Matkustajaliikenteen vapautuminen

Toisaalta, nyt oli liikenne lisääntymässä, mutta ilmeisesti valtion tahdosta ei lisäännykään. En tiedä kulissien kärhämistä, mutta lopputulos on tämä.

Eiköhän se lisäänny. Mutta ei välttämättä siellä ja siten kuin VR olisi tahtonut, vaan siten kuten ministeriö parhaaksi näkee.
 
Toisaalta, nyt oli liikenne lisääntymässä, mutta ilmeisesti valtion tahdosta ei lisäännykään. En tiedä kulissien kärhämistä, mutta lopputulos on tämä.

Ei tämä vielä ollut mikään lopputulos. Näkisin asian niin, että ministeriön tahto on, että vr ensin neuvottelee ministeriön kanssa ja vasta sitten tiedottaa julkisuuteen mahdollisista tuloksista. Ja ajankohta sitä paitsi sotkisi ministeriön aikataulun, sillä ensimmäistä kertaa ministeriö kuulee myös kuntia, maakuntia ja paikallisia liikennöitsijöitä ennen päätöksiään ostoliikenteestä ja lausunnot näiltä tahoilta pyydetään lausunto 5.9. mennessä. Jos vr olisi nyt antanut julkisen tarjouksen vähän tyyliin ota tai jätä, ja ministeriö sen suoraan hyväksynyt, niin näitä paikallisten tahojen näkemyksiä ei olisi voitu huomioida millään tavalla.

Eli päätökset tehdään syyskuun puolella ja arvelisin, että silloin vr:nkin tarjous huomioidaan kyllä. Iso merkitys voi olla sillä, mitä mieltä kunnat ovat lausunnoissaan vr:n palvelusta.
 
Ei tämä vielä ollut mikään lopputulos. Näkisin asian niin, että ministeriön tahto on, että vr ensin neuvottelee ministeriön kanssa ja vasta sitten tiedottaa julkisuuteen mahdollisista tuloksista. Ja ajankohta sitä paitsi sotkisi ministeriön aikataulun, sillä ensimmäistä kertaa ministeriö kuulee myös kuntia, maakuntia ja paikallisia liikennöitsijöitä ennen päätöksiään ostoliikenteestä ja lausunnot näiltä tahoilta pyydetään lausunto 5.9. mennessä. Jos vr olisi nyt antanut julkisen tarjouksen vähän tyyliin ota tai jätä, ja ministeriö sen suoraan hyväksynyt, niin näitä paikallisten tahojen näkemyksiä ei olisi voitu huomioida millään tavalla.

Eli päätökset tehdään syyskuun puolella ja arvelisin, että silloin vr:nkin tarjous huomioidaan kyllä. Iso merkitys voi olla sillä, mitä mieltä kunnat ovat lausunnoissaan vr:n palvelusta.
Juuri näin, että lukitsemalla asetelmat etukäteen olisi pyllistetty demokratialle ja maakunnille poikkeuksellisesti annetulle vaikuttamisen mahdollisuudelle.

Marttyyrihakuinen viestintä ei sinänsä ole harvinaista nykyään, mutta hyvä että ministeriö osoitti marssijärjestyksen.
 
Eli päätökset tehdään syyskuun puolella ja arvelisin, että silloin vr:nkin tarjous huomioidaan kyllä.
VR:n tarjous löytyy nyt LVM:n sivuilta. VR olisi valmis lisäämään velvoiteliikennettä, jos kilpailutettu ostoliikenne alkaisi vasta 2020 (eli nykyisen hallituskauden jälkeen).
 
VR:n tarjous löytyy nyt LVM:n sivuilta. VR olisi valmis lisäämään velvoiteliikennettä, jos kilpailutettu ostoliikenne alkaisi vasta 2020 (eli nykyisen hallituskauden jälkeen).

Kiinnostava dokumentti muuten. Vr toteaa tarjouksessaan muun muassa: "Toisaalta matkustajaliikenteen vaunukaluston poistoaikoja on pidennetty vastaamaan paremmin kaluston todellista käyttöikää" selityksenä sille, että VR pystyy tarjoamaan samalla rahalla enemmän. Eli pitääkö tämä tulkitan niin, että VR itse ilmoittaa, että tähän asti se on arvioinut kaluston käyttöiät todellista pienemmiksi, ja siten arvioinut liikennöinnin kustannukset todellista suuremmaksi. Ja siis edelleen tämän perusteella ylihinnoitellut ostoliikenteensä.
 
Kiinnostava dokumentti muuten. Vr toteaa tarjouksessaan muun muassa: "Toisaalta matkustajaliikenteen vaunukaluston poistoaikoja on pidennetty vastaamaan paremmin kaluston todellista käyttöikää" selityksenä sille, että VR pystyy tarjoamaan samalla rahalla enemmän. Eli pitääkö tämä tulkitan niin, että VR itse ilmoittaa, että tähän asti se on arvioinut kaluston käyttöiät todellista pienemmiksi, ja siten arvioinut liikennöinnin kustannukset todellista suuremmaksi. Ja siis edelleen tämän perusteella ylihinnoitellut ostoliikenteensä.
Dokumentti muuten ei ole tarjous, vaan lausunto.

Mutta itse asiasta voi todeta, että VR on käyttänyt huomattavasti lyhyempiä kirjanpidon poistoaikoja kuin mitä se on kalustoa käyttänyt liikenteeseen. Mutta tämä ei ole mitenkään epätavallista liikekirjanpidossa. On monia syitä, joiden vuoksi kirjanpito ja todellinen toiminta eivät ole yhtä. Esimekiksi verotuksen vuoksi kannattaa käyttää sallittuja joustomahdollisuuksia. Toinen syy on järjestää ylipäätään kirjanpitoon pelivaraa, koska tulevaisuus ei ole koskaan varmaa, ja rahoittajatkin haluavat varmuutta.

Kaikesta huolimatta todellisessa toiminnassa ja tuotannon hinnoittelussa tulee perustaa yrityksen reaalitalouteen. Kalustoyksikön arvo on sen käyttöarvo tai tuotantoarvo, ei kirjanpitoarvo. Kunakin ajanhetkenä pitää osata laskea, mikä on tilanne tästä hetkestä eteenpäin yrityksen rahavirtojen kanssa riippumatta esimerkiksi siitä, onko kirjanpitoarvo nolla tai jotain muuta. Jos uuden kaluston rahoitus- ja käyttökulut ovat vähemmän kuin vanhan käyttökulut, vanha kannattaa poistaa, vaikka kirjanpidollista kuoletusaikaa olisi jäljellä. Ja toisinpäin, ei kannata hävittää toimintakuntoista kalustoa, jos sen käytön jatkaminen on mahdollista ja halvempaa kuin uuden kaluston rahoitus- ja käyttökulut. Tähän ei vaikuta se, onko kaluston arvo kirjanpidossa jo nolla, jolloin ”on varaa” ostaa uutta kalustoa.

Normaalissa liiketoiminnassa vanhentuva tuotanto-omaisuus käytettän hyödyksi tukemaan kasvua. VR:n tapauksessa toiminta on ollut supistamista, joten on jouduttu tilanteeseen, jossa kaluston määrällinen tarve vähenee mutta samalla ostetaan uutta kalustoa. Tämä ei oikeastaan istu yritystoiminnan oppeihin ja teoriaan ollenkaan, sillä yritystoiminnan periaatteet lähtevät siitä, että toiminta kasvaa ja yritys laajenee eikä supistu.

Antero
 
Normaalissa liiketoiminnassa vanhentuva tuotanto-omaisuus käytettän hyödyksi tukemaan kasvua. VR:n tapauksessa toiminta on ollut supistamista, joten on jouduttu tilanteeseen, jossa kaluston määrällinen tarve vähenee mutta samalla ostetaan uutta kalustoa. Tämä ei oikeastaan istu yritystoiminnan oppeihin ja teoriaan ollenkaan, sillä yritystoiminnan periaatteet lähtevät siitä, että toiminta kasvaa ja yritys laajenee eikä supistu.
Ei tietenkään, mutta mihin VR voi laajentua? Viroon? Ruotsiin? (no VR Track toimii itse asiassa noissa maissa).

Voiko vanhalla rautatiekalustolla kilpailla kustannustehokkaasti Onnibus -tyyppistä bussifirmaa vastaan? Tällä en tarkoita VR:ää vaan rautatieoperaatoria ylipäänsä?

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 13:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:30 ----------

Ei tämä vielä ollut mikään lopputulos. Näkisin asian niin, että ministeriön tahto on, että vr ensin neuvottelee ministeriön kanssa ja vasta sitten tiedottaa julkisuuteen mahdollisista tuloksista. Ja ajankohta sitä paitsi sotkisi ministeriön aikataulun, sillä ensimmäistä kertaa ministeriö kuulee myös kuntia, maakuntia ja paikallisia liikennöitsijöitä ennen päätöksiään ostoliikenteestä ja lausunnot näiltä tahoilta pyydetään lausunto 5.9. mennessä. Jos vr olisi nyt antanut julkisen tarjouksen vähän tyyliin ota tai jätä, ja ministeriö sen suoraan hyväksynyt, niin näitä paikallisten tahojen näkemyksiä ei olisi voitu huomioida millään tavalla.

Eli päätökset tehdään syyskuun puolella ja arvelisin, että silloin vr:nkin tarjous huomioidaan kyllä. Iso merkitys voi olla sillä, mitä mieltä kunnat ovat lausunnoissaan vr:n palvelusta.

Länsi-Uudenmaan kunnat ja alueen kansanedustajat kävivät jo alkuvuodesta kiivasta keskustelua sekä VR:n että liikenneministerin kanssa kun tuli tiedoksi että Hki-Karjaa Y-junat lakkautetaan ja samalla Hki-Turku kaukojunat lakkaavat pysähtymästä Kirkkonummella, ja vastaukseksi annettiin molemmilta suunnilta vain että "ostakaa itse junavuoronne". Siuntio osti, koska oli pakko, kolmen Y-junavuoron pidennyksen Siuntiolle asti HSL:ltä mutta kauemmas ne eivät jatka eikä HSL:llä ole edes edellytyksiä ruveta hoitamaan muun läntisen Uudenmaan junaliikennettä. Suomen muiden lakkautuslistalla olevien junavuorojen varrella olevien kuntien ei ole tarvinnut ostaa itse junaliikennettään vaan liikenne jatkuu joulukuuhun asti, kunnes katsotaan uusi kierros, ja jatkaja on lultavasti VR, valtion maksamana.

Syyksi länsi-Uudenmaan penseään kohtelun arvelen johtuvan että alueen kansanedustajat ja johtavat kuntapolitikot eivät ole hallituspuolueista Kesk/Kok/PeruS, vaan oppositiosta eli RKP:stä ja SDP:stä.

t. Rainer
 
Ja toisinpäin, ei kannata hävittää toimintakuntoista kalustoa, jos sen käytön jatkaminen on mahdollista ja halvempaa kuin uuden kaluston rahoitus- ja käyttökulut. Tähän ei vaikuta se, onko kaluston arvo kirjanpidossa jo nolla, jolloin ”on varaa” ostaa uutta kalustoa.

Normaalissa liiketoiminnassa vanhentuva tuotanto-omaisuus käytettän hyödyksi tukemaan kasvua. VR:n tapauksessa toiminta on ollut supistamista, joten on jouduttu tilanteeseen, jossa kaluston määrällinen tarve vähenee mutta samalla ostetaan uutta kalustoa. Tämä ei oikeastaan istu yritystoiminnan oppeihin ja teoriaan ollenkaan, sillä yritystoiminnan periaatteet lähtevät siitä, että toiminta kasvaa ja yritys laajenee eikä supistu.

Antero

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni sulattoon on päätynyt lähinnä vaunukalustoa, jonka turvallisuus, esteettömyys, ympäristöystävällisyys ja asiakkaiden kokema matkustusmukavuus on ollut todella surkealla tasolla. En tiedä teknisiä yksityiskohtia, mutta viimeksi kun olen näillä romutettavilla sinivaunuilla matkustanut, niin kiinnitin huomiota seuraaviin asioihin:

* Kyytiin on turha päästä ilman terveitä jalkoja, eli minkäänlaista esteettömyyttä ei ole. Jopa tervejalkaiselle, vähän enemmän tavaroita mukanaan kantavalle henkilölle kyytiin kiipeäminen ei todellakaan ole se mukavin rasti matkalla.
* matkustajan on mahdollista jättää vaunun ovi avoimeksi raiteille. Turvallisuus siltä osin ei todellakaan ole tätä päivää.
* WC:ssä on lähes yhtä kylmä kuin ulkona ja tuotokset levitetään kiskoille. Käymälää saa käyttää vain junan liikkuessa, ei koske Seinäjoen asemaa, vai miten se vitsi nyt menikään? Homma ei tosin naurata, jos lainsäädännössä on edelleen tällainen porsaanreikä, joka mahdollistaa junien jätevesien levittämisen ympäristöön ilman minkäänlaista käsittelyä. Tämä ei liene sallittua missään muualla, kuin rautateillä.
* Meluisuus ja vetoisuus on jotain aivan muuta, kuin uudeemmassa kalustossa. 230 V sähköstä tai usb-pistokkeellisista paikoista ei kannata matkustajan haaveilla.

Ja sitten on vielä se puoli, mitä emme tiedä, eli käyttökustannukset / vedetty km verrattuna uudempaan kalustoon. Eli varmasti on ihan painavat syyt pilkkoa nämä kilon paloiksi ja korvata uudella, vaikka liikenne vähenisikin.
 
Sinisten vaunujen lattia on käsittääkseni jokseenkin samalla korkeudella kuin Pendolinoissa, ja jotenkin niihinkin vaan kavutaan. Oviongelmahan korjattiin osaan sinisistä, eikä vessan uusiminen liene rakettitiedettä. Sähköpistokkeitakin muistan nähneeni sinisten ykkösluokassa.
 
Oma suosikkiratkaisuni hiljaisille rataosuuksille olisi ollut "uusiokiskobussi", jossa moottorivaunuksi olisi kunnostettu EFit ja ohjausvaunuksi jokin Ei-sarjalainen (siis Ein, Eip, Eipt tai mitä niitä nyt olikaan). Rahtioven viereen olisi voitu rakentaa kunnollinen leveä sisäänkäynti pyörätuolinostimineen, rahtitilaan toteuttaa invavessa (kuten osassa sarjan vaunuja ehti jo tapahtuakin) ja toiseen vaunuun olisi voitu tehdä allergikkohytti. Päätyovet olisi moottorivaunusta hitsattu kiinni ja ohjausvaunussa levennetty ja muutettu automaattisiksi. Lisää tilaa olisi saatu hyyskien poistolla, sillä yksi vessa olisi varmasti tällaiseen liikenteeseen riittänyt.
Mikäli VR:n ulkopuoliselle taholle olisi annettu mahdollisuus toteuttaa vaikka vain yksikin tällainen koeyksikkö (VR ei kuitenkaan sellaiseen olisi ryhtynyt, enkä oikein jaksa uskoa mahdollisen kalustofirmankaan asiasta innostuvan), olisi Suomen syrjäseutujen raideliikenne voinut lähteä kehittymään. Tsekkiläinen kiskobussi lähinnä viestii, että loppukin henkilöliikenne pitäisi saada mahdollisimman äkkiä ajettua alas.
 
Mikäli VR:n ulkopuoliselle taholle olisi annettu mahdollisuus toteuttaa vaikka vain yksikin tällainen koeyksikkö (VR ei kuitenkaan sellaiseen olisi ryhtynyt, enkä oikein jaksa uskoa mahdollisen kalustofirmankaan asiasta innostuvan)

VR kuitenkin ryhtyi, nimittäin teki Dm10:n. (Oli tosin yksvaunuinen.) Tuote ei kuitenkaan jostain syystä ollut toimiva.

http://vaunut.org/kuvat/?tag0=3|Dm10|
 
"Junttilan salama" oli toki mielessäni tuota kierrätyskuviota ideoidessani. Sehän oli susi, koska yhdestä vaunusta väännettyyn kiskobussiin ei oikeasti saa mahtumaan riittävästi vaadittuja toimintoja.
 
Sinisten vaunujen lattia on käsittääkseni jokseenkin samalla korkeudella kuin Pendolinoissa, ja jotenkin niihinkin vaan kavutaan. Oviongelmahan korjattiin osaan sinisistä, eikä vessan uusiminen liene rakettitiedettä. Sähköpistokkeitakin muistan nähneeni sinisten ykkösluokassa.

Tottahan toki sininen vaunu saataisiin nykyaikaiseksi, kun siitä uusitaan suunnilleen kaikki. Aivan yhtä lailla kuin Espoon kaupungintalosta saataisiin. Onko siinä sitten mitään taloudellista tolkkua, onkin sitten eri juttu.

Rautatiekaluston(kin) suurin arvo ei ole painavimmissa osissa eli rungossa, telissä ja korissa, vaan aivan muualla. Siniset vaunut perustuvat 60-vuotiaaseen tekniikkaan eikä niillä ole enää mitään metalliromun hinnan ylittävää arvoa muualla kuin rautatieharrastajien nostalgiasessioissa. Kukaan ei enää halua matkustaa kalustolla, joka on kesällä kuin sauna ja talvella kuin jääkaappi. Sellaisen tarjoaminen olisi kuolinisku liikennemuodolle. Jossakin kohtaa vain pitää kyetä myöntämään, että mennyt on mennyttä.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:22 ----------

"Junttilan salama" oli toki mielessäni tuota kierrätyskuviota ideoidessani. Sehän oli susi, koska yhdestä vaunusta väännettyyn kiskobussiin ei oikeasti saa mahtumaan riittävästi vaadittuja toimintoja.

Toisaalta jos sininen vaunu on niin upea ja fantastinen kuin usein annetaan ymmärtää, siitä luulisi kohtuumodifikaatioilla saatavan Tonpereelle ratikka. Ratkaisu mahdollistaisi myös ravintolavaunulla varustetun ratikan.
 
Tuskin sininen vaunu sen ihmeellisempi on kuin mikään muukaan kiskoliikenneväline, mutta sen runko olisi kestävä -eli ei olisi välttämätöntä rakentaa uusia raameja, vaikka sisältö muuttuisikin. Kaduillakin pyöriväksi ratikaksi tuosta tuskin kuitenkaan olisi -tai mistäs sitä tietää, jos ei edes haluta kokeilla...
 
Tuskin sininen vaunu sen ihmeellisempi on kuin mikään muukaan kiskoliikenneväline, mutta sen runko olisi kestävä -eli ei olisi välttämätöntä rakentaa uusia raameja, vaikka sisältö muuttuisikin. Kaduillakin pyöriväksi ratikaksi tuosta tuskin kuitenkaan olisi -tai mistäs sitä tietää, jos ei edes haluta kokeilla...

Sinisen kaluston käyttökelpoisuutta arvioitaessa on syytä huomioida, että tuollainen kalusto on suunniteltu aikana, jolloin rautateillä oli valtava korjausorganisaatio ja ihmistyö paljon nykyistä halvempaa. Autojen huoltoväli oli 60 vuotta sitten muutama tuhat kilometriä, nykyään 20000-30000 kilometriä. Samansuuntainen, joskaan ei noin radikaali, kehitys on tapahtunut myös kiskokalustossa. Uusi kalusto vaatii vähemmän huoltoa.

Toki mikä vaan liikenneväline voidaan pitää miltei ikuisesti käytössä, jos kalustoa korjataan jatkuvasti ja välillä tehdään täydellinen peruskorjaus. Taloudellisesti ja toiminnallisesti siinä ei vaan ole yleensä järkeä.
 
Takaisin
Ylös