Vs: Matkustajaliikenteen vapautuminen 2010
Ja liike-elämässäkin erityisen hyvin tunnetaan, että firmalle on sitä parempi, mitä monopolistisempaan asemaan se pääsee.
Näinhän se on.
Vapaan kilpailun puolesta puhutaan niin kauan kuin on riski, että joku toinen pääsee monopoliasemaan, mutta jos itse ollaan pääsemässä monopoliasemaan, niin silloin se onkin OK. Tosin silloinkin saatetaan puhua vapaan kilpailun puolesta retorisesti, koska se vetää huomion pois omista monopolitavoitteista.
Itse asiassa suuri osa bisnesstrategiasta ja markkinoinnista perustuu konseptuaalisesti juuri monopolin ja kilpailun eroille. Esim. tuotedifferointi tarkoittaa tästä näkökulmasta, että pyritään pois tilanteesta jossa oma tuote on nk. commodity eli täysin eriytymätön tuote, jonka myynnissä hinta on ainoa erottava kriteeri, siis täydellisestä kilpailusta. Keino tähän on luoda tuotteeseen joku sellainen asiakkaalle lisäarvoa luova ominaisuus, joka erottaa tuotteen kaikista muista tuotteista ja josta asiakas on valmis maksamaan lisähintaa. Jos tuon ominaisuuden lisäarvon argumentoinnissa onnistutaan hyvin, niin silloin ostaja itse supistaa itselleen tarjolla olevaa markkinaa siten että myyjän tuote on ainoa joka täyttää ostajan kriteerit. Tällöin myyjä on efektiivisesti monopoliasemassa tämän ostajan markkinoilla ja voi siis saada tuotteestaan korkeamman hinnan.
Toisenlainen monopoli on nk. customer lock-in -tilanne, jossa tuote on ostettu mutta sen käyttöön liittyy tarve muille tuotteille tai palveluille, jotka on jotenkin kiinteästi kytketty alkuperäiseen tuotteeseen. Tyypillisesti tällaiset ovat jälkimarkkinapalveluita kuten huolto, varaosat, kulutustarvikkeet jne., mutta näitä voivat olla myös toiset varsinaiset tuotteet silloin kun alunperin ostettu tuote sanelee mitä sen ympärille voidaan ostaa. Tällöinkään ostaja ei voi ostaa vapaasti mistä tahansa vaan myyjä on monopoliasemassa suhteessa ostajaan.
Ja sitten tietysti riippuen toimialan luonteesta voi olla erilaisia alalle tulon tai sieltä poistumisen esteitä (entry/exit barriers). Voi olla että tarvitaan suuret investoinnit, hyvin erityistä kompetenssia, immateriaalioikeuksia, lisenssejä tms. Kun tällaisia esteitä on, niin silloin olemassa olevat toimijat säilyttävät helpommin monopoliasemansa, mistä seurauksena tietysti tällaisilla yrityksillä on voimas insentiivi vaikuttaa siihen, että nämä esteet säilyvät kun uusilla tulijoilla taas on halu vaikuttaa siihen, että nämä esteet poistuvat. (Ei tarvitse kuin esimerkiksi ajatella miten mopoautotaksille kävi.)
Ei tässä sinänsä ole mitään moraalitonta niin kauan kuin esim. differointi toimii asiakkaan eduksi. Asiakashan kiistatta saa paremmin tarpeeseen sopivia tuotteita juuri tämän mekanismin vaikutuksesta, ja hintoja pitää kurissa se uhka, että kilpailijat pystyvät tulemaan perässä differoinnissa, jolloin kyseinen efektiivinen monopoliasema on parhaimmillaankin tilapäinen. Mutta kun kuuntelee isojen bisnespomojen juttuja, niin täytyy pitää mielessä, että niitä ei voi ottaa suoraan totuutena vaan niitä värittävät aina firman tavoiteet joko kilpailun rajoittamisen tai avaamisen suuntaan. Ja mikäpäs siinä, kukin saa omassa asiassaan puhua oman etunsa mukaisesti kunhan muut saavat tehdä samoin ja kaikki tietävät mikä on pelin henki. Totaalista objektiivisuuttahan tuskin on olemassakaan liike-elämässä tai kaiketi muussakaan elämässä.
