VRO:n vetureiden hylkäys- ja hankinta-aikataulu
- Viestiketjun aloittaja Jpl
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Eivät vaihtoehdot ole ainoastaan Sm1 ja Sm4. VR:n on myös 50 kpl Sm2-kalustoa, joita varsinkin saneerattuina kannattaisi uudempina ja kevyempinä ajattaa Sm1:sten sijaan.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,470
Tämä on erityisen totta.
Lisäksi on huomattava, että on joukko käyttöalueita, joissa Sm4 on ainoa vaihtoehto nopeusvaatimuksen takia eli ainakin reitit R ja Z. Toisaalta Leppävaaran länsipuolelle ulottuvan liikenteen normaalikierroissa ei esiinny Sm4-kalustoa lainkaan. Viimeksi mainitussa liikenteessä ruuhka-aikojen ulkopuolella pääpainon kai voisi antaa Sm2:ille. Kaupunkiradoilla korkeiden lähtöjen kohdalla pitäisi olla mahdollista sijoittaa Sm1:t ruuhkapainotteiseen käyttöön. Nythän Sm1:iä näkee aika paljon hiljaisina aikoina useilla reiteillä. Osasyynä toki voi olla, että nelosia on samanaikaisesti paljon huollossa eikä kakkosiakaan riitä varakalustoksi ihan kaikkiin tilanteisiin.
- Liittynyt
- 22 Marraskuu 2007
- Viestit
- 817
Kas, nyt on matalalattiavuorotkin ainakin netissä, hyvä niin. Nähtäväksi jää, löytyykö ne myös paperisesta versiosta.
Muinoin, kun ensimmäiset Sm4:t tulivat, oli aikatauluissa kursivoituja matalalattiavuoroja, nämä eivät ilmeisesti pitäneet aina paikkaansa, joten ne hävisivät vähin äänin moneksi vuodeksi. Hyvä, että taas saa tietoa matalalattiavuoroista. (Helpompi löytää Sm1 & Sm2 vuorot.
)
Muinoin, kun ensimmäiset Sm4:t tulivat, oli aikatauluissa kursivoituja matalalattiavuoroja, nämä eivät ilmeisesti pitäneet aina paikkaansa, joten ne hävisivät vähin äänin moneksi vuodeksi. Hyvä, että taas saa tietoa matalalattiavuoroista. (Helpompi löytää Sm1 & Sm2 vuorot.
)Aikoinaanhan sitä yritettiin, että ilman vessaa olevat junat (6041-6080) olisivat eri kierrossa kuin muut mutta homma kaatui omaan mahdottomuuteensa. Ehkä aikaisemmat huonot kokemukset ovat syynä siihen, ettei Sm2-junille ole myöhemmin haluttu tehdä omaa kiertoaan. Lisäksi matkustajan näkökulmasta Sm1- ja Sm2-junia on voitu pitää jokseenkin tasavertaisina sen jälkeen, kun kaikkiin Sm1-juniin saatiin korkeat selkänojat. Sitten on vielä sekin, että saneeratuista junista aivan viime vuosiin asti oli selvä enemmistö Sm1-junia ja lähivuosina Sm1-junien käyttö vähentynee automaattisesti luonnollisen poistuman seurauksena.
Voi se johtua siitäkin, että Sm4-junia poistuu pitkämatkaisissa ruuhkavuoroissa Helsingistä eikä runkoja haluta palauttaa tyhjinä takaisin, joten niistä ei välttämättä ole Helsingin päässä runsaudenpulaa illallakaan. Myöhäisillan ja yöajan vuorot on mielestäni aivan järkevääkin ajaa etupäässä vanhemmilla junilla ilkivallan riskin vuoksi.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,470
Tuossa kohtaa puhuin korkealla kalustolla liikennöitävistä vuoroista. Eihän Sm4 niissä ole mikään vaihtoehto.
Näkeehän Sm1:iä ajossa sunnuntaisin pitkin päivää useilla reiteillä. En usko, että se johtuisi vain ilkivallan riskistä.
Eiköhän se johdu siitä, etteivät Sm4-junat riitä joka paikkaan silloinkaan ja Sm1/2 ajavat keskenään aivan samoja vuoroja. Mutta käytännössä saneeratuista selvä enemmistö oli Sm1-junia noin 1996-2007 ja saneerattuja pidettiin ainakin teoriassa parempina, joten olisikin ollut yllättävää, jos Sm1-junien käyttö olisi rajoitettu vain ruuhka-aikoihin. Sitten jo 2010-2011 tilanne "korjaantunee" olennaisesti Sm5:n myötä ellei jotain yllättävää satu. En siis pitäisi suurena puutteena, ettei Sm2-junille tehty omaa kiertoaan noin kolmen vuoden välivaihetta varten. Etenkin kun matkustajan näkökulmasta junat ovat lähes identtisiä.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,470
Sm4:ien kuuluu liikkua vain niille tarkoitetuissa lähdöissä eikä niiden kuulukaan riittää kaikkialle. Itse asiassa nelosista ison määrän ollessa huollossa kaupunkiradoilla niiden tilalle sijoitetaan Sm1-2:ia. Sitä tässä ketjussa on juuri ihmetelty, miksi Sm1-2-kalustolle suunniteltuun liikenteeseen runkoja sijoitetaan tasavertaisesti kummankin sarjan suhteen vielä nykyäänkin, vaikka ykkösillä ei välttämättä olisi mielekästä ajaa kuin mahdollisimman vähän (tämä on siis täällä esitetty arvio).
Mutta: Voidaan kysyä, montako yksikköä on seisomassa ruuhka-ajan ulkopuolella. Sarja Sm1 käsittää kuitenkin 50 yksikköä (joista yksi seisomassa), eikä tuon määrän täydellinen rajaaminen pois liikenteestä ruuhkan päätyttyä ole yksinkertainen juttu. Pitkissä nipuissa liikkuvia vaunuja ei ajeta pysäköintiruutuihin kuten busseja. Lisäksi Sm1:t ovat kunnoltaan hyvin erilaisia eikä ole yksinkertainen asia tehdä johtopäätöksiä, mikä yksilö soveltuisi kuinka vähäiseen käyttöön. Edelleen on lisäksi olemassa jokunen saneeraamaton kakkonenkin, jolloin ehkä pitäisi miettiä, voiko niillä ajaa edes sen vertaa kuin (saneeratuilla) ykkösillä. Punaisiakin kakkosia näkee edelleen esim. pyhäpäivinä ajossa.
Sehän 70-luvullakin oli ongelmana, kun yksiköille 6041-6080 suunniteltiin omaa kiertoa, että käytännössä rungot sekoittuivat ja "väärää" yksikköä ei noin vain poimita nipun keskeltä pois. Sama runko voi päivän aikana kiertää useammalla eri linjalla, joten linjakohtaisten nimikkoyksiköiden käyttökään ei onnistu. Tai sitten aikataulusta myöhästyneen tai huoltoon menevän yksikön tilalle vaihdetaan toinen ja juuri sillä sekunnilla ei ole oikean sarjan edustajaa vapaana.
Sitä edellä juuri tarkoitin, että aivan viime aikoihin asti Sm2-junia ei olisi oikein edes voitu suosia, koska monessa tapauksessa olisi käynyt niin, että saneeratun Sm1:n tilalle vaihtuisi saneeraamaton Sm2. Sitten homma menisi entistä vaikeammaksi, jos saneerattujen ja saneeraamattomien Sm2-junien kesken pitäisi vielä tehdä yksilöllinen kierto.
Sama ongelma koski protosaneerattua 6006:tta vuosina 1994-97. Uudistettujen ovien takia sitä voitiin käyttää vain korotetuilla laitureilla, eli käytännössä Vantaankosken radalla. Yksikön siirtely M-junarungosta toiseen aiheutti ylimääräisiä vaihtotöitä.
Myöhemmin sama yksikkö seisoi pitkään käyttämättömänä yhteensopivuusongelmien takia, mutta kaupunkirataliikenteen lisäännyttyä se oli pakko ottaa jälleen käyttöön. Luulen, että se on myös ensimmäisiä hylättäviä sähköjunayksiköitä, kun Sm1-sarjasta aletaan luopua.
Mikäs tuossa esti käytön muualla, ja mikä ratkaisu vapautti rungon taas matalalaiturikäyttöön?
Junan eteisistä poistettiin porrassyvennykset, jolloin kyytiin nouseminen matalalta laiturilta oli käytännössä mahdotonta. Kts.: http://vaunut.org/kuva/41632
Juna palasi normaalikiertoon keväällä 1997, kun ovet ja portaat oli muutettu alkuperäisiksi. Siihen jäi kuitenkin muita teknisiä eroavuuksia sarjasaneerattuihin yksiköihin verrattuna, minkä vuoksi sen yhteiskäytössä on edelleen ollut ongelmia.
Juna palasi normaalikiertoon keväällä 1997, kun ovet ja portaat oli muutettu alkuperäisiksi. Siihen jäi kuitenkin muita teknisiä eroavuuksia sarjasaneerattuihin yksiköihin verrattuna, minkä vuoksi sen yhteiskäytössä on edelleen ollut ongelmia.
Kappas. Tuo vaihe nollakutosen historiassa onkin mennyt minulta ohi.
Millaisia ongelmia tarkoitat? En ole huomannut, että nykyään yksikkö tekisi jotain muuta, kuin kiertäisi muiden mukana normaalisti kalustokierroissa.
Viimeksi muokannut moderaattori: