Matkustajaliikenteen vapautuminen

Vähän vaikea vastata. Olen noin yleisemmin sitä mieltä, että se vuosikymmeniä hoettu "pidetään koko maa asuttuna" joutaa jo romukoppaan. Ja sinne se päätyykin, kun rahat loppuvat. Ei meillä ole tällä väkimäärällä yksinkertaisesti rahaa siihen, että turvataan palveluja hyvin harvaan asutuille mutta maantieteellisesti laajoille alueille. Eikä väkimäärän kasvattaminen auta, kun sillä väellä ei ole mitään tekemistä eli ei ole töitä. Siinä mielessä siis on helppo sanoa, että ristisubventio pois, itsekannattava liikenne markkinaehtoiseksi ja valtio ostaa sitten tarpeelliseksi katsomansa kannattamattoman liikenteen esim. kilpailuttamalla.

Suomeen voi tulla yllättävän paljon uusia asukkaita ja loma-asukkaita. He tulevat Aasiasta ihan omalla rahallaan ja etsivät Suomesta hiljaisuutta ja väljyyttä, jota sieltä ei enää löydy väestöräjähdyksen vuoksi.
Suomessa on puhdasta ilmaa ja vesistöjä, sekä (esim aasialaisten mielestä) eksoottista väljyyttä, mutta kuitenkin toimiva infra ja yhteiskunta. Pidän täysin selvänä, että turismi ja pitkäaikainen lomailu Suomessa
kasvaa merkittävästi, mutta muista syistä kuin joulupukki ja muumit.

Sitä odotellessa en toki näe järkevänä pitää koko maata asuttuna yhteiskunnan massiivisella tuella. Uusia palveluita syntyy sitten aikanaan kysynnän perusteella ja tuo kysyntä myöskin määrää minne Suomeen.
 
Perinteisesti syrjäseudut ovat olleet (ja maailmalla edelleen ovat) eloisia tarjoamalla väkilukuun ja sen maksukykyyn ja haluun sopivat määrät palveluita. Eli aika niukasti ja järkevästi.

Hyvinvointivaltioon tämä kuvio ei sovi. Laajat palvelut kuuluvat koko maahan, oli se järkevää tai ei. Minusta tästä voisi ihan rehellisesti tinkiä ja tarjota palveluita kaikille, jotka ovat jo tai suostuvat muuttamaan palveluiden piiriin. Syrjemmässä ollaan sitten omillaan, ihan vapaasti. Yhtä lailla työehtosopimukset tappavat syrjäseutuja, koska niissä ei sen suuremmin eritellä esim. perähikiän sekatavarakaupan kassaa ja keskustan lähikaupan kassaa vaikka jälkimmäinen on rajusti kiireisempi ja tuottavampi.
 
Perinteisesti syrjäseudut ovat olleet (ja maailmalla edelleen ovat) eloisia tarjoamalla väkilukuun ja sen maksukykyyn ja haluun sopivat määrät palveluita. Eli aika niukasti ja järkevästi.

Hyvinvointivaltioon tämä kuvio ei sovi. Laajat palvelut kuuluvat koko maahan, oli se järkevää tai ei. Minusta tästä voisi ihan rehellisesti tinkiä ja tarjota palveluita kaikille, jotka ovat jo tai suostuvat muuttamaan palveluiden piiriin. Syrjemmässä ollaan sitten omillaan, ihan vapaasti. Yhtä lailla työehtosopimukset tappavat syrjäseutuja, koska niissä ei sen suuremmin eritellä esim. perähikiän sekatavarakaupan kassaa ja keskustan lähikaupan kassaa vaikka jälkimmäinen on rajusti kiireisempi ja tuottavampi.

Suomi on valinnan edessä: Järjestääkö se syrjäseutujen palvelut ja elinkeinot kuten Ruotsi, Venäjä ja Kanada vai jatkaako nykyisellä Suomen ja Norjan mallilla. Suomella ei ole Norjan öljymiljardeja eikä rannikkoa Jäämerellä joten luulisi valinnan olevan helppo. Alasajo pitää kuitenkin tehdä hallitusti ettei jätetä ihmisiä kokonaan tyhjän päälle. Ensimmäinen vaihe on toteuttaa Sote-uudistus niin että maakuntien kasvukseskuksista johdetaan ja rahoitetaan vähäväkisten pikkukuntien terveyspalveluita. Esitetyt ehdotukset ovat saaneet paljon kiritiikkiä koska näiden pikkukuntien "itsenäisyys" menisi mutta jos vaihtoehtona on että ihmisiä ei hoideta ollenkaan niin kuvittelisin että annettu tarjous on pakko ottaa vastaan.

t. Rainer
 
Hyvinvointivaltioon tämä kuvio ei sovi. Laajat palvelut kuuluvat koko maahan, oli se järkevää tai ei. Minusta tästä voisi ihan rehellisesti tinkiä ja tarjota palveluita kaikille, jotka ovat jo tai suostuvat muuttamaan palveluiden piiriin. Syrjemmässä ollaan sitten omillaan, ihan vapaasti.

Nykyiseen hyvinvointivaltioon Suomella ei taida olla jatkossa varaa, niin kuin kaiketi tarkoititkin.

Selvennän, että tarkoitin edellä kysyntäperusteista palveluiden tarjoamista sekä markkinaehtoisesti, että yhteiskunnan järjestäminä. Eli jos on asukkaita ja näin ollen kysyntää, syntyy tarvittavia palveluita, esim kauppoja ja ravintoloita.
Vastaavasti yhteiskunnan palveluita kuten terveyskeskuksia ja alkoja avataan sinne missä on ihmisiä. Erona entiseen siis se, että niitä ei pidetä selkeällä vajaakäytöllä siellä missä ne ovat "aina ennenkin" olleet.

Joukkoliikenne järjestetään sitten markkinaehtoisena tai yhteiskunnan tilaamana, mutta molemmissa tapauksissa se edellyttää joukkoja.
 
Valtioneuvoston raha-asianvaliokunta päätti eilen VR:n uudesta ostoliikennesopimuksesta, joka on voimassa 31.12.2019 asti, mutta jonka voi irtisanoa päättymään jo 31.12.2017, jos ostettava liikenne hankitaankin kilpailuttamalla tai markkinaehtoisesti.

Päätöksen liitteenä olevassa muistiossa kerrotaan, että VR:n yksinoikeuden vastineeksi VR:n velvoiteliikennettä lisätään 5 miljoonan euron arvosta vuosittain. Lisättävänä velvoiteliikenteenä tulee väliaikaisesti 10.12.2016 asti liikennettä väleille, joille liikennettä ei enää osteta ostoliikenteenä. Väliaikaisratkaisun tarkoitus on turvata liikenteen jatkuminen kilpailun avautumiseen asti.

Näyttää siis siltä, että valtioneuvosto on ihan tosissaan avaamassa matkustajaliikenteen kilpailua nopeasti.
 
Päätöksen liitteenä olevassa muistiossa kerrotaan, että VR:n yksinoikeuden vastineeksi VR:n velvoiteliikennettä lisätään 5 miljoonan euron arvosta vuosittain.

Onko tietoa vielä, tuleeko uusia vuoroja vai onko vain jotkut vuorot pelastettu näin lakkautukselta?
 
Onko tietoa vielä, tuleeko uusia vuoroja vai onko vain jotkut vuorot pelastettu näin lakkautukselta?

Ostoliikennerahoja leikataan 15 miljoonalla ja velvoiteliikennettä lisätään 5 miljoonalla. You do the math...
 
Ostoliikennerahoja leikataan 15 miljoonalla ja velvoiteliikennettä lisätään 5 miljoonalla. You do the math...

Sain käsityksen että vanhaa ostoliikennettä jatketaan velvoiteliikenteenä vain joulukuuhun 2016, joten mietin toisiko tuo vuosittainen 5 M€ lisäys velvoiteliikenteeseen jollekin välille jopa parannusta. Mutta ilmeisesti ei.
 
Sain käsityksen että vanhaa ostoliikennettä jatketaan velvoiteliikenteenä vain joulukuuhun 2016, joten mietin toisiko tuo vuosittainen 5 M€ lisäys velvoiteliikenteeseen jollekin välille jopa parannusta. Mutta ilmeisesti ei.

Tarkoittaa sitä, että niillä radoilla joilla liikenteen piti loppua kokonaan, kulkee jatkossakin junia, mutta todennäköisesti harvemmin kuin nykyään.
 
Tarkoittaa sitä, että niillä radoilla joilla liikenteen piti loppua kokonaan, kulkee jatkossakin junia, mutta todennäköisesti harvemmin kuin nykyään.

Jaa, no outoa puhua vuosittaisesta lisäyksestä jos lisäys on vain yhdelle vuodelle.

Kysymykseni alunperin kuitenkin oli, mahtaisiko joku tietää / onko jo selvillä ylipäätään, mitkä junat ajetaan sitten tuona velvoiteliikenteenä ensi maaliskuusta joulukuuhun?
 
Jaa, no outoa puhua vuosittaisesta lisäyksestä jos lisäys on vain yhdelle vuodelle.
Taisit missata koko jutun pointin. Velvoiteliikennettä ei ole enää ollenkaan kilpailun avauduttua ja ministeriö kaavailee nyt kilpailun avaamista joulukuussa 2016.

Kysymykseni alunperin kuitenkin oli, mahtaisiko joku tietää / onko jo selvillä ylipäätään, mitkä junat ajetaan sitten tuona velvoiteliikenteenä ensi maaliskuusta joulukuuhun?

Ei ole vielä selvillä, vaan VR:n ja LVM:n neuvottelut asiasta ovat kesken.
 
Ei ole vielä selvillä, vaan VR:n ja LVM:n neuvottelut asiasta ovat kesken.

Ylen Itä-Suomen alueuutisissa kerrottiin Perjantaina 4.12, että Pieksämäki-Joensuu Junayhteys on saanut jatkoajan Joulukuuhun 2016 saakka. Vuorotarjonnan määrästä ei mainittu mitään. Uutisen voi kuunnella yle Areenasta (oli jossain 3.30-4.20 välillä)
 
Kaikki pätkät sen jatkoajan taitaa saada, ei kai muu ole oikein mahdollistakaan.
 
Vs: Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

Lauri Helkestä oli tämän aamuisessa Hesarissa henkilökuva. Hesari antoi henkilön kuvaamiseen tilaansa kokonaista kolme sivua, aikamoinen tunnustus yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä.

http://www.hs.fi/raha/a1449809625284

Henkilökuvana tuo Hesarin juttu toimii, mutta koska Hesari ei vaivautunut käyttämään ammattitaitoista toimittajaa ja jutussa annetaan esim ymmärtää, että vasta Onnibus toi suorat bussit kaupunkien välille, niin tulipa tästäkin mieleen:

Minusta vaikuttaa enemmän siltä, että tuo teksti voisi olla suoraan OnniBus.com:n omasta lehdistötiedotteesta kuin että se olisi aidosti analysoivaa journalismia.

Yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä tässä yhteydessä mainitessaan Rehtori tarkoittanee halpabussimarkkinan avaamista Suomessa, joten ei siitä sen enempää, mutta samalla päästään toiseen yhteiskunnallisesti merkittävään asiaan.
Lauri Helke sanoo tuon Hesarin jutun mukaan [raideliikenteen kilpailuun osallistumisesta] "Se on ehdoton edellytys, että valtion omistamaa kalustoa on kilpailijoiden vuokrattavissa."
Hesarin Martta Nieminen kirjoitti (eri jutussa, otsikolla Oppositio ja ay-väki pelkäävät VR:n pilkkomista) "Kun VR:n henkilöliikenne avataan kilpailulle, VR:n pitää antaa oma kalustonsa mahdollisen kilpailijan käyttöön. Tämä johtuu Suomen omasta raideleveydestä."
Martta Nieminen on kuitenkin niin väärässä kuin mahdollista. Jos tähän hypertyperyyteen (VR joutuu vuokraamaan kalustoansa, ja tietenkin uusinta ja parasta, kilpailijoilleen) se ei johdu Suomen raideleveydestä, vaan poliitikkojen typerästä päätöksestä. Suomen raideleveydelle voi ostaa kalustoa lukuisilta valmistajilta ja mielestäni mahdolliset kilpailijat saavatkin ostaa mahdolliset junansa ihan itse ihan omilla tai pankkinsa rahoilla tai vuokrata ne joltakin, jota omistaja ei ole pakottanut vuokraamaan. Niinhän Fenniarailkin on jo tehnyt.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös