Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Tietänet varmaan, että Venäjällä ja muualla ex-Neuvostoliitossa on useilla rataosuuksillä käytössä 25 kV 50 Hz AC - sähköistys kuten Suomessakin.Sitten pitäisi olla sama virtajärjestelmäkin
Sr1 - veturit olisi varmasti voitu haluttaessa varustaa ohjausvaunukäyttöön. Nehän ovat myös moninajettavia, joten niitä olisi luonnollisesti voitu ohjata yhtä hyvin ohjausvaunusta kuin toisesta veturistakin. Kyse on varmasti ollut vain siitä, paljonko tällainen viritys olisi maksanut. PNu:n arvioita ei voi yleisesti ottaa miksikään lähtötiedoksi.
Selitykseksi Sr1:n "huonoon" soveltuvuuteen ohjausvaunukäytössä olen nähnyt sen, että koko junan läpi pitäisi vetää samanlainen massiivinen kaapelointi, kuin on kaksinvetoon kytkettyjen Sr1-vetureiden välilläkin.
Ehkä sinun on syytä muistaa, että paikallisjunaliikenteen tuki aloitettiin alunperinkin nimenomaan siksi, että eduskunta ja hallitus eivät hyväksyneet virasto - Valtionrautateiden päätöksiä liikenteen lakkautuksesta.
Eduskunta olisi varmasti ollut halukas hyväksymään strategian, jossa paikallisjunaliikennettä olisi kehitetty
Epäilemättä eduskunta olisi heti hyväksynyt kehittämisohjelman, joka ei maksa mitään. Valitettavasti sellaista vain ei kukaan ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt.
Tietänet varmaan, että Venäjällä ja muualla ex-Neuvostoliitossa on useilla rataosuuksillä käytössä 25 kV 50 Hz AC - sähköistys kuten Suomessakin.
Eikös Venäjällä ole veturisarja joka on suunnilleen VL-89 tai jotain sen tapaista. Ja se on jokseenkin sama asia kuin 2 x Sr1 kiinteästi yhteen kytkettynä. Sr1:t ovat parivetokelpoisia, joten niitä voi käyttää vakiona kaksinvedossa ja tulos on sama.Venäjän vaatimuksiin Sr1 on myös todella pieni veturi.
Viitteellisten tietojen (esim. Mikko Itälahden artikkeli Rautatien aika - kirjassa) perusteella on ilmeistä, että kaikki ko. selvitykset ovat olleet vastaavalla tavalla vääristeltyjä ja virheellisiä kuin esimerkiksi Turun ja Tukholman raitiotielakkautusten perustelut
Ilmeisesti VR sitten laati perustelut myös Turun ja Tukholman raitioteiden lakkautuksille.
Mikko Itälahti sanoi:Paikallisliikennetoimikunnan mietinnössä vuodelta 1972 kiskobussien korvaaminen linja-autolla saatiin näyttämään edulliselta laskemalla kiskobussin miehityskustannukset lähes kolminkertaisesti: Vaikka 40 matkustajaa kuljettavan linja-auton polttoainekult olivat laskelmissa yli kaksinkertaiset 63 matkustajapaikan kiskobussiin verrattuna, toimikunnan mukaan jopa niinkin suuri matkustajamäärä kuin 140 henkilöä olisi ollut vielä edullisempaa kuljetaa neljällä linja-autolla kuin kolmivaunuisella kiskobussijunalla.
iimemainittuun tarvittiin henkilökuntaa - kaksi, kuljettaja ja konduktööri (Paikallisliikennetoimikunta 1972:84,85,87,90) (...) rautatieliikenteen rationalisoimista ei esitetty. Toimikunta päätyikin yleisohjeena suosittamaan rautatieden paikallisliikenteen korvaamista pääsääntöisesti linja-autoliikenteellä. Paikallisliikennetoimikunnan seuraaja Paikallisliikenteen kehittämistoimikunta (1973) päätyihin seuraavan vuonna hyvin erilaisiin suosituksiin, joiden ansioksi voidaan katsoa kannattamattoman liikenteen korvaaminen Valtionrautateille vuoden 1973 budjetista alkaen.
Alkaneet seisakkeiden lakkautukset kuitenkin jatkuivat lähes entiseen tahtiin, eikä paikallisliikennettä kehitetty joskin alasajo hidastui
Ei tästä ole kyse, vaan siitä, että 1960-luvulla oli yleisesti hyväksyttyä tehdä joukkoliikenteen lakkauttamissuunnitelmia vääristellyin perustein.
Eduskunta olisi varmasti ollut halukas hyväksymään strategian, jossa paikallisjunaliikennettä olisi kehitetty
En ole esittänyt sinisten vaunujen käyttöä junassa, jonka pitäisi olla gateway-asemaansa korostavan Suomen käyntikortti idän ja lännen välillä. Siniset vaunut ovat mainiota kalustoa pikajunareiteille, mutta eivät Helsinki-Pietari-välille, jolla pitäisi tarjota jotain erityistä
Tässä mielessä ohjausvaunut ovat siis tulleet realistiseksi vaihtoehdoksi vasta syksyllä 1999, kun päätettiin Sr2-vetureiden jatkohankinnoista.
Asenneilmasto muuttui oleellisesti jo 1960-luvun lopulla ja 70-luvun alussa (ennen öljykriisiä).