Kuljettajilta lippuja Karjaa-Hanko-välin junissa

Ymmärrän hyvin suomenruotsalaisten mielipiteen, että heidän tulee saada palvelua omalla kielellään. Kuitenkin olen jonkun kerran käynyt aiheesta keskusteluja, että mikäli Suomi on kaksikielinen maa ja toisen henkilön täytyy osata ruotsia, niin eikö tasa-arvon nimissä myös toisen henkilöistä pitäisi osata suomea? Olen vähemmistöjen kannattaja, mutta tietty kiihkoilu tässäkin asiassa menee mielestäni välillä hieman yli.

Näin on, mutta asiaspalvelutilanteissa tulee aina mennä asiakkaan kielen mukaan, jos mahdollista. Eli jos Pännäisissä oli ruotsinkielinen lipunmyyjä, hänen tuli osata myydä liput myös på finska suomenkielisille asiakkaille, vaikka paikkakunnalla asuu vain muutamia suomalaisia. Vastaavasti (läntisellä) Uudellamaalla lipunmyyjien on osattava sekä suomea että ruotsia.

Näistä kieliasioista voi mielestäni joustaa esim. jossain Nurmeksen nurkilla, vaikka toki erinomaisen hyvänä asiana voi pitää, jos pohjoiskarjalainen vek/konnari myy liput monella kielellä. :)
 
Ymmärrän hyvin suomenruotsalaisten mielipiteen, että heidän tulee saada palvelua omalla kielellään. Kuitenkin olen jonkun kerran käynyt aiheesta keskusteluja, että mikäli Suomi on kaksikielinen maa ja toisen henkilön täytyy osata ruotsia, niin eikö tasa-arvon nimissä myös toisen henkilöistä pitäisi osata suomea?
Sinun kannattaa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevänä muistaa, että jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän saattaa seuraavalla kerralla valita bussin tai henkilöauton junan sijaan. Silloin asiasta kärsii nimenomaan palveluntarjoaja.
Toki asiakaskin kärsii, jos saamatta jäävä palvelu ei ole korvattavissa muuten, tai korvaava palvelu on hankalampi käyttää. Mutta silloinkin asiakas tekee itse päätöksen miten tilanteen ratkaisee.
 
Uskoisin, että suurinosa osaa ruotsia tai ainakin suomenruotsia (joka toinen sana suomeksi ja sitten ruotsiksi). Kuljettajat ovat pääasiasta samalta seudulta kotoisin olevia.
Se on hyvä se.

Ymmärrän hyvin suomenruotsalaisten mielipiteen, että heidän tulee saada palvelua omalla kielellään. Kuitenkin olen jonkun kerran käynyt aiheesta keskusteluja, että mikäli Suomi on kaksikielinen maa ja toisen henkilön täytyy osata ruotsia, niin eikö tasa-arvon nimissä myös toisen henkilöistä pitäisi osata suomea? Olen vähemmistöjen kannattaja, mutta tietty kiihkoilu tässäkin asiassa menee mielestäni välillä hieman yli.
Nythän oli kyseessä virallisesti kaksikielisistä alueista joissa ruotsi on enemmistökieli tai ruotsinkielisten osuus on niin korkea että luulisi infoa saatavan ruotsiksi. Ei sen tarvitse olla niin viimeisen päälle oikein lausuttua, ja jotain radiopuhelinta avuksi käyttäen jos se sujuu on sekin ok. Vastaavasti ei kukaan ruotsinkielinen kuvittele että Karjalan tai Savon ratojen junissa ja asemilla kukaan osaisi palvella ruotsiksi, koska ne ovat kokonaan suomenkielisiä alueita, mutta jos osattasiiin niin ei se tietenkään olisi haitaksi.

Kuten jo kirjoitin, niin heikoimmat suomen taidot on lähinnä vanhemman polven suomenruotsalaisilla joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia sitä kunnolla koulussa, eräissä tapauksissa lapsilla ja nuorilla joilal oppiminen on vielä kesken, sekä Skandinaviasta Suomeen muuttaneilla määrittelemättömälle siirtolais- ja paluumuttaajajoukolle. Nämä nimittäin usein muuttavat juuri ruotsinkielisvoittoisille alueille.

Mitä enemmän kielitaitoa on, sitä paremmin asiakaspalvelutehtävissä pärjää. Henkilökohtaisesti ymmärrän varsin hyvin vanhempien kollegoiden nuoria vähäisemmän kielitaidon, koska heidän lähtökohdat kouluista on aivan erilaiset kuin nykynuorilla. Me olemme olleet kielikylvyssä jo 3.luokalta alkaen ja koulussa on voinut opiskella jopa 3-5 kieltä.

Itse aloitin tänä syksynä venäjän opiskelun, joten tulevaisuudessa yritän tarjota asiakaspalvelua äidinkieleni suomen lisäksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Myös asiakaspalvelun perusalkeita eli kohteliaisuuksia pyrin käyttämään virolaisten, japanilaisten, italialaisten ja tsekkien kanssa. Ei sitä koskaan ole haittaa ollut, kun on voinut heittää tsekkiläisille "Ahoj, jak se mas?" Ilmeet ovat olleet mitä parhaimpia. Kiitos jääkiekkoilija Otakar Janeckyn ja sydneyläisessä salibandyjoukkueessa olleiden joukkuekavereiden kanssa käytyjen keskustelujen.

Se ei ole uutta minulle että kaikilla maailman rautateillä pitkän linjan ammatilaiset osaavat tavallisesti vain äidinkieltään kunnolla, ja että kaikki matkustajainfo on usein yksikielistä. Junilla säännöllisesti matkustavat tietävät sen, mutta satunnaiset matkailijat jotka yrittävät vieraassa maassa saada tietoa junissa ja asemilla jollain muulla kuin maan ykköskielellä ovat usein pulassa. Moni joka kokee junissa saaneensa olematonta palvelua eikä kunnollisia vastauksia kysymyksiinsä oppivat kantapään kautta varoa niitä matkoillaan, ja valitsee mielummin lentokoneen, koska ilmailuihmiset ainakin osaavat kieliä. (osaavatko he palvella on sitten toinen juttu)

Suomen kieli on niin harvinainen kieli maailmassa että kaikki ponnistukset mitä tehdään rautatieläisten kielitaidon lisäämiseksi ovat plussaa, joten konduktööri Nylund on oma-aloitteisuutensa vuoksi hatunnoston arvoinen!

t. Rainer
 
Tässä kuitenkin mielestäni muutamia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon ennen kuin tehdään päätös siirtymisestä pysyvästi kuljettajarahastukseen:

1. Täsmällisyys
Dm12-junat kulkevat pääosin rataosilla joilla ei ole lipunmyyntiasemia tai lippuautomaatteja. Lisäksi näitä junia käyttävät matkustajat ovat usein jatkamassa matkaa toisella junalla esim. Karjaalta Helsinkiin. Näin ollen liputtomalle matkustajalle on myytävä hitaanpuoleisesti toimivalla PTVM-myyntilaitteella matkalippu sekä junatyyppikohtainen vaihtolippu. Vaihtoyhteysjunan tyyppi (P,IC,Pendo) on selvitettävä erikseen taskuaikataulusta tai jostakin muusta luntista. Myyntilaitteessa kun ei toistaiseksi ole aikataulujen hakutoimintoa tai muutakaan Online-tietokantaa. Ja kun nämä vielä voidaan maksaa esimerkiksi pankkikortilla tai junashekillä saattaa koko operaatioon tuhraantua melkoisesti aikaa joka on pois ajoajasta ja aiheuttaa välittömästi myöhästymisen. Kenties hankkeen suunnittelija on kuvitellut, että esimerkiksi Karjaa-Hanko välillä myydään vain joitain kiinteähintaisia kertalippuja jotka on nopea repäistä koneesta pihalle ja maksetaan aina tasarahalla.

2. Turvallisuus
Junaa kuljetetaan opasteiden sekä kulunvalvontalaitteen antamien tietojen mukaan. Näin ollen kuljettaja ei voi ajon aikana ruveta kovinkaan perinpohjaisesti tiirailemaan vaunun takaosaan siellä mahdollisesti olevan järjestyshäiriön varalta.

3. Asiakaspalvelu
Kaikki eivät ole synnynnäisiä asiakaspalvelijoita eikä kuljettajilta ole välttämättä työhönottotilanteessa sitä vaadittukaan. Konduktööreille sen sijaan se on ehdoton työhönottamisen edellytys ja aiheesta on myös säännöllisesti järjestetty koulutuksia ja valmennuksia asiakaspalvelutaitojen hiomiseksi.

4. Häiriötilanteet
Tässä muutama esimerkki konduktöörin tarpeellisuudesta poikkeavissa tilanteissa JT:stä suoraan poimittuna:
Kohta 8.7 Juna peräyttäminen: Jos peräytettävällä osuudella on tasoristeys, on kuljettajan järjestettävä peräytyssuuntaan tähystäjä, jolla on yhteys kuljettajaan

Kohta 8.8. Yksikön kuljettaminen ilman toimivaa turvalaitetta: Turvalaite on vetokalustossa oleva laite, joka pysäyttää kaluston kuljettajan menettäessä toimintakykynsä. Yksikön Sn ilman toimivaa turvalaitetta on 50. Turvalaitteen vikaantuessa on kuljettajan ilmoitettava liikenteenohjaukselle turvalaitteen poiskytkemisestä. Kun yksikössä ei ole turvalaitetta on ohjaamossa kuljettajan lisäksi oltava TOINEN HENKILÖ, joka tarvittaessa osaa tehdä hätäjarrutuksen.

Tässä siis muutamia pointteja, jotka tulee mielestäni ottaa huomioon ennen kuin tehdään hätäisiä ratkaisuja, joissa on tarkoituksena vain henkilöstökustannusten minimointi, kenties turvallisuuden ja asiakaspalvelun kustannuksella.
 
Jos kiskobussissa ei ole konduktööriä, niin liikennöintikustannukset pienenevät. Tällöin yhteiskunta voi tilata samansuuruisella määrärahalla aiempaa enemmän liikennöintiä. Eikö vain?
 
Tässä kuitenkin mielestäni muutamia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon ennen kuin tehdään päätös siirtymisestä pysyvästi kuljettajarahastukseen:

3. Asiakaspalvelu
Kaikki eivät ole synnynnäisiä asiakaspalvelijoita eikä kuljettajilta ole välttämättä työhönottotilanteessa sitä vaadittukaan. Konduktööreille sen sijaan se on ehdoton työhönottamisen edellytys ja aiheesta on myös säännöllisesti järjestetty koulutuksia ja valmennuksia asiakaspalvelutaitojen hiomiseksi.

4. Häiriötilanteet
Tässä muutama esimerkki konduktöörin tarpeellisuudesta poikkeavissa tilanteissa JT:stä suoraan poimittuna:
Kohta 8.7 Juna peräyttäminen: Jos peräytettävällä osuudella on tasoristeys, on kuljettajan järjestettävä peräytyssuuntaan tähystäjä, jolla on yhteys kuljettajaan

Kohta 8.8. Yksikön kuljettaminen ilman toimivaa turvalaitetta: Turvalaite on vetokalustossa oleva laite, joka pysäyttää kaluston kuljettajan menettäessä toimintakykynsä. Yksikön Sn ilman toimivaa turvalaitetta on 50. Turvalaitteen vikaantuessa on kuljettajan ilmoitettava liikenteenohjaukselle turvalaitteen poiskytkemisestä. Kun yksikössä ei ole turvalaitetta on ohjaamossa kuljettajan lisäksi oltava TOINEN HENKILÖ, joka tarvittaessa osaa tehdä hätäjarrutuksen.

1. Kuljettajarahastus on tarkoitettu reiteille joilla matkustajamäärä on pieni. Asemille, joilta nousee enemmän matkustajia, voidaan sijoittaa lippuautomaatteja.

3. Eikös suuri osa kuljettajista ole alkujaan konduktöörejä?

4.8.7. Dm12 on kaksiohjaamoinen, joten sitä ei tarvitse peräyttää.

4.8.8. Säännössä ei määrätä, että toisen henkilön on oltava konduktööri (?).
 
3. Eikös suuri osa kuljettajista ole alkujaan konduktöörejä?

Kuljettajissa on myös entisiä konduktöörejä, mutta taitaa heidän määrä olla oikeastaan kahden käden sormin laskettavissa. Saattaa olla, että jokunen varvas voidaan joutua laskemaan mukaan. Siihen se sitten jääkin.
 
Kuljettajissa on myös entisiä konduktöörejä, mutta taitaa heidän määrä olla oikeastaan kahden käden sormin laskettavissa. Saattaa olla, että jokunen varvas voidaan joutua laskemaan mukaan. Siihen se sitten jääkin.

Ok, sitten on syytä laittaa jokunen kuski lisää kipparikoulutukseen.
 
Kun kumminkin veturinkuljettajista on tulossa pulaa, voisi olla järkevää kouluttaa konduktööreistä päteviä ajamaan kiskobussia. Semmoinen koulutus vaan, joka koskisi vain k.o. härvelin kuljettamista. Konnarilla on entuudestaan niin paljon tietotaitoa käytettävissään niin junaliikenteestä kuin kalustostakin, ettei koulutus olisi valtavan raskas. Varmaankin junailijoiden joukosta löytyisi kiinnostusta tähänkin, olihan sitä jo lättähattujen aikanaan tullessa.

Kuljettajan käyttöön on mahdollista hankkia toisenlainenkin lippukone - vaikkapa sellainen, josta saisi lipun suoraan seuraavaan yhteyteen. Jos vaikkapa Hanko-Karjaa -junaan suurimmilta asemilta vilkkaisimpiin juniin tulijat ostaisivat lippunsa etukäteen, ehkä vielä jatkojunan konnari ehtisi myydä sen suoran lipun vaikkapa Santala-Turku ja hyvittää sen kuljettajalta ostetun lipun hinnan suoran lipun hinnasta. Näinhän ennen toimittiin vaikkapa Rauma-Peipohja -bussiliikenteessä. Kuljettajalta ostettu maksulipuke vaihdettiin junassa varsinaiseen matkalippuun halutulle välille.

Vielä konnarien käytöstä kuljettajana tai päinvastoin täytyy todeta, että kaikkinainen joustavuus - joka sinänsä ei tarkoita kenenkään työtaakan kasvattamista kovin, vaan ehkä useammin jopa työn muuttumista monipuolistuessaan mielekkäämmäksi - on hyvin tärkeää avattaessa rataverkkoa kilpailulle. Uusi yrittäjä ei välttämättä voi palkata erikseen kaikkea vaununrasvarista aina kuljettajaan saakka vaan järkevää joustavuutta vaaditaan uudenlaisessa maailmassa.
 
Olen matkustanut keskisessä Euroopassa kujlettajarahastus-kiskoautolla. Järjestelmä toimi oikein hyvin, asemilla oli lipunmyynti (joko lippuluukku tai automaatti), asiakkaat leimasivat lippunsa itse leimauskoneissa. Matkalippujen tarkastajia oli liikkeellä, ainakin ilmoitusten mukaan. Lähempänä taajamaa kytkettiin perään toinen moottorivaunu, jossa konduktööri. Kyseessä oli sivurata, syöttöliikenne pääräadalle.
 
Mikäli juna meinaa jäädä myöhään, niin konduktööri vaihtaa opastustehtävistä myyntiin.

Kaikista helpoin olisi nykykäytäntö, mikä on myös matkustajille mukavempi. Lisäksi nuo Hangon junat pitää olla aikataulussa, jottei tule myöhästymisiä taas Turun junille, jotka sitten sekoittaa monen muunkin kulkua jo.
 
4.8.8. Säännössä ei määrätä, että toisen henkilön on oltava konduktööri (?).

Heh, meinaatko että kuljettaja määräisi jonkun matkustajista hätäjarrukahvan viereen seisomaan, ja antaisi tälle vielä pienen koulutuksen kaupan päälle. :D Mitähän matkustajat mahtaisivat ajatella turvallisuudesta? Entä oletkos ajatellut, että matkustajat haluavat istua rauhassa matkustamossa, ei heitä kiinnosta tehdä "töitä" vr:n puolesta.
 
Heh, meinaatko että kuljettaja määräisi jonkun matkustajista hätäjarrukahvan viereen seisomaan, ja antaisi tälle vielä pienen koulutuksen kaupan päälle. :D Mitähän matkustajat mahtaisivat ajatella turvallisuudesta? Entä oletkos ajatellut, että matkustajat haluavat istua rauhassa matkustamossa, ei heitä kiinnosta tehdä "töitä" vr:n puolesta.

Turvalaitteena toimimiseen ei kummoista koulutusta tarvita. Tässä kurssimateriaali kokonaisuudessaan: "Jos kuski tipahtaa, vedä jarrusta." Siinä se. JKV-vika on sitten eri tilanne. Mutta tuo idea nyt oli sieltä rohkeammasta päästä eikä tietenkään sovi nykyiseen asenneilmastoon.

Siinä vaiheessa kun junasta on turvalaite särki ja körötellään viittäkymppiä, niin tavalliselle mukavalle matkanteolle on jo heitetty hyvästit. Helpoin vaihtoehto on usein vaihto bussiin tai takseihin. Tai toisaalta voihan tuollaisia poikkeuksia varten palkata jonkun päivystävän työntekijän, joka olisi muina aikoina vaikkapa asemavalvoja.

Pienellä joustavuuden lisäämisellä voidaan korvata suuri määrä konnareita muutamalla päivystäjällä. Turha minulta on mitään laskelmia pyytää asiasta, mutta tämäntapaisia muutoksia voidaan tarvita, että pikkuradoille saataisiin hyvä junatarjonta.
 
Viimeksi muokattu:
Turvalaitteena toimimiseen ei kummoista koulutusta tarvita. Tässä kurssimateriaali kokonaisuudessaan: "Jos kuski tipahtaa, vedä jarrusta." Siinä se. JKV-vika on sitten eri tilanne. Mutta tuo idea nyt oli sieltä rohkeammasta päästä eikä tietenkään sovi nykyiseen asenneilmastoon.

Siinä vaiheessa kun junasta on turvalaite särki ja körötellään viittäkymppiä, niin tavalliselle mukavalle matkanteolle on jo heitetty hyvästit. Helpoin vaihtoehto on usein vaihto bussiin tai takseihin. Tai toisaalta voihan tuollaisia poikkeuksia varten palkata jonkun päivystävän työntekijän, joka olisi muina aikoina vaikkapa asemavalvoja.

Pienellä joustavuuden lisäämisellä voidaan korvata suuri määrä konnareita muutamalla päivystäjällä. Turha minulta on mitään laskelmia pyytää asiasta, mutta tämäntapaisia muutoksia voidaan tarvita, että pikkuradoille saataisiin hyvä junatarjonta.

Vastauksia:

Ei voida laskea sen varaan, että jotain matkustajaa yleensäkään kiinnostaisi toimia turvalaitteena, vaikka toiminta ei älyä vaadikaan. Minä ainakin haluan matkustajana lukea lehteni rauhassa, ilman että minut nakitetaan johonkin hommaan. Matkustaja on asiakas jota palvellaan!

Konnari pääsee takaohjaamosta alle minuutissa kuljettajan "turvalaitteeksi", eikä juna jää kuin ehkä sen 10-15min myöhään köröttelyn takia. Voisi olla matkustajat vihaisia, kun kuljettaja kuuluttaisi että "jatkamme reilun puolen tunnin kuluttua, kunnes apumies on saapunut paikalle". Eikä asemilla nykyään edes ole mitään asemavalvojia, muuta kuin suurimmilla (Helsinki, Tampere, Oulu). Karjaalla, Tammisaaressa ja Hangossa ei ole kuin lipunmyyjä asemalla. Niillekö päivystysvalmius? Ja entä jos lipunmyyjäneidolla ei ole ajokorttia?

Entä jos turvalaite hajoaa talvella keskellä tietöntä korpea? Ajaisiko päivystäjä ensin autolla johonkin tien sivuun, ottaisi enon vanhat järviset takakontista ja hiihtäisi 2km umpihangessa, ja rämpisi sitten ratapenkkaa ylös märkänä ja lumisena. Kyllä edelleen olen sitä mieltä, että konnarin on paljon helpompi itseään likaamatta kävellä takaohjaamosta eteen.:D

Jos turvalaitteen hajoaminen menee hiihtohommiksi ja aikaa menee apumiehen saapumiseen esim 45 minuuttia + junan 50kmh aiheuttama 10-15min myöhästyminen. Aikaa saattaa mennä jo tunti, kun konnarin läsnäollessa olisi myöhästytty vain 10-15min.

Vaikka turvalaitteet harvoin hajoavatkin, niin ei sen varaan voida silti laskea, että "eei ne hajoo". -Entä sitten kun hajoo. Juna ei liiku senttiäkään, jos kuljettajalla ei ole "henkivartijaa".
 
Jos kiskobussissa ei ole konduktööriä, niin liikennöintikustannukset pienenevät. Tällöin yhteiskunta voi tilata samansuuruisella määrärahalla aiempaa enemmän liikennöintiä. Eikö vain?

Kun retorinen kysymys ei näytä provosoivan ketään, esitän konkreettisemman: miltä rataosilta mahdollinen lisäliikenne pitäisi tilata? Tästä aiheesta luulisi löytyvän useita (erilaisia) mielipiteitä:smile: .
 
Takaisin
Ylös