Kuljettajilta lippuja Karjaa-Hanko-välin junissa

Liittynyt
27 Huhtikuu 2006
Viestit
2,697
Lainaus, alunperin Vr-konserni:

VR-konserni sanoi:
Matkustajat voivat ostaa lippuja kuljettajilta Karjaa–Hanko-välin kiskobusseissa 1.10.–11.11. Kokeilu koskee Karjaan ja Hangon välistä kiskobussiliikennettä maanantaista torstaihin. Maanantaisin koeliikenteessä paikkakuntien välillä on viisi junavuoroa ja tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin yhdeksän junavuoroa. Muut junavuorot liikennöidään normaalisti.

Kuljettaja myy lippuja Karjaan ja Hangon välisille junamatkoille. Kun junamatkan suuntautuu edelleen Helsinkiin tai Turkuun päin, matkalippu kannattaa hankkia jo etukäteen.

Junassa on kokeiluviikkojen ajan myös konduktööri lähinnä opastustehtävissä.

Kokemusten perusteella päätetään, tuleeko kokeilusta pysyvä käytäntö kiskobussiliikenteessä. Matkan sujuvuuden takia junalippu kannattaa kuitenkin hankkia etukäteen.

Lipunostomahdollisuuksia on useita. Lippuja saa asemien lipunmyynneistä, Junamaateista ja VR:n verkkokaupasta osoitteesta vr.fi. Lipun voi myös tilata VR:n puhelinpalvelusta ja noutaa R-kioskilta.

VR:llä on käytössä 16 kiskobussia, jotka liikennöivät syöttö- ja poikittaisradoilla eri puolilla Suomea.

Ensimmäinen kiskobussi alkoi liikennöidä kesäkuussa 2005 Joensuun ja Pieksämäen välillä. Loppuvuodesta 2005 alkaen kiskobussit ovat liikennöineet Iisalmen ja Ylivieskan välillä ja vuoden 2006 alusta lähtien väleillä Karjaa–Hanko, Savonlinna–Parikkala ja Tampere–Haapamäki.

Mitäs mieltä olette?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Uutinen ei kerro, kumpi tarkastaa lippunsa etukäteen ostaneiden matkustajien liput, kuljettaja vai konduktööri. Se kuitenkin vie varmaan enemmän aikaa kuin lippujen myyminen.
 
Kuljettajarahastushan oli alunperin tarkoituskin toteuttaa tässä kalustossa. Näin kertoo YLE24:n arkistohaku tilauspäätöksen teon jälkeen:

YLE24:n arkistohaku
Otsikko VR tilaa kiskobusseja
Julkaisuaika 30.08.2001 15:05
Palvelu Uutiset

VR tilaa 16 kiskobussia Tsekistä...

Kiskobussissa kuljettaja hoitaa myös rahastuksen, mikä alentaa kustannuksia.

...
 
Tuon kokeilun aikana Konduktööri on vähän tyhjän panttina, kun ei myy lippuja. Vaikka Kuljettaja kuinka myisi lippuja, on jonkun konduktöörin tyyppisen henkilön oltava junassa, sillä liput pitää tarkastaa, ja olla muutenkin matkustajien tavoitettavissa. Kuljettaja ei korvaa konduktööriä, vaikka kuinka lippuja myisi.
 
Tuon kokeilun aikana Konduktööri on vähän tyhjän panttina, kun ei myy lippuja. Vaikka Kuljettaja kuinka myisi lippuja, on jonkun konduktöörin tyyppisen henkilön oltava junassa, sillä liput pitää tarkastaa, ja olla muutenkin matkustajien tavoitettavissa. Kuljettaja ei korvaa konduktööriä, vaikka kuinka lippuja myisi.


Miksi liput täytyy tarkistaa? Suuri osa junaliikenteestä on jo nyt avorahastuksessa.
 
Paras ratkaisu ainakin kertalipun ostoon olisi tietysti asentaa joka liikennepaikalle toimiva lippuautomaatti.

Oli systeemi sitten mikä tahansa, niin pitäisi johdonmukaisesti olla joka junassa samalla rataosalla sama järjestelmä. Etukäteen kausilipun ostaneelle, säännöllisesti matkustavalle ei ole väliä, miten ja missä kertalippuja myydään. Satunnaista kulkijaa sen sijaan ärsyttää tuollainen sekoilu, että jonakin viikonpäivänä ja kellonaikana kuljettaja rahastaa ja toisena ei.

Ja taas joku saa hyvän tekosyyn olla menemättä junalla: en mä tiedä mistä tällä kertaa hankkisin lipun, mutta auto käynnistyy joka päivä samalla avaimella. :mad:
 
Käytäntöähän voi aina muuttaa. Suurin osa taajamajunista on jo nyt avorahastuksessa. Ja merkittävässä osassa taajamajunayksiköistä ei ole ruuhka-aikaan henkilökuntaa paikalla.
 
Käytäntöähän voi aina muuttaa. Suurin osa taajamajunista on jo nyt avorahastuksessa. Ja merkittävässä osassa taajamajunayksiköistä ei ole ruuhka-aikaan henkilökuntaa paikalla.

Taajamajunissa (Dm12) ollaan menty periaatteella kuljettaja+konduktööri jo jonkin aikaa. Yksi konduktööri hoitaa siis mitä ehtii useammassa yksikössä vaihtaen tarvittaessa aina väliasemalla seuraavaan yksikköön. Tästä on koitunut jo lipputulojen menetyksiä esim. yhden aseman välin matkoilla, kun konduktööri ei vain pysty hoitamaan kaikkia työtehtäviään.

Sm-kaluston taajamajunissa (Ri-Tpe, Lh-Kv, Kv-Kts) kuuluu olla konduktööri joka yksikössä. Konduktöörit tarkastavat kaikkien matkustajien matkaliput ja myyvät ne tarvitsijoille. Lähiliikennealueella sama käytäntö on käytössä rataosilla Kkn-Kr, Ri-Lh ja Ke-Lh.

Voin vain kuvitella, että millaisia myöhästymisminuutteja tulee vilkkaimmilla vuoroilla kuljettajan myydessä lippuja asiakkaille. Koeliikenteessä on sovittu tietyistä aikarajoista myöhästymisten kanssa. Konduktööri on tosiaan junissa koeliikenteessäkin mukana opastamassa asiakkaille oikeaa käytäntöä tässä mallissa.

Seuraavat asiat ovat ainakin minun kiinnostuksen alla kokeilussa:
1) täsmällisyys
2) lipunmyyntitulot
3) turvallisuus matkustamossa
4) kokeilun vaikutus asiakaspalveluun

Tarkennetaan:
1) kuljettaja ei myy lippuja ajaessaan. Varmasti vaikuttaa, kun pysähdysajat pitenevät.
2) mikäli kuljettaja vain myy lippuja, niin kasvaako liputtomien määrä.
3) kuljettaja ei tiedä matkustamon tapahtumista, eikä voi puuttua niihin ajon aikana.
4) kuljettaja ei voi opastaa tai etsiä tietoja esim. jatkoyhteyksistä ilman, että se vaikuttaisi aikataulussa pysymiseen. Konduktööri on tullut asiakkaan luo, nyt asiakas menee lippuja myyvän kuljettajan luo. Kuljettaja myy vain Hanko-Karjaa välin lippuja ymmärtääkseni. Asiakkaan on siis ostettava lippu uudestaan jatkoyhteysjunassa tai Karjaan asemalta, jonne tuskin ehtii junan saapuessa myöhässä.

No, mielenkiinnolla odotan tulevaa - pelonsekaisin tuntein kuitenkin, vaikka harvoin olen mitään uutuuksia vastaan ollutkaan.
 
Aika osaan noista ongelmista auttaa, että kaikkiin taajamajuniin merkitään lipunmyyntiosasto ja siihen asennetaan lipunmyyntiautomaatti.

Ei kaikissa junissa tarvita välttämättä rahastajaa. Rahastajista on raitiovaunuissakin luovuttu jo vuosikymmeniä sitten.
 
Siis onko tarkoitus, ettei noissa Hanko-Karjaa junissa ole tulevaisuudessa konnaria ollenkaan? Vai mikä järki tuossa on, että kuljettaja myy liput ja konnari tarkistaa?
 
Tarkennetaan:
4) kuljettaja ei voi opastaa tai etsiä tietoja esim. jatkoyhteyksistä ilman, että se vaikuttaisi aikataulussa pysymiseen. Konduktööri on tullut asiakkaan luo, nyt asiakas menee lippuja myyvän kuljettajan luo. Kuljettaja myy vain Hanko-Karjaa välin lippuja ymmärtääkseni. Asiakkaan on siis ostettava lippu uudestaan jatkoyhteysjunassa tai Karjaan asemalta, jonne tuskin ehtii junan saapuessa myöhässä.

No, mielenkiinnolla odotan tulevaa - pelonsekaisin tuntein kuitenkin, vaikka harvoin olen mitään uutuuksia vastaan ollutkaan.

Olisi mielenkiintoisaa tietää sellainen yksityiskohta kuten:

Osaavatko Hanko-Karjaa väliä ajavien Dm12 kiskobussijunien kuljettajat, jotka nyt joutuvat asiakaspalvelutehtäviin, ruotsia?

Hangon radan varren kolmesta kunnasta kahdessa, Karjaalla ja Tammisaaressa enemmistökieli on ruotsi, ja Hangossakin ruotsinkielisten osuus on hyvin suuri. Hangon radalla konduktöörit ja asemien lipunmyyjät ovat aina osaneet ruotsia, monet puhuvat sitä äidinkielenään, ja paikalliset ruotsinkieliset matkustajat ovat arvostaneet sitä. Sikäläisten, ainakin vanhempien ruotsinkielisten suomenkielentaito ei ole sitä luokkaa kuin pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten, että kielenvaihto suomeksi sujuisi ongelmitta.

Ovatko Dm12 -junien kuljettajat useimmiten kotoisin sieltä missä junia ajetaan, vai määrätäänkö kuskeisi niihin myös muualta Suomesta kotoisin olevia, ja jos on, niin miten tässä Hangon radan tapauksessa heidän keilitaitonsa on varmistettu?

Tietysti kuskien olisi suomen ja ruotsin lisäksi hyvä osata myös englantia, koska Hangon radan paikkakunnilla matkailee paljon ulkomaisia turisteja.

t. Rainer
 
Osaavatko Hanko-Karjaa väliä ajavien Dm12 kiskobussijunien kuljettajat, jotka nyt joutuvat asiakaspalvelutehtäviin, ruotsia?

Uskoisin, että suurinosa osaa ruotsia tai ainakin suomenruotsia (joka toinen sana suomeksi ja sitten ruotsiksi). Kuljettajat ovat pääasiasta samalta seudulta kotoisin olevia.

Hangon radan varren kolmesta kunnasta kahdessa, Karjaalla ja Tammisaaressa enemmistökieli on ruotsi, ja Hangossakin ruotsinkielisten osuus on hyvin suuri. Hangon radalla konduktöörit ja asemien lipunmyyjät ovat aina osaneet ruotsia, monet puhuvat sitä äidinkielenään, ja paikalliset ruotsinkieliset matkustajat ovat arvostaneet sitä. Sikäläisten, ainakin vanhempien ruotsinkielisten suomenkielentaito ei ole sitä luokkaa kuin pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten, että kielenvaihto suomeksi sujuisi ongelmitta.

Viimeisten vuosien aikana Helsingin konduktöörit ovat hoitaneet Hangon radalla työtehtävät. Aivan kaikki eivät ole osanneet ruotsia, mutta tarvittaessa asiakkaan kanssa on voitu käyttää matkapuhelimen välityksellä tulkkaamista ellei asia ole tullut ilman sitä selväksi. Myös kanssamatkustajia voi pyytää apuun tarvittaessa ja itse ainakin havaitessani tulkkaustarvetta paikassa kuin paikassa tarjoan apuani. Viimeksi esim. Silja Europalla vähäisellä venäjänkielen taidollani autoin vanhemman herrasmiehen ravintolaan.

Ymmärrän hyvin suomenruotsalaisten mielipiteen, että heidän tulee saada palvelua omalla kielellään. Kuitenkin olen jonkun kerran käynyt aiheesta keskusteluja, että mikäli Suomi on kaksikielinen maa ja toisen henkilön täytyy osata ruotsia, niin eikö tasa-arvon nimissä myös toisen henkilöistä pitäisi osata suomea? Olen vähemmistöjen kannattaja, mutta tietty kiihkoilu tässäkin asiassa menee mielestäni välillä hieman yli.

Ovatko Dm12 -junien kuljettajat useimmiten kotoisin sieltä missä junia ajetaan, vai määrätäänkö kuskeisi niihin myös muualta Suomesta kotoisin olevia, ja jos on, niin miten tässä Hangon radan tapauksessa heidän keilitaitonsa on varmistettu?

Taitaa kiskobussit kulkea kaikkialla lähimmän varikon miehillä. Karjaa-Hanko välillä ajaa Karjaan kuljettajat, koska Hangossa ei omia kuljettajia ole. Toki joku Karjaan kuljettajistakin asuu Hangossa ja käy töissä Karjaalla.

Tietysti kuskien olisi suomen ja ruotsin lisäksi hyvä osata myös englantia, koska Hangon radan paikkakunnilla matkailee paljon ulkomaisia turisteja.

Mitä enemmän kielitaitoa on, sitä paremmin asiakaspalvelutehtävissä pärjää. Henkilökohtaisesti ymmärrän varsin hyvin vanhempien kollegoiden nuoria vähäisemmän kielitaidon, koska heidän lähtökohdat kouluista on aivan erilaiset kuin nykynuorilla. Me olemme olleet kielikylvyssä jo 3.luokalta alkaen ja koulussa on voinut opiskella jopa 3-5 kieltä.

Itse aloitin tänä syksynä venäjän opiskelun, joten tulevaisuudessa yritän tarjota asiakaspalvelua äidinkieleni suomen lisäksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Myös asiakaspalvelun perusalkeita eli kohteliaisuuksia pyrin käyttämään virolaisten, japanilaisten, italialaisten ja tsekkien kanssa. Ei sitä koskaan ole haittaa ollut, kun on voinut heittää tsekkiläisille "Ahoj, jak se mas?" Ilmeet ovat olleet mitä parhaimpia. Kiitos jääkiekkoilija Otakar Janeckyn ja sydneyläisessä salibandyjoukkueessa olleiden joukkuekavereiden kanssa käytyjen keskustelujen.
 
Siis onko tarkoitus, ettei noissa Hanko-Karjaa junissa ole tulevaisuudessa konnaria ollenkaan? Vai mikä järki tuossa on, että kuljettaja myy liput ja konnari tarkistaa?

Ymmärtääkseni käytössä olevan koeliikenteen aikana asiakkaat leimaavat itse omat lippunsa leimauslaitteissa, kuljettaja myy lippuja Karjaa-Hanko rataosalle ja konduktööri on ainoastaan opastamassa uutta käytäntöä. Mikäli juna meinaa jäädä myöhään, niin konduktööri vaihtaa opastustehtävistä myyntiin.
 
Takaisin
Ylös