Oy Karelian Trains Ltd (Helsinki-Pietari linjan tulevaisuus)

Molemmat henkilöt, Lenin ja Mannerheim, herättävät kuitenkin ainakin Suomessa ristiriitaisia. Hyvin harvat ihmiset tuskin kuitenkaan vastustaisivat molempia, edustavat he poliittisessa historiassa hyvinkin eri ääripäitä. Venäjällä Lenin nostattaa varmasti sekä positiivisia että negatiivisia tunteita, Mannerheimia keskiverto venäläiset eivät välttämättä niin hyvin tunne mutta nykypäivänä suhtautuminen lienee melko neutraali.
Lenin Suomen ja Venäjän väliä kulkevan junan nimenä on ihan ok, jos sellaista ei ole jo ennestään Venäjän kotimaan liikenteessä, ja jos tasapuolisuuden vuoksi on myös Mannerheim-juna. Suomessa taitaa muutenkin elää voimakkaana Lenin-kultti, esim jotkut ovat halunneet Lenin-patsaankin Helsinkiin (itse en kuulu heihin).

Tietysti autonomian aikaan sahasivat monet suomalaiset ja venäläiset poliittiset vaikuttajat vuorotellen Helsingin ja Pietarin väliä, kuten Snellmann ja Bobrikoff, mutta koska kaikkia heistä ei muisteta niin lämpimästi, on paras jättää ne rauhaan.

Yksi taiteiden alan edustaja, joka tunnetaan molemmissa maissa voisi olla Ville Haapasalo. Kyseessähän on suomalainen näyttelijä joka on luonut uraansa pääasiassa Venäjällä.

Kyllä ymmärtääkseni pitää olla jonkin aikaa sitten kuollut henkilö että voidaan käyttää junan nimenä.

Jos halutaan nimenomaan muistaa sekä Venäjällä että Suomessa ja/tai Karjalan kannaksella eläneitä ja vaikuttaneita taiteilijoita ja kulttuurivaikuttajia junan nimellä, niin muita joita tulee mieleen ovat:
- Juho Lallukka
- Maiju Lassila
- Tito Colliander
- Edith Södergran
- Georg de Godzinsky
- Carl Fabergé,
- Alexander Tillander,
- Ida Ahlberg,
- Ansa Ikonen,
- Tauno Palo (vaikka ei asunut Pietarissa, esiinyi monessa elokuvassa "venäjänsuomalaisena")

t. Rainer
 
Tai sitten unohdetaan tarpeeton henkilöpalvonta, ja keskitytään luonnollisiin maantieteellisiin nimiin. Matkan varrelta löytyy paljon enemmän tai vähemmän merkittäviä nimettyjä maastonmuotoja.
 
Jos taiteilijat unohdetaan, reitille sopisi mainiosti nimeksi "Белые ночи", "Valkeat yöt". Pohjolan valkeista öistähän niin Pietari kuin Helsinkikin ovat tunnetut. Lisäksi nimi kääntyisi vaivatta markkinoinnissa muillekin kielille. Nimi vain taitaa olla jo varattu.

Jokaista junaa sinänsä voi olla turha nimetä, ne kun lienevät kaikki samanlaisia ja tarvittaessa korvannevat toisiaan.
 
Jos taiteilijat unohdetaan, reitille sopisi mainiosti nimeksi "Белые ночи", "Valkeat yöt". Pohjolan valkeista öistähän niin Pietari kuin Helsinkikin ovat tunnetut. Lisäksi nimi kääntyisi vaivatta markkinoinnissa muillekin kielille. Nimi vain taitaa olla jo varattu.
Niin taitaa olla jo varattu. Samoin revontulet, pohjantähti, pyrstötähdet ja muut tähtitieteelliset ilmiöt ovat hyvin yleisiä junien nimissä ympäri maailman.

Jokaista junaa sinänsä voi olla turha nimetä, ne kun lienevät kaikki samanlaisia ja tarvittaessa korvannevat toisiaan.

Mun ajatukseni oli että junavuoroilla olisi nimi josta ne tunnistaa, ei junarungoilla. Eli samaan tapaan kuin Suomessa oli EP-junilla aikoinaan, ja keski-Euroopassa nykyäänkin monien Eurocity ja pitkän matkan yöjunien kohdalla.

t. Rainer
 
Mun ajatukseni oli että junavuoroilla olisi nimi josta ne tunnistaa, ei junarungoilla. Eli samaan tapaan kuin Suomessa oli EP-junilla aikoinaan, ja keski-Euroopassa nykyäänkin monien Eurocity ja pitkän matkan yöjunien kohdalla.

Sanoisin, että muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta junavuorojen nimet ovat historiaa. Vuoromäärät ovat sellaisia, ettei jokaista vuoroa kannata nimetä. Esimerkkinä vaikkapa Eurostar, joka kuvaa koko konseptia. On tyhmää nimetä eri tavalla neljä junavuoroa, jotka kaikki kuitenkin menevät vain Pietariin. Junayksikköjen nimeäminen ei vaikuta markkinointiin mitenkään. Harrastajille ne ovat mielenkiintoisia, mutta matkustajalle vain pieni yksityiskohta. Mutta jos kello neljän Allegron nimi on Mannerheim, ketä se oikeasti kiinnostaa? Allegro on se nimi, joka suuren yleisön mieleen jää, jos jää. Ja aikatauluvuorojen nimeäminen on vieläpä huomattavasti epäloogisempaa ymmärtää kuin junayksikköjen nimeäminen.

Toisaalta ei lentokoneitakaan nimetä ollenkaan.
 
Sanoisin, että muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta junavuorojen nimet ovat historiaa. Vuoromäärät ovat sellaisia, ettei jokaista vuoroa kannata nimetä. Esimerkkinä vaikkapa Eurostar, joka kuvaa koko konseptia. On tyhmää nimetä eri tavalla neljä junavuoroa, jotka kaikki kuitenkin menevät vain Pietariin. Junayksikköjen nimeäminen ei vaikuta markkinointiin mitenkään. Harrastajille ne ovat mielenkiintoisia, mutta matkustajalle vain pieni yksityiskohta. Mutta jos kello neljän Allegron nimi on Mannerheim, ketä se oikeasti kiinnostaa? Allegro on se nimi, joka suuren yleisön mieleen jää, jos jää. Ja aikatauluvuorojen nimeäminen on vieläpä huomattavasti epäloogisempaa ymmärtää kuin junayksikköjen nimeäminen.

Toisaalta ei lentokoneitakaan nimetä ollenkaan.

Eikö Skandinaviassa, Benelux-maissa ja saksankielisellä alueella käytetä enää kansainvälisissä junavuoroissa nimiä tyyliin "Mozart", "H.C Andersen", Ludvig Van Beethoven", "Albert Einstein" jne? Milloin ne on lopetettu?

Kyllä komea nimi junalla antaa tietynlaista hohdon ja laadun, ja ehkä vähän kodikkuudenkin tunnetta, ja korostaa enemmän perinteitä ja kultturellisia arvoja kuin steriili, anonyymi ja ylitehokas lentoliikenne joka on pelkkiä numerosarjoja ja kirjainlyhenteitä.

Aikoinaanhan Suomessa EP-junille annettiin nimet että ne erottuisi edukseen muista junista, ja Suomessa kulkeville neuvostoliittolaisille junille annettiin nimet Repin ja Tolstoi, kun niille tehtiin tasonkorotus joskus 1970-80 luvun taitteessa, olisikohan ollut Moskovan olympialaisten vuoksi?

Toinen juttu on, että pitääkö kaikkien allegro-junien sahata vain Hki-Pietari väliä? Mulla on sellaiset visiot että joku vuoro voisi lähteä aamulla vaikka Turun Satamasta palaten sinne illalla korvaten jonkun nykyisistä pendolino-vuoroista, ja miksi joku noista allegroista ei voisi ajaa Moskovaan asti? Tietysti byrokratia ym asettaa rajoitteita toistaiseksi, mutta pitää osata nähdä vähän tulevaisuuteenkin.

t. Rainer
 
Kyllä nimet aina parempia ovat kuin numerot. Järkeviä nimiä voi suoltaa valmiiksi jäsenneltynä esimerkiksi eliölajeista: paikkauskollisia tai tavallisia lintuja paikallisjunarunkoihin, muuttolintuja kaukojunarunkoihin. Tukholman Tunnelbana taitaa nimetä ainakin jonkun vaunusarjansa tavallisilla ihmisten nimillä niin, että vierekkäiset vaunut ovat aina vastakkaista sukupuolta. Erikoislaatuisiin juniin kannattaa kyllä miettiä tarkemmin suurempia merkityksiä.
 
Eikö Skandinaviassa, Benelux-maissa ja saksankielisellä alueella käytetä enää kansainvälisissä junavuoroissa nimiä tyyliin "Mozart", "H.C Andersen", Ludvig Van Beethoven", "Albert Einstein" jne? Milloin ne on lopetettu?
Käytetään toki, tässä tilanne joulukuulta 2007:
http://www.bahnseite.de/purespace/zugnamen.html
Kävin reilu kuukausi sitten Slovakiassa ja Itävallassa ja taisin sielläkin törmätä nimettyihin junavuoroihin.

Ja vaikka Hollannissa ei edes viitsitä käyttää junanumeroita muualla kuin NS:n aikataulukirjassa, niin onhan tuolla suunnalla sentään nimettyjäkin junia, tässä yksi:
http://www.b-rail.be/int/D/trains/night/jan_kiepura/index.php
 
Yleensä kai junille tai laivoille on tapana antaa vain kuolleiden henkilöiden nimiä, ja kuolemasta on pitänyt kulua jo jonkin aikaa, eli kaksi ensimmäistä eivät käy.
Ainakin laivojen tapauksessa elävien ihmisten nimiä on käytetty; kuuluisimpana esimerkkinä 1936 rakennettu Queen Mary, joka nimettiin (väärinkäsityksen seurauksena) Englannin tuolloisen kuninkaan Yrjö V:n vaimon mukaan. Myös suomalaisille tutumman Finnjetin nimeämistä Suomen silloisen istuvan presidentin mukaan harkittiin laivan ollessa rakenteilla 1970-luvulla. Onneksi tämä suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta...
 
Ainakin laivojen tapauksessa elävien ihmisten nimiä on käytetty; kuuluisimpana esimerkkinä 1936 rakennettu Queen Mary, joka nimettiin (väärinkäsityksen seurauksena) Englannin tuolloisen kuninkaan Yrjö V:n vaimon mukaan. Myös suomalaisille tutumman Finnjetin nimeämistä Suomen silloisen istuvan presidentin mukaan harkittiin laivan ollessa rakenteilla 1970-luvulla. Onneksi tämä suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta...

Onko näin että QM olisi nimetty istuvan kuningattaren mukaan? Mulla on sellainen käsitys että sekä QM että sisaralus QE ovat saaneet nimensä 1600-luvulla vaikuttaneiden sennimisten kuningattarien mukaan.

Toki on Skandinaviassa nimetty laivoja istuvien kuninkaallisten henkilöiden mukaan, esim Ruotsin ja Tanskan valtionrautateiden useita junalauttoja ja myös Siljan autolautta Silvia Regina 1980-luvulta.
Myös suomalaisille tutumman Finnjetin nimeämistä Suomen silloisen istuvan presidentin mukaan harkittiin laivan ollessa rakenteilla 1970-luvulla. Onneksi tämä suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta.

Kyseisen presidentin etunimen sai siihen aikaan eräs jäänmurtaja.

Nyrkkisääntö taitaa olla, että elävien kuninkaallisten ja valtiomiesten mukaan saa kastaa laivoja, mutta yleensä vain valtion omistuksessa olevia, tai joissakin erikoistapauksissa myös kaupallisten varustamoiden omistamia. Elävien muiden henkilöiden nimiä näkee yleensä vain laivoissa joissa varustamon omistaa joku perheyritys jolloin laivoilla on voinut olla perheenjäsenten nimiä.

Matkustajajunien niminä on mun tietääkseni käytetty vain kuolleiden kuuluisien henkilöiden nimiä, valtiopäämiesten tai kuninkaallisten hyvin harvoin. Vetureiden kohdalla taas on käytetty ympäri maailman sekä virallisesti että epävirallisesti kuninkaalisten, valtiomiesten ja aatelisten nimiä.

t. Rainer
 
Finnair ei nimeä, mutta se onkin vähän poikkeuksellista. Esimerkiksi toinen kotimainen Blue1 nimeää kaikki koneensa. Kuin myös SAS, KLM ja Lufthansa nyt ainakin (ulkomuistista muisteltuna).

Finskin 60-luvun suihkukonetyypeistä kaikilla oli nimet: Super Caravellet oli nimetty kaupunkien mukaan ja DC 8:t olivat nimeltään Paavo Nurmi, Jean Sibelius ja J.K. Paasikivi.

t. Rainer
 
Toisaalta ei lentokoneitakaan nimetä ollenkaan.

Eräs esimerkki elävien henkilöiden mukaan nimetyistä lentokoneista on viime vuodelta Qantasin ensimmäinen Airbus 380, joka sai nimensä Nancy Bird-Waltonin mukaan. Valitettavasti tosin Nancy ei kauaa ehtinyt nauttimaan tästä kunniasta elävien kirjoissa, vaan poistui "taivaalliseen lennostoon" tammikuun 13. päivänä 2009.

Lisätietoja
http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Bird_Walton
http://www.qantas.com.au/info/flying/A380/index
 
Onko näin että QM olisi nimetty istuvan kuningattaren mukaan? Mulla on sellainen käsitys että sekä QM että sisaralus QE ovat saaneet nimensä 1600-luvulla vaikuttaneiden sennimisten kuningattarien mukaan.
Useiden Cunard Linen (ja linjaliikenteen yleensä) historiaa käsittelevien kirjojen mukaan Queen Maryllä tarkoitettiin nimenomaan tuolloista kuningatarta. Cunard Line halusi antaa alukselleen nimeksi Victoria (yhtiön laivojen nimet päättyivät perinteisesti -ia), mutta kuninkaallisen nimen käyttämsieen vaadittiin lupa kuninkaalta. Asian kuninkaalle esitellyt Cunardin edustaja muotoili asiansa "We'd like to name our next ship after the greatest queen England has ever had", johon Yrjö V vastasi "My wife would be delighted." Kuningasta ei ilmeisesti ollut korrektia korjata tälläisessä asiassa, joten Cunard joutui muuttamaan suunnitelmiaan ja nimeämään laivansa tuolloisen kuningattaren mukaan.

Ruotsalainen Sessan Linjen (1935-1982) nimesi myös aluksensa Ruotsin elossa olevien prisessojen mukaan (viimeinen näistä oli Kronprisessan Victoria, nimetty neljävuotiaan kruununperillisen mukaan).
 
Lenin Suomen ja Venäjän väliä kulkevan junan nimenä on ihan ok, jos sellaista ei ole jo ennestään Venäjän kotimaan liikenteessä, ja jos tasapuolisuuden vuoksi on myös Mannerheim-juna. Suomessa taitaa muutenkin elää voimakkaana Lenin-kultti, esim jotkut ovat halunneet Lenin-patsaankin Helsinkiin (itse en kuulu heihin).
Olisi kyllä aika uskomatonta, jos joku Suomessa edes esittäisi Helsinki-Pietari-junan nimeksi Leniniä. Venäjältäkään en ihan helpolla usko sellaista esitystä tulevan eikä yksikään juna Leninin nimeä siellä kanna, vaikka muita historiallisia, punaväritteisiäkin nimiä on käytössä.

Pysytään mieluusti vain taiteilijoissa, jos junat täytyy nimetä.
 
Takaisin
Ylös