"Juna säästää luontoa"

Liittynyt
19 Syyskuu 2007
Viestit
841
VR kertoo tänään uutissivullaan, että juna on ympäristöystävällisin matkustustapa Etelä-Suomesta Lappiin. Samalla energiamäärällä voi VR:n mukaan matkustaa Helsingistä junalla Rovaniemelle, linja-autolla Seinäjoelle ja henkilöautolla Tampereelle. Lentokonetta käytettäessä se energiamäärä riittää VR:n mukaan vain nousuun. Myös hiilidioksidimäärät on VR mitannut. Nelihenkisen perheen matka Helsingistä Rovaniemelle tuottaa hiilidioksidipäästöjä junalla 58 kiloa, henkilöautolla 135 kiloa ja lentokoneella 625 kg.

Uutisesta saa myös käsityksen, että sesonkina, joka alkaa joululomista ja jatkuu "pitkälle kevääseen", Helsinki - Rovaniemi -välillä kulkee kolme päivittäistä yöjunaparia.
 
Minusta uutisessa tarkoitettiin kuutta Rovaniemelle päivittäin saapuvaa junaa, jotka kulkevat ympäri vuoden.

Lentokonetyyppien ekotehokkuudessa tietysti myös eronsa. Maailman ympäristöystävällisimmäksi koneeksi mainostettu uusi ATR ei Kemiä ja Kuusamoa pohjoisemmaksi liikennöi. Mutta tarkoittaako laskelma sitten Finnairin käyttämiä Airbus 320-sarjaa, Embraereja vai Blue1:n Avroja tai MD-90-konetta?
 
Ympäri vuoden kaksi yöjunaa ja sesonkina "tarjontaa lisätään yhdellä yöjunalla". Saa vaikutelman, että kolmaskin juna olisi päivittäinen. Painetun aikataulun mukaan viime keväänä helmi-huhtikuussa kolmas juna lähti Helsingistä P,L ja Rovaniemeltä L,S. VR Matkahaun perusteella ensi keväänä ajetaan kolmannella junalla niin kuin viime keväänä, mutta mielestäni asia jää VR:n uutisessa epäselväksi
 
Viimeksi muokattu:
Lentokonetyyppien ekotehokkuudessa tietysti myös eronsa. Maailman ympäristöystävällisimmäksi koneeksi mainostettu uusi ATR ei Kemiä ja Kuusamoa pohjoisemmaksi liikennöi. Mutta tarkoittaako laskelma sitten Finnairin käyttämiä Airbus 320-sarjaa, Embraereja vai Blue1:n Avroja tai MD-90-konetta?
Samaten on eroja junien ekotehokkuudessa. Sähkövetoisilla Helsinki-Rovaniemi-matkustajajunilla saadaan kauniita lukuja, kun ei huomioida ihan kaikkea. Esimerkiksi ravintolavaunun aggregaattia ja vaunujen lämmitykseen poltettavaa öljyä tai sitä, että Helsinki-Rovaniemi-yöjunan kokoamiseen tarvitaan joka ilta Helsingin päässä jeesuksenaikainen järjestelyveturi, jonka päästöt vastaavat melko montaa kilometriä ko. yöjunan matkasta.

Ja nyt, kun saastuttavia henkilöautoja ryhdytään Suomessa karsimaan jo verotuksenkin keinoin, junaliikenteessä ei ole mitään vastaavaa, vaan on aivan hyväksyttyä, että tekohengitetään menneisyyden tekniikkaa, ja nähtävästi vielä 2030-luvulla raiteilla savuaa lähes 200 kappaletta 60-luvun "ekoajattelulla" valmistettuja MGO-dieseleitä. Erikoista, että näitä asioita ei säädellä unionissa eikä kotimaassa mitenkään.

Kumipyöräpuolella tyhjäkäynti on kiellettyä, mutta ratapihoilla ja sivuraiteilla hörskytetään jopa tuntikausia per veturi ylimääräistä joka päivä. Tänä syksynä Kolariin tuli puoleltapäivin tavarajunassa kaksi Dv12-veturia, ja sinne jäivät käymään edelleen, kun iltajuna lähti etelään. Viime kesänä katselin Nurmeksen asemalla, kun Dm12-moottorivaunut kävivät koko kahden tunnin kääntöajan. Ainoa apulaite, joka tällaista tarvitsee, lienee ohjaamon ilmastointi. Näillä täysin turhilla päästöillä olisi moni matkustaja ajanut nykyaikaisella henkilöautolla Joensuuhun asti.

Rautatieliikenteen reaalinen ekotehokkuus olisi paljon nykyistä parempi, jos sielläkin tultaisiin työskentelytavoissa 2000-luvulle.
 
Kumipyöräpuolella tyhjäkäynti on kiellettyä, mutta ratapihoilla ja sivuraiteilla hörskytetään jopa tuntikausia per veturi ylimääräistä joka päivä.

Taitaa olla se kompressori joka siellä käydä hörskyttää. Isossa veturissa on isot laitteet, kompressorin moottori on jopa pienen traktorin moottorin kokoinen, ja pitää samanlaista ääntäkin tyhjäkäynnillä. Ei pidä siis sekoittaa sitä moottorin ääneen, varsinainen moottori sammutetaan aina jos tauko kestää yli 10 minuuttia.

Kompressorin päälläolo on välttämätön, mikäli vieressä ei satu olla pistokepaikkaa. Ratapihoilla ei ole pistokepaikkoja, vaan kompressorin varaan jäävät. Jos kone jätetään "kylmäksi", puolikin tuntia voi riittää siihen, että akusto on jo tyhjä. Lisäksi paineilmat katoavat vieläkin nopeammin, jos kompressori ei pyöri, uudelleenkäynnistys ilman riittävää paineilmaa on mahdotonta.
 
Taitaa olla se kompressori joka siellä käydä hörskyttää.
Eiköhän tällä foorumilla kirjoittelevat tunnista kompressorin ja moottorin, kuten allekirjoittanutkin. Mistään kompressorista ei ollut puhe, vaan pääkoneen turhasta käyttämisestä.

varsinainen moottori sammutetaan aina jos tauko kestää yli 10 minuuttia.
Näin varmaan teoriassa ja Matkaan-lehden vastauspalstalla, käytännön tasolla näkee kyllä usein jopa tuntikausien tyhjäkäyntisuorituksia.
 
Kumipyöräpuolella tyhjäkäynti on kiellettyä, mutta ratapihoilla ja sivuraiteilla hörskytetään jopa tuntikausia per veturi ylimääräistä joka päivä. Tänä syksynä Kolariin tuli puoleltapäivin tavarajunassa kaksi Dv12-veturia, ja sinne jäivät käymään edelleen, kun iltajuna lähti etelään. Viime kesänä katselin Nurmeksen asemalla, kun Dm12-moottorivaunut kävivät koko kahden tunnin kääntöajan.

Rautatieliikenteen reaalinen ekotehokkuus olisi paljon nykyistä parempi, jos sielläkin tultaisiin työskentelytavoissa 2000-luvulle.
Ihmettelin itsekin kesällä Haapamäellä Dm12 -vaunujen runsasta tyhjäkäyntiä, kun ne odottelivat lähtöä takaisin Tampereelle.

Näissä kiskoliikennekaluston tyhjäkäyntien pituudessa on maakohtaisia eroja. Suomen lisäksi ainakaan Belgiassa ei sammuteta moottoreita, oli dieselmoottorivaunun seisonta-aika pääteasemalla kuinka monta minuuttia tahansa. Sen sijaan Saksassa olen huomannut että matkustajajunia vetävät esim. BR218 -dieselveturit useimmiten sammutetaan, vaikka niillä olisi seisonta-aikaa tiedossa vain noin viisi minuuttia.
 
Seinäjoella huomasin kerran kun Vaasan-Jyväskylän junan kuski sammutti masiinansa. Tuntuu siltä että suomalaiset niin veturi kuin automiehet olisivat täysin kädettömiä, tyhjäkäynnistä kun ei ole mitään hyötyä, päinvastoin se nokistaa konetta ja joissain tapauksissa saa moottori saattaa jopa savuttaa runsaasti kun lämpö laskee.
 
Kompressorin päälläolo on välttämätön, mikäli vieressä ei satu olla pistokepaikkaa. Ratapihoilla ei ole pistokepaikkoja, vaan kompressorin varaan jäävät. Jos kone jätetään "kylmäksi", puolikin tuntia voi riittää siihen, että akusto on jo tyhjä.
Tämäpä omituinen selitys. Ajoneuvoissa käynnistysakut pitävät latauksensa nykyään jopa kuukausia. Dv12-vetureiden apukäyttömoottori ei ole sen kummempi laite kuin kuorma-autojen tai traktoreiden moottorit. Ne käynnistyvät tuiki tavallisella lyijyakulla, ja niiden teho riittää paineilmasäiliön täyttämiseen muutamassa minuutissa.

Ymmärrän selityksen siitä, että veturin päämoottori halutaan pitää lämpimänä, mihin tarkoitukseen voi käyttää joko ulkoista sähkösyöttöä, koneen pitämistä tyhjäkäynnillä tai apumoottorin hukkalämpöä - jos sellainen järjestely on tehty. Mutta selitykset siitä, ettei akuissa pysy lataus kuin muutaman tunnin tai paineilmajärjestelmässä ei pysy paine ilman jatkuvaa lisäilman pumppaamista tarkoittaa, että laitteet ovat viallisia. Ja arvelenpa, että kaluston kustannuksista vastaavalle on edullisempaa korjata vehkeet kuin maksaa tarpeettomasta polttoaineen jatkuvasta käytöstä. Jos kaluston kustannuksista vastaavalla on varaa tuhlata tällaisessa, niin vika on jossain muualla kuten terveen kilpailun puutteessa.

Antero
 
60-luvun "ekoajattelulla" valmistettuja MGO-dieseleitä.

Dv12-vetureiden MGO on suunniteltu jo 50-luvulla joskin se oli siihen aikaan ja vielä paljon myöhemminkin huomattavan edistyksellinen esim. autojen ja traktoreiden moottoreihin verrattuna.

Kumipyöräpuolella tyhjäkäynti on kiellettyä, mutta ratapihoilla ja sivuraiteilla hörskytetään jopa tuntikausia per veturi ylimääräistä joka päivä.

Minä taas väittäisin, että VR:llä on jostain 90-luvun alkupuolelta lähtien aivan oikeasti vähennetty tyhjäkäyntiä. 80-luvulla en muista nähneeni kertaakaan, että edes Helsingin päärautatieasemalla olisi sammutettu dieselvetureita tai Porkkanoita. Sen sijaan Helsinki-Turku-reitin Dr13-vetoisen liikenteen loppuaikoina 1993-1994 ainakin puolet kuljettajista sammutti veturin kokonaan, ehkä kolmannes käytti vain yhtä moottoria ja joku 10-15 % piti molemmat koneet käynnissä.

Toki varmasti tässä on ollut silmänpalvontaakin mukana sillä pienemmillä asemilla tai ylipäätään suurten yleisöjoukkojen katseilta suojassa tuntuisi tyhjäkäynti olevan tavanomaisempaa. Tästä syystä en itse pitänytkään lainkaan pahana, jos jollain kuljettajalla oli pokkaa käryttää kahdella moottorilla ruuhka-aikaan Helsingin asemalla.
 
Sähkövetoisilla Helsinki-Rovaniemi-matkustajajunilla saadaan kauniita lukuja, kun ei huomioida ihan kaikkea. Esimerkiksi ravintolavaunun aggregaattia ja vaunujen lämmitykseen poltettavaa öljyä tai sitä, että Helsinki-Rovaniemi-yöjunan kokoamiseen tarvitaan joka ilta Helsingin päässä jeesuksenaikainen järjestelyveturi, jonka päästöt vastaavat melko montaa kilometriä ko. yöjunan matkasta.

VR ilmoittaa lukujen perustuvan VTT:n Lipasto-tutkimukseen, joka taas rautatieliikenteen osalta perustuu viimeksi vuonna 2005 päivitettyyn Railiin. Se on monilta osin puutteellinen, mm. Dm12 ja Sm4 puuttuvat sieltä kokonaan ja kaukojunien päästöihin on huomioitu vaununlämmityksestä ja vetureiden dieselaggregaateista aiheutuvat päästöt, muttei ravintolavaunujen aggregaatteja. Matkustajajunien vaihtotyö sen sijaan on laskennassa otettu huomioon.

Ja nyt, kun saastuttavia henkilöautoja ryhdytään Suomessa karsimaan jo verotuksenkin keinoin, junaliikenteessä ei ole mitään vastaavaa, vaan on aivan hyväksyttyä, että tekohengitetään menneisyyden tekniikkaa, ja nähtävästi vielä 2030-luvulla raiteilla savuaa lähes 200 kappaletta 60-luvun "ekoajattelulla" valmistettuja MGO-dieseleitä. Erikoista, että näitä asioita ei säädellä unionissa eikä kotimaassa mitenkään.

Ilmeisesti EU-tasolla pyritään rautatieliikennettä suosimaan niin voimakkaasti, ettei vanhan moottorivetokaluston päästöjä ole lähdetty rajoittamaan. Uuden kaluston osalta tilanne onkin aivan toinen.

Toisaalta kuka tahansa voi kuorma-autoliikenteen ja dieselvetoisen rautatieliikenteen päästöjä vertaillessa nähdä huomattavat erot maantieliikenteen eduksi. Näin ollen VR:n kannattaisi investoida uuteen dieselkalustoon ennen kuin suuri yleisö tajuaa, kuinka "ekologinen" rautatiekuljetus häviää vähäpäästöisille kuorma-autoille.
 
Näin ollen VR:n kannattaisi investoida uuteen dieselkalustoon ennen kuin suuri yleisö tajuaa, kuinka "ekologinen" rautatiekuljetus häviää vähäpäästöisille kuorma-autoille.

Kyse ei olekaan pelkistä päästöistä, vaan tärkeänä tekijänä kiskojen hyväksi on myös turvallisuus. En tiedä, miten montaa ihmistä ilahduttaa tavarajunan ekologisuus, mutta kun maasturimiehelläkin alkaa housut tutista yhä useampana talvena vastaan tulevien liukastelevien yhdistelmien vuoksi, niin johan alkaa lehtiin ilmestyä kirjoituksia, kuinka kuljetuksia olisi saatava raiteille. Junalla ja pääasiassa matkustavaa pääkaupunkiseutulaista valtateiden turvallisuus ei niinkään kiinnosta, sillä sehän koskee vain autoilijoita ja pitkän matkan busseja. Pääkaupunkiseudulla taas on eri vaaratekijät. Pääkaupunkiseutulainen saattaa jopa ihmetellä marinaa teiden huonokuntoisuudesta, hän kun käyttää vain teiden alkupätkiä, jotka ovat prameata ja turvallista moottoritietä, eikä näe kuinka se sama moottoritie muuttuu mutkaiseksi ja liukkaaksi kärrypoluksi maakuntien Suomessa.
 
Kyllä bussissakin pysyvät valot päällä moottorin ollessa sammuksissa, miksi ei kiskobussissa?

Akusto tyhjenee tunnissa tai parissa jos jätät valot päälle ja moottori on sammutettu. Eli tauon pitää olla aika lyhyt jotta koneen voi sammuttaa.
 
Takaisin
Ylös