Matkustajaliikenteen vapautuminen

Jos minä olisin veturinkuljettaja, niin kyllähän minä olisin tästä uudesta tilanteesta aivan kauhuissani. Tällä hetkellä nauttisin mukavaa 4700 euron kuukausipalkkaa, lisineen kaikkineen. Ja nyt joku tulee ja luo tilanteen, jossa tuo palkanmaksu saattaa loppua ihan kokonaan, jos työnantajani ei pärjääkään muuttuneessa tilanteessa. Ja vaikka pärjäisi, niin tuskin olisi enää halukas maksamaan tuonsuuruista palkkaa, saavutettua etuani. Muistelisin, miten Finnairkin leikkasi lentäjiensä ansioita, ja ihan huomattavilla prosenteilla. Vaikka miten oli sopimukset olemassa.

Voisin tietysti yrittää hakeutua jonkun uuden yrityksen palvelukseen, mutta se olisi vähän pelottavaa, hyppy tuntemattomaan, ja siellä uudessa, epävarmassa yrityksessä pomo ehkä tulisi kertomaan minulle, että linja-autonkuljettajan keskipalkka on 2800 euroa kuussa, ja että hänen mielestään linja-auton kuljettaminen on oikeastaan vieläpä vaativampaa kuin se työ, jota minä teen. Että minulleko maksettaisiin sitten vain se 2800 € siellä uudessa firmassa, jos sitäkään.

Kyllä minä miettisin kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot, miten saisin nykytilanteen jatkumaan ja vastustaisin henkeen ja vereen sitä, että tilanne muuttuisi. Tuskin minä siinä vaiheessa sitä ajattelisin, että uudessa tilanteessa veturinkuljettajia ehkä tarvittaisiin nykyistä paljon enemmän ja useampi suomalainen saisi töitä, taikka sitä, että junamatkustus lisääntyisi tai olisi matkustajille miellyttävämpää kuin ennen. Ei, kyllä minä olisin niin inhimillinen olento, että ajattelisin lähinnä itseäni ja omaa tulevaisuuttani. Eikä minua siitä saisi syyttää.

Palkat: https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/veturinkuljettaja ja https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/linja-autonkuljettaja
 
Tämä ei ole yhtään varmaa, sillä kilpailijoiden ei ole vielä annettu kokeilla. Jos sitten "raide-Souteria" ei löydykään, on se merkkinä sille, ettei täällä toimiminen ole riittävän kannattavaa. Tämän jälkeen ehkä voitaisiin tarkastella tällaisia epäterveitä kilpailutuksia, tosin toivottavasti paremmin valmisteltuina.

Kilpailutusmalli, jossa VR operaattori saa ilmaiseksi kaluston ja pääoman ja muiden pitää se hankkia markkinoilta olisi terveen kilpailun irvikuva. VR:n on saanut valtiolta sekä rahat että kaluston ja kerännyt lisärahaa ja uusinut kalustoa monolihinnoittelun turvin.

Malli, jossa VR operaattorilla on hyvin halpa pääoma, valmiiksi maksettu kalusto, uuden kaluston hankinta kestää vuosikausia, uusi kalusto on muutaman vaunun sarjoja eikä vanhalle kalustolle ole jälkimarkkinoita on epätervettä kilpailua eikä siinä uusilla toimijoilla ole järkevää mahdollisuutta tulla kilpailemaan markkinoille.

Vaatimus siitä, että kilpailijoiden pitää hankkia itse kaikki kalusto, kun VR:llä on lähes kokonaan maksettu kalusto eikä VR:n nykyistä kalustoa saa muut vuokrata järkevin markkinahintaisin ehdoin on käytännössä pelkkää VR:n monopolin loputonta pönkittämistä.
 
Viimeksi muokattu:
^Pitkältihän tämä kilpailun avaaminen onkin näennäistä ja koskee vain hyvin pientä osaa rautateistä. Ainakin alkuun kalustoyhtiö jää käytännössä edelleen monopoliksi. Kilpailutuksissa pidettäneen huoli, että kalusto liikennöintiin tulee VR:stä pilkotulta yhtiöltä. Aivan samoin kuin eri maiden raitioliikenneoperaattorit onnistuvat kilpailuttamaan kalustohankinnat niin, että voittajaksi tulee tuttu (kotimainen) valmistaja, sikäli kun sellainen on tarjolla. Samoin rataverkko jää monopoliksi. Valtio voi rahastaa kalustovuokrilla ja ratamaksuilla käytännössä saman kuin VR:llä nykyään. Tämä on tietysti ja kaikesta huolimatta järkevää, koska varsinkin radan osalta se ohjaa valtiota kehittämään niitä yhteysvälejä, joille on kysyntää. Nykyäänhän rautatieverkon (vähäistä) kehitystä ohjaa kysynnän sijaan lähinnä siltarumpu- ja aluepolitiikka.

Tietenkin operaattoreille voi syntyä kannustin hankkia omaakin kalustoa, kunhan jalansija markkinoilta on saatu ja jos monopolikalustoyhtiö hinnoittelee turhan paljon yläkanttiin. Tätä kannustinta voidaan tietysti hillitä lyhyillä operointisopimuksilla suhteessa kaluston kuoletusaikoihin, jotka rautatieliikenteessä ovat verrattain pitkät.

tl;dr ei kannata odottaa tältä "vapautumiselta" liikoja. Ei tule olemaan samanlainen vallankumous kuin onnibus.
 
Kilpailutusmalli, jossa VR operaattori saa ilmaiseksi kaluston ja pääoman ja muiden pitää se hankkia markkinoilta olisi terveen kilpailun irvikuva. VR:n on saanut valtiolta sekä rahat että kaluston ja kerännyt lisärahaa ja uusinut kalustoa monolihinnoittelun turvin.
.
Määrittele monopoli. VR on joutunut kilpailemaan sekä halpalentoja vastaan 2000-luvun alussa että halpabussseja vastaan viimeiset muutamat vuodet. Sekä tietysti henkilöautoja vastaan koko ajan.

Malli, jossa VR operaattorilla on hyvin halpa pääoma, valmiiksi maksettu kalusto, uuden kaluston hankinta kestää vuosikausia, uusi kalusto on muutaman vaunun sarjoja eikä vanhalle kalustolle ole jälkimarkkinoita on epätervettä kilpailua eikä siinä uusilla toimijoilla ole järkevää mahdollisuutta tulla kilpailemaan markkinoille.

Vaatimus siitä, että kilpailijoiden pitää hankkia itse kaikki kalusto, kun VR:llä on lähes kokonaan maksettu kalusto eikä VR:n nykyistä kalustoa saa muut vuokrata järkevin markkinahintaisin ehdoin on käytännössä pelkkää VR:n monopolin loputonta pönkittämistä.
Näin se on muissakin maissa. Jokainen hankkii omat kalustonsa. Mikään "neljäs rautatiepaketti" ei velvoita sitä että kansallinen rautatieyhtiö luopuu kaikesta omasta kalustostaan. Junia saa vaikka Kiinasta jos muuhun ei ole varaa. Kiinalaisen junan saa mille raideleveydelle haluaa.

Koko tämä Suomea koskeva ongelma on se että kuvitellaan että hinnat laskevat yhtenään kun tulee kilpaiijoita ajamaan VR:n kalustolla. Jo aiemmin kirjoitettiin että kun kilpailu halpabussien kanssa alkoi niin nähtiin miten halvalla junia voi ajaa ilman että tulee takkiin. Tietysti ne voivat laskea nollaan mutta veronmaksajat maksavat sitten koko kalustoruletin.

Ruotsin malli on mielestäni paras.
Siellä on lääninkohtaiset reittikilpailutukset ja vapaa kilpailu kaukoreiteillä. Ruotsin SJ omistaa oman kalustonsa mutta vuokraa omaan harkintaansa luottaen vanhempaa ylijäämäkalustoa muille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Yksi valitun kilpailutusmallin etu voisi olla, että VR:n nykyinen kalusto tulee todennäköisemmin hyödynnetyksi. Jos uusien operaattorien pitäisi hankkia oma kalusto (kuten veturimiehet toivovat), voisi VR:n hävitessä kilpailutuksen sille jäädä paljon junakalustoa ilman järkevää käyttökohdetta. Toki VR:n kilpailuasema tällaisessa tilanteessa olisi hyvä, ainakin alkuvaiheessa.
Juha
 
LVM:lläkään ei tunnu olevan terminologia hallussaan. Vapauttamisen ensimmäisessä aallossa on lähiliikenne, joka on vähitellen laajentunut lähes koko Etelä-Suomen alueelle. Olisiko tässä tarkoitus kytkeä Hangon TAAJAMALIIKENNE pääkaupunkiseudun LÄHILIIKENTEESEEN?
”Lähiliikenne” on ollut niin lavea käsite, että se on ollut lähes käyttökelvoton. On parempi erottaa lähiliikenne kaupunkiseudun sisäiseksi liikenteeksi (HSL:n omat junat) ja puhua R/Z/G/Y-junista ym. taajamajunaliikenteenä. Sehän on sanan regionaltåg/train suomenkielinen vastine muutenkin, ainakin saksankielisessä maailmassa HSL:n sisäistä liikennettä vastaa S-Bahn ja VR:n "omaa" lähiliikennettä Regionalbahn/RegionalExpress. Vastaavasti Ruotsissa pendeltåg ja regionaltåg.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:53 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:13 ----------

Toisaalta, ei sitä kummoista kilpailua saa aikaiseksi jos kalusto on kaikilla samaa. Tuote pitäisi olla erilainen jotta voisi erottua muulla kuin hinnalla. Ei nuo IC2-vaunut nyt niin erikoisia ole.. Joku voisi tarjota 2+1 istuimia, multimediaruutuja, juoma-automaatteja (pääsisi edes laadukkaitten bussien tasolle). Ravintoloissakin olisi parantamisen varaa.
Kannattaa muistaa, että kalustopankissa tulee olemaan muutakin kalustoa, kuten yksikerroksiset IC-vaunut (Ex/Expt), siniset pikajunavaunut ja Eil(f)-lähiliikennevaunut.

Alkukesästä vakinaisesta käytöstä poistetut lähiliikennevaunut voisi peruskorjata kaukoliikenteeseen tai keskipitkän matkan liikenteeseen, jossa on 2+2 kaukoliikennepenkitys, mutta myös riittävästi ovikapasiteettia mahdollistamaan nopeat pysähdykset asemilla. Etelä-Suomessa voisi olla järkeä esim. Uppsalapendelin tyyppisessä järjestelyssä, jossa veturi on junan molemmissa päissä, jolloin kalusto voisi olla käytössä koko päivän eikä ainoastaan ruuhka-aikaan.

Sitä kuvittelisi, että kilpailuetua kannattaisi luoda palvelukonsepteilla. Mutta totuus on toinen. Aina silloin tällöin joku lentoyhtiö innostuu kokeilemaan, mutta peruu sitten homman vähin äänin, kun oikeasti porukka varaa ne lentonsa kahden eri kriteerin perusteella. Toisilla ratkaisee halvin hinta, toisilla nopein/helpoin/sopivin yhteys. Valintaa tehdessä ei edes muistakaan, että AA lupaa vähän enemmän jalkatilaa, DY:llä on ilmainen wifi jos se sattuu toimimaan, AY:llä saa J:ssä poroa jne.

Tuskinpa se kenenkään junamatkustustakaan sen kummemmin ohjaisi, jos päättäisivät satsata johonkin erikoiseen siellä vaunussa. Juoma-automaatin nyt asentaa valtion vaunuunkin ilman ongelmia, ja eiköhän ravintolavaunun saa vuokrata junansa jatkeeksi, jos pitää sitä kannattavana, ja järjestää sen operoinnin kuten parhaaksi näkee.

No ainakin itse valitsin Malmöstä Tukholmaan mennessäni Snälltågetin ihan siksi, että siinä on sellaista ”oikean junamatkan” Epoche IV-tunnelmaa UIC-standardivaunuin ja oikealla ravintolavaunulla, vaikka olisi voinut mennä n. tunnin nopeammin ja melkein yhtä halvalla SJ:n X2-kiitojunalla. En taida olla poikkeus, kun juna oli täynnä porukkaa ja ravintolavaunussa ihmisiä käyttämässä ainakin sen hintaerotuksen verran rahaa ateriointiin.

Vertaisin itse Tallinnan liikenteeseen, jossa on valittavana pari erilaista pikalaivakonseptia (Tallinkin Star/Megastar-shuttlet tai vielä nopeammat katamaraanit Viking FSTR / Linda Line) ja sitten hitaampia risteilyaluksia (Viking XPRS, Silja Europa, Eckerö Linen Finlandia). Jokaisessa näissä on omat etunsa ja haittansa, itse esim. tykkään Tampereelta matkat aloittavana mennä Europalla tai XPRS:llä, kun voin yöpyä ombord ja herätä virkeänä aamulla, ja sitten palata nopeammalla aluksella takaisin illalla – mutta jos asuisin Helsingissä, menisin varmaan pikalaivalla mennen-tullen.
 
Kun sitten mietitään, mitä liikennettä kalustopankin kalustolla "kalustoitetaan", tullaan taas kiintoisaan kysymykseen siitä, miten linjaniput syntyvät. Voidaanko esimerkiksi Pohjanmaan alue jakaa kahteen kilpailutukseen, joista toisessa "kepikseen" kaiken Oulun pohjoispuolisen henkilöliikenteen ottamaan joutuva operaattori saa "porkkanakseen" yksinoikeuden Helsingin ja Oulun välille ja toisessa "keppinä" on taajamalinja Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä sekä mahdollisesti jokin taajamayhteys myös Seinäjoelta pohjoiseen, ja "porkkanana" Vaasasta ja Jyväskylästä Helsinkiin suuntaava nopea liikenne?
Itse tekisin näiden kahden lisäksi kolme muuta liikennöintinippua, eli Tampereen lähiliikenne sekä Tampereelta Poriin ja Turkuun suuntaava liikenne täydennettynä niillä Tampereen ja Helsingin välisillä vuoroilla, jotka eivät kauempaa tule, Savo-Karjalan nippu, jossa "keppeinä" heiluisivat niin Joensuun pohjoispuoliset kuin Savonlinnankin yhteydet kuin myös mahdolliset kokeilulinjat Joensuusta Kuopioon ja Ouluun ja "porkkanoina" Savon ja Karjalan ratojen Intercityt. Viides nippu olisi sitten HSL-alueen ulkopuolinen taajamaliikenne eli yhteydet Kotkaan ja Hankoon sekä Turun ja Helsingin välinen linja. HSL lienee oma tapauksensa, ja eihän se edes ole VR:n kalustoyhtiön vastuualuetta.

IC-runkoihin kuuluisi lähtökohtaisesti aina yksi veturi, sekä yhdistelmä Ed+Edfs+Erd+Edb+Edo. Ed-vaunujen määrää voinee säädellä. Yöjunien päivävaunuiksi sopisi varmasti parhaiten yhdistelmä Ex+Expt+Rx, konduktöörivaunulla täydennettynä. Ex-kalustosta voisi varmasti kaivaa hyötyjä myös Tampereen ja Turun sekä Oulun ja Rovaniemen välisissä päivävuoroissa. Jos Tampereen lähiliikenteeseen hankitaan uusia Flirtejä, jää kaikki Sm4-kalusto operoimaan Helsingistä pohjoiseen, eli vähintään Lahteen, ja monissa tapauksissa myös Kouvolan ympäristöön -olisiko Kotkan linjan lisäksi mahdollista lämmittää Kouvola-Pieksämäki- ja Kouvola-Imatra-välit, vaikka vain parin päivittäisen vuoron voimin?

Vaasasta Jyväskylään, Joensuusta Pieksämäelle, Kuopioon ja mahdollisesti Ouluunkin johtavalla linjalla jouduttaisiin kiintoisaan tilanteeseen, sillä kiskobussit eivät noin pitkälle matkalle ole oikein kelpoja matkustusmukavuutensa puolesta. Olisiko vielä saumaa rakentaa jokin sellainen yhdistelmäkiskobussi, jossa raaka-aineena käytettäisiin Efit- ja Eil-vaunuja? Nykyisille kiskobusseille on vähän vaikea keksiä muita kohteita kuin Hanko ja Savonlinna, ehkä myös Iisalmen ja Ylivieskan väli, jos siinä on määrä jatkaa.
Myös Kolarin rata olisi kalustokysymyksen puolesta kiintoisa. Kukaan operaattori ei huoli vanhoja sinisiä makuuvaunuja ilmaiseksikaan, saati että suostuisi niistä jotain maksamaan. Päivävaunujen kohdalla tilanne on toinen, sillä niiden korjaaminen voi olla hyvinkin kannattavaa. Olisiko Kolarin linja siis vastaisuudessa Oulusta tai Kemistä pohjoiseen menevä taajamajuna, jonka perään koplattaisiin osa etelästä tulevasta yöjunasta purettavista autovaunuista? Yhdistelmäksi riittäisi varmaan muutama Ex, Expt ja Rx.
 
Jos Tampereen lähiliikenteeseen hankitaan uusia Flirtejä, jää kaikki Sm4-kalusto operoimaan Helsingistä pohjoiseen, eli vähintään Lahteen, ja monissa tapauksissa myös Kouvolan ympäristöön -olisiko Kotkan linjan lisäksi mahdollista lämmittää Kouvola-Pieksämäki- ja Kouvola-Imatra-välit, vaikka vain parin päivittäisen vuoron voimin?
FLIRTit menivät valmistuskieltoon uutten turvamääräysten myötä, ja uuden version hinta olisi huomattavasti korkeampi. Tampereelle tulee joko Sm2-kalustoa tai sitten muutama R-junan ruuhkavuoro siirretään Sm2 kalustolle, jolloin vapautuu 4xSm4, joita voidaan käyttää Tampereella ja ylijääviä vaikka Riihimäki-Lahti-radalla.
 

Uutisointia aiheesta:

Yle sai käsiinsä selvityksen Bernerin junasuunnitelmista – VR:n arvo romahtaisi, junamatkustaminen ei lisääntyisi

Selvitys: Junaliikenteen kilpailuttaminen ja VR:n pilkkominen toisivat 40 miljoonan tappion – lippujen keskihinta laskisi vain suosituilla reiteillä

Vaikuttaa siis siltä, että VR:n pilkkominen ja ehdotetun kaltainen kilpailutusmalli ei toisikaan niin ruusuista tulevaisuutta rautateille mitä LVM on maalaillut. Mikä selittää sen, ettei LVM vapaaehtoisesti hyvää hyvyyttään julkaissut noita selvityksiä.
 
MTV on kuullostellut eurooppalaisten junaoperaattoreiden kiinnostusta Suomen avautuville junamarkkinoille. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...en-junayhtio-kiinnostuivat/6550972#gs.wr2iJCY. Ruotsissa toimivat SJ ja MTR, Norjalainen NSB sekä Britanniassa toimiva GO-AHEAD ovat kiinnostuneita Suomen tulevista kilpailutuksista. Ranskalainen Keolis kertoi ettei Suomen junamarkkinat tässä vaiheessa kiinnosta ja Virolainen pieni junaoperaattori Elron aikoo ainakin tutustua tarkemmin HSL:n ja LVM:n tuleviin kilpailutustietoihin vaikka tarjouksen jättäminen onkin epätodennäköistä.
 
Viimeksi muokattu:
MTV on kuullostellut eurooppalaisten junaoperaattoreiden kiinnostusta Suomen avautuville junamarkkinoille. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...en-junayhtio-kiinnostuivat/6550972#gs.wr2iJCY. Ruotsissa toimivat SJ ja MTR, Norjalainen NSB sekä Britanniassa toimiva GO-AHEAD ovat kiinnostuneita Suomen tulevista kilpailutuksista. Ranskalainen Keolis kertoi ettei Suomen junamarkkinat tässä vaiheessa kiinnosta ja Virolainen pieni junaoperaattori Elron aikoo ainakin tutustua tarkemmin HSL:n ja LVM:n tuleviin kilpailutustietoihin vaikka tarjouksen jättäminen onkin epätodennäköistä.

Seuraavaksi Berner varmaan usuttaa tynkä-VR:n osallistumaan Ruotsin ja Brittannian kilpailutuksiin, niin saadaan vielä kirsikka fiaskokakun päälle.
 
Vapautumista odotellessa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntaliitot ovat aloittaneet selvitystyön henkilöliikenteen käynnistämisestä alueillaan. Siinä kartoitetaan rahoituksen ja toimijoiden lisäksi junavuorojen todellinen tarve työmatkaliikenteelle, opiskelijoille ja matkailijoille. Selvityksen pitäsi olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Selvitystyön tuloksista voidaan tehdä varmaan yleistettäviäkin päätelmiä.
 
Takaisin
Ylös