Viestiketju: VR:n selvitys junaliikenteen täsmällisyydestä

Taitaa olla selvittämistä myös itse selvitysten täsmällisyydessä. Uutisoinnin mukaan ensin pyydetty selvitys ei riitä ja nyt pyydetään toinen selvitys. Ja sen jälkeen varmaan kolmas ja neljäs...

Kummallisinta tässä selvittelyssä on venyminen ja vanuminen. Selvittämiselle on kuulemma annettu taas puoli vuotta aikaa. Seuraavaksi tietysti selvitellään ainakin toiset puoli vuotta, että tarttisko tehdä jotain? Ja kuka tekee ja kuka maksaa vai saadaanko hyvä syy lakkauttaa koko liikenne.

Viat, virheet ja epäkohdat pitäisi korjata heti. Niin luulisi sekä liiketalouden että ammattiylpeyden toimivan liikennöitsijällä ja sosiaalisen vastuun valtiolla. Mutta onko kyseessä jokin poliittinen pisteidenkeruu ja matkustavan kansan sumuttaminen?. Ei oikeasti huolta mistään, kun kansa mukisematta nielee hölmöilyt ja kustantaa kaiken, kun vaihtoehtojakaan ei ole? Onko juonena siirtää kaikki ratarahat moottoriteihin, kun selvitykset ovat edelleen kesken?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Omien havaintojeni mukaan junia myöhästyttää varsin usein erilaiset ratatyöt. Kuka on oikein vastuussa ratatöiden aikataulutuksesta, VR vai RHK? Ratatöissähän on usein monta toimijaa ja alihankkijaa, mutta jollakin on se päävastuu. Lisäksi junia joudutaan priorisoimaan ratatöiden aiheuttamien häiriöiden vuoksi, sen on huomannut kun on itse istunut junassa joka kulkee mahdollisimman alhaisella prioriteetilla.

Tietääkseni RHK vastaa ratatöiden aikataulutuksesta. Eri junille on annettu prioriteetit, joiden mukaan liikenteenohjaus toimii. Periaatteessa näin, mutta varmaankin häiriötilanteissa tuota prioriteettijärjestystä harvemmin noudatetaan...

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Sitten on usein haukuttu kauko-ohjausjärjestelmiä ja turvalaitteita liian vanhanaikaisiksi, kun todellisuudessa ne taitavat olla liian nykyaikaisia ja monimutkaisia, järjestelmät kaatuvat tuon tuosta ja ovat herkkiä ukonilmoille.

Kuulemma etelässä kauko-ohjauksen käyttöjärjestelmä (NETCON) tuppaa kaatumaan herkästi ja usein. No, onneksi niillä on varakone, joka usein toimii (yleensä).

VR:n LVM:lle antamasta selvityksestä http://www.mintc.fi/oliver/upl883-Se...st%E4%2012.pdf käy ilmi, että esimerkiksi turvalaitteiden ylijännitesuojauksen parantaminen ja heikkokuntoisten sähköratarakenteiden korjaustyöt on valmiit vasta vuoden 2010 lopussa. Myöhästymisiä on siis luvassa jatkossakin...

HS uutisoi, että VR aikoo pidentää matka-aikoja myöhästymisten vuoksi, kun aikataulut vaihtuvat joulukuussa. Suunnitelmissa on pidentää matka-aikoja useilla minuuteilla Seinäjoen ja Oulun ja Iisalmen ja Oulun välillä. Lisäksi Pendolinojen matka-aikaa kasvatetaan useilla minuuteilla Helsingin ja Tampereen välillä.

Junista on jo nyt saatu tosi hitaita.

Joskus 90-luvun alussa viikonloppujuna kulki Mikkelistä Helsinkiin Riihimäen kauttaa 2 tunnissa 45 minuutissa ja tavalliset EP:t noin kolme tuntia. Sen jälkeen on rakennettu oikorata Lahdesta ja Keravalle ja parannettu ratoja paljon.

Vaan yhä IC2:t kulkevat merkittävästi lyhyemmän matkan noin kolmessa tunnissa. Pendoliino taittaa välin nopeimmillaan 2 tunnissa 25 minuutissa.

Syykin on selvä, 1990-luvun alussa junat lähtivät asemalta heti eteenpäin. Kun viimeksi matkustin Pendoliinolla Helsingistä Mikkeliin, juna odotteli joka ainoalla asemalla minuuttitolkulla ja oli silti aikataulussa. Junan seisoessa asemilla tuli vähän maitojunafiilis.

Kuinka paljon löysää aikatauluissa pitää olla, että junat pysyvät aikatauluissa? Vai onko kyse vaan siitä, että Pendoliinot ovat niin usein rikki? Ja miten ihmeessä IC:t ajavat noin hitaasti? Eikö IC-kalustollakin päästäisi liki 2,5 tunnin ajo-aikaan, kun vaan ajettaisiin eikä odoteltaisi?

Vai halutaanko vaan, että Pendoliinot vaikuttavat nopeilta ja IC aikataulut on kiusalla hidastettu maitojuna-tasolle?

Liikenneministerin kovistelu näyttää aiheuttavan lisää toimenpiteitä VR:llä ja RHK:lla. Myös matkustajainformaatiota parannetaan:

Alunperin kirjoittanut VR

VR ja Ratahallintokeskus (RHK) selvittävät joulukuun loppuun mennessä, miten junaliikenteen poikkeustilanteista voitaisiin tiedottaa matkustajille nykyistä paremmin. Pohdinnan kohteina ovat muun muassa asema- ja junakuulutusten sekä laiturinäyttöjen tekniikka, Internetin käyttö, mobiiliratkaisut ja henkilöstön osaaminen.

Selvityksen tekee työryhmä, jossa VR:ää edustavat puheenjohtajana toimiva henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen, viestintäjohtaja Martti Mäkinen ja liikennepäällikkö Mauno Haapala. RHK:n edustaja työryhmässä on liikennejohtaja Anne Herneoja. Työryhmään kuuluu ulkopuolisena asiantuntijana viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen.

Mielenkiintoinen seurattava on ollut InterCity 50 Rovaniemeltä Helsinkiin. Matkaa tulee 900 kilometriä, usealla risteysasemalla on vaihtoyhteyksiä kyseiseen junaan/junasta, yksiraiteista rataosaa tullaan matkasta noin 80%. Kaikki mahdollisuudet siis ovat olemassa siihen, että ongelmia olisi tarjolla matkan varrella.

Fakta kuitenkin on, että junan täsmällisyysprosentti oli syyskuussa määräasemalla 100%. Tämä tarkoitti, että juna oli jokaisena päivänä perillä 0-5 minuutin tarkkuudella määräasemallaan. Syyskuun 30. päivänä tosin tuli pieni tahra eli juna oli Helsingissä jpl:n http://sr1.fi/liikenne/ tilastojen mukaan 13 minuuttia myöhässä. Syynä "este radalla" Riihimäki-Tikkurila välillä.

VR:n 5 minuutin täsmällisyyskriteeri on aika hassu, sehän koskee vain junan pääteasemaa

Helsingistä Ouluun kulkeva juna saattaa olla Tampereella myöhässä 15 minuuttia. Löysien aikataulujen takia se saa helposti kurottua myöhästymisen kiinni Ouluun mennessä. VR:n tilastojen mukaan kuitenkaan yksikään tällaisen junan matkustaja ei saapunut myöhässä perille.

Tosiasiassa suurin osa junan matkustajista tulee myöhässä perille, koska Tampereelle jää niin suuri osa junan väestä.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

VR:n 5 minuutin täsmällisyyskriteeri on aika hassu, sehän koskee vain junan pääteasemaa

VR:llä käytössä oleva junien seurantajärjestelmä JuSe tilastoi kaikki suurimmat pysähdysajat sekä niillä mahdolliset poikkeamat aikatauluista. Olen nähnyt paikallisille lehdille kerrotun tällaisia tietoja eli täsmällisyysprosentteja myös väliasemilla, jotka ovat mielestäni asiallista informaatiota. Kokonaisuuden kannalta pääteasema on kuitenkin junan lopullisen aikataulun päätepiste. Tilastoja tehdään myös jo ennen matkustajien saapumista junaan eli lähtemisten täsmällisyyttä tarkkaillaan jo Ilmalan ratapihalta alkaen ja kaikki myöhästymiset selvitetään eli tiedustellaan myöhästymisen syy junan vaihtotyöstä vastaavalta konduktööriltä myöhemmin, mikäli hän ei syytä muista kertoa asetinlaitteelle junan vaihtotyövalmiutta ilmoittaessaan.

Mielestäni vain pääteasemia koskeva kriteeri on älytön. Tamperelaista eikä seinäjokista paljon lohduta, jos juna on Rovaniemellä ajoissa mutta Treella ja Seinäjoella 20 min myöhässä.

Kriteeri antaa liian hyvän kuvan todellisuudesta.

Näitä muutaman vuoden takaisia on hauska lueskella nyt, ja miettiä mikä onkaan muuttunut - vai onko mikään?