähde. Olisiko joskus satunnaisesti kulkeva sesonkijuna Petroskoi-Oulu (1) synegristä liikennettä vai (3.a) muuta henkilöliikennettä

Liikenneviraston määrittelemä "Ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestys":

Prioriteetti
1. Synerginen henkilöliikennekokonaisuus (1)
2.a Nopea henkilöliikenne (2)
2.b Teollisuuden prosesseihin sidottu kuljetus (3)
3.a Taajamajunaliikenne ja muu henkilöliikenne
3.b Muu säännöllinen tavarajunaliikenne
4. Tavarajunaliikenne, jolla ei ole suurta aikatauluvaatimusta
5. Muu liikenne (4)

(1) Synerginen henkilöliikennekokonaisuus tarkoittaa henkilöliikenteessä sellaisten junien joukkoa, jotka muodostavat asiakkaille selvää lisäarvoa tuottavan liikennejärjestelmän. Tällainen järjestelmä on esim. vakioaikataulun mukainen liikenne.
(2) Nopea henkilöliikenne tarkoittaa sellaista nopeaa henkilöliikennettä, joka ei ole osa synergistä henkilöliikennekokonaisuutta. Myös kansainvälinen henkilöliikenne voi kuulua tähän kategoriaan.
(3) Prosessiteollisuuden kuljetus tarkoittaa pääasiassa kuljetuksia, joiden välitön määrä- tai lähtöpaikka on satama tai yksityisraide. Kuljetukset liittyvät olennaisesti kokonaislogistiikan hallintaan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti yhdistetyt kuljetukset, kemiallisen metsäteollisuuden kuljetukset ja kuljetukset, jotka suuntautuvat satamiin.
(4) Muu liikenne voi olla esim. ratatöihin liittyvää liikennettä tai museoliikennettä.
 
Ilmiselväti synergistä joukkoliikennekokonaisuutta, kun siihen sidotaan vaikkapa svedujen Luulaja-Oulu juna sekä Rovaniemen ja etelän junat.
Kaikki on ihan kiinni siitä, miten sen halutaan olevan.
 
Tähän "kansainvälinen liikenne menee joka tapauksessa kaikkien muiden junien ohitse" juttuun olisi hyvä olla lähde.
Hassua, muistelin jostain lukeneeni, että yksiselitteisesti kaikki muu liikenne väistää kv-liikennettä. No kuitenkin, ote verkkoselostuksesta:

Liikennevirasto voi etusijajärjestystä koskevalla erillispäätöksellään poiketa rautatielain ja verkkoselostuksen mukaisesta yleisestä etusijajärjestyksestä sellaisen hakijaneduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen toimivuutta taikkajonka hakemuksen hylkääminen aiheuttaa hakijalle tai sen asiakkaan liiketoiminnallekohtuutonta haittaa.
 
Sellaisenaan se tuskin voi olla synergisen kokonaisuuden osa, koska tuolla päin Suomea ei kyseisentyyppistä liikennettä ole. Näin oli ainakin vuonna 2007, jolloin Kuopiossa asuin. Yksi juna lähti 17:20 ja seuraava 19:38. Ei mikään sellainen selkeä vuoroväli, jonka muuttaminen vaikkapa 10 minuuttia pidemmäksi tai lyhyemmäksi hetkauttaisi elämää mihinkään suuntaan.

Helsingistä kauimmillaan tuolla tavoin taidetaan liikennöidä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Meneekö Jyväskyläänkin? Entä Turku-Tampere? Joka tapauksessa tuolla itärajan pinnassa ykköskategorian liikennettä ei ole, vaan tässä junassa olisi kyse henkilöliikennekategoriasta, eli "nopeasta henkilöliikenteestä". Tällä kategorialla saattaa olla tuossa listassa näkymätön alakategorisointi kansainväliseen ja sisäiseen liikenteeseen siksi, että myöhästymisdominoa ei haluta päästää vaikuttamaan valtionrajan yli naapurimaahan. Olisi hölmöä, jos juna ei pääsisi lähtemään Pekingistä ajoissa kohti Irkutskia siksi, että Haapajärvellä on ollut puoltatoista viikkoa aiemmin ruuhkaa ;)

Ainakin Saksassa tähän kansainvälisten junien priorisointiin olen törmännyt. Joskin, olenpa myöskin ollut kansainvälisessä junassa joka missasi lauttansa siksi, että ensin piti odottaa Prahasta tulevaa kansainvälistä junaa ja sitten, kun aikataulu ehkä olisi vielä ollut saatavissa kiinni, jouduttiin odottamaan yhtä junaa viisi minuuttia, toista kymmenen jne.
 
(1) Synerginen henkilöliikennekokonaisuus tarkoittaa henkilöliikenteessä sellaisten junien joukkoa, jotka muodostavat asiakkaille selvää lisäarvoa tuottavan liikennejärjestelmän. Tällainen järjestelmä on esim. vakioaikataulun mukainen liikenne.
(2) Nopea henkilöliikenne tarkoittaa sellaista nopeaa henkilöliikennettä, joka ei ole osa synergistä henkilöliikennekokonaisuutta. Myös kansainvälinen henkilöliikenne voi kuulua tähän kategoriaan.
(3) Prosessiteollisuuden kuljetus tarkoittaa pääasiassa kuljetuksia, joiden välitön määrä- tai lähtöpaikka on satama tai yksityisraide. Kuljetukset liittyvät olennaisesti kokonaislogistiikan hallintaan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti yhdistetyt kuljetukset, kemiallisen metsäteollisuuden kuljetukset ja kuljetukset, jotka suuntautuvat satamiin.
(4) Muu liikenne voi olla esim. ratatöihin liittyvää liikennettä tai museoliikennettä.

Jos RZD iskee enemmän tuohta pöytään kuin Rautaruukki tai Outokumpu, ja jos heidän "kansainvälinen juna" kulkee ympärivuotisesti ja useana viikonpäivänä, niin silloin sille varmaan annetaan sitten korkeampi prioriteetti kuin malmijunille.

t. Rainer
 
Hassua, muistelin jostain lukeneeni, että yksiselitteisesti kaikki muu liikenne väistää kv-liikennettä. No kuitenkin, ote verkkoselostuksesta:

Muutaman vuoden takaisissa verkkoselostuksissa kriteeristö oli muistaakseni määritelty eri tavalla, ja siellä mielestäni kansainvälinen liikenne oli ykkösprioriteetilla. Ilmeisesti ovat sitten muuttaneet tuotakin.
 
http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2012/11/14/Ven%C3%A4j%C3%A4+esitt%C3%A4%C3%A4+viikonlopun+aamujunaa+Imatralle/2012514544670/16
Venäjän matkustajaliikennelaitoksen FPK:n varapääjohtaja Oleg Nikitin ilmoittaa artikkelin mukaan, että valmiutta löytyisi sieltä päästä aloittaa liikennöinti Pietarin ja Imatran välillä jo ensi vuonna. Tarkoitus olisi liikennöidä sekä lauantaina että sunnuntaina, niin että juna lähtisi Pietarista aamulla klo 8:30 ja olisi puolen päivän maissa Imatralla. Takaisin päin juna lähtisi 19:00.

Nähtävämmin Viipuri-Imatra-ratayhteys on täyttänyt 120 vuotta ja sen kunniaksi Imatralle saapui juhlajuna Aleksanteri Nevskij 13.11 mukanaan kutsuvieraita. Se olisi ollut tavallisen kansan pällisteltävänä Imatran tavara-asemalla tuona päivänä. Seuraavana päivänä juna palasi takaisin. Juhlaseminaarikin siellä pidettiin tämän mukaan ja siitä sanotaan seuraavaa:
Seminaarissa kuullaan sekä suomalaisten että venäläisten rautatieliikenteen asiantuntijoiden ja asiakkaiden sekä tullin ja rajavartioviranomaisten puheenvuoroja. Venäjältä seminaariin osallistuvat muun muassa Venäjän matkustajaliikennelaitoksen varapääjohtaja Oleg Nikitin ja Lokakuun Rautateiden johtajan Oleg Valinsky, jotka puhemies Heinäluoma tapasi tiistai-iltana epävirallisesti.
 
Nähtävämmin Viipuri-Imatra-ratayhteys on täyttänyt 120 vuotta ja sen kunniaksi Imatralle saapui juhlajuna Aleksanteri Nevskij 13.11 mukanaan kutsuvieraita. Se olisi ollut tavallisen kansan pällisteltävänä Imatran tavara-asemalla tuona päivänä. Seuraavana päivänä juna palasi takaisin.

Itseäni harmittaa, kun en kuullut tästä kuin vasta seuraavana päivänä, sillä olisin voinut mennä tuota junaa katsomaan. :icon_frown: Onneksi vaunut.org:sta löytyy Jouni Hytösen ansiokas kuvasarja tuosta junasta.
 
Itseäni harmittaa, kun en kuullut tästä kuin vasta seuraavana päivänä, sillä olisin voinut mennä tuota junaa katsomaan.

Olihan tuosta paikallisessa mediassa (varmaankin), mutta ainakin Imatran kaupungin sekä Imatran seudun kehitysyhtiön nettisivuilla jo viikko(j)a ennen tapahtumaa tietoa.
 
Olihan tuosta paikallisessa mediassa (varmaankin), mutta ainakin Imatran kaupungin sekä Imatran seudun kehitysyhtiön nettisivuilla jo viikko(j)a ennen tapahtumaa tietoa.

Oli kyllä kerrottu monessa paikassa, kuten sanoit, mutta en siltikään saanut tuota tietoa kuin vasta jälkikäteen. Oma vikani kun en älynnyt Etelä-Saimaata lukea tarkemmin, jotta tuon tiedon olisin saanut. ;)
 
Takaisin
Ylös