Sivu 2 / 8 EnsimmäinenEnsimmäinen 123456 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/107

Viestiketju: VR:n henkilöliikenteen strategia

  1. #16

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Veturivetoiseksi muutettuja ja sittemmin kokonaan lopetettuja matkustajaliikenneratoja olivat vain Hyvinkää-Karjaa ja Turku-Uusikaupunki tai ainakaan minulle ei tule muita mieleen.
    Jos ollaan tarkkoja, niin Turku-Uusikaupunki väli ajettiin lättähatujen jälkeen porkkanoilla, eli vanhoilla Dm8/Dm9 kiitojunamoottorivaunuilla. muita rataosuuksia jossa näitä käytettiin lättähattujen korvaajina oli Kokemäki-Rauma ja Parikkala-Savonlinna. Nämä taidettiin hoitaa niin että Helsingistä aamupäivällä tulleen porkkanajunan runko ajoi pari edestakaista paikallisjunalenkkiä ennen paluuta illalla. Rauman radan liikenne loppui aika pian sen jälkeen, mutta Savonlinnan liikenne on jatkunut muulla kalustolla.

    Sähköistetyille radoille kuten Kotka-Kouvola on myös laitettu Sm1/2 yksiköitä korvaamaan lättähatuja.

    Täytyy muistaa että hyvin monella radalla loppui 80-luvulla henkilöliikenne kokonaan kun lättähatut lopettivat.

    t. Rainer

  2. #17
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Jos ollaan tarkkoja, niin Turku-Uusikaupunki väli ajettiin lättähatujen jälkeen porkkanoilla, eli vanhoilla Dm8/Dm9 kiitojunamoottorivaunuilla.
    Ensin ajettiin todellakin Porkkanoilla mutta tämän kaluston poistuessa 1990 siirryttiin vielä hetkeksi veturijuniin ennen henkilöliikenteen lopettamista.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    muita rataosuuksia jossa näitä käytettiin lättähattujen korvaajina oli Kokemäki-Rauma ja Parikkala-Savonlinna.
    Näissä tapauksissa oli kysymyksessä Helsingistä lähteneiden Porkkanoilla ajettujen pikajunien jatkoyhteys Raumalle ja Savonlinnaan eikä varsinainen Lättähattujen korvaaminen. Lisäksi Rauman yhteys loppui joskus 80-luvun puoliväliin mennessä (en muista tarkkaa vuotta ulkoa) eli ennen Lättähattujen poistumista. Savonlinnaan Porkkanajunilla ajettiin vuoden 1986 syksyyn saakka.

  3. #18

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Näissä tapauksissa oli kysymyksessä Helsingistä lähteneiden Porkkanoilla ajettujen pikajunien jatkoyhteys Raumalle ja Savonlinnaan eikä varsinainen Lättähattujen korvaaminen. Lisäksi Rauman yhteys loppui joskus 80-luvun puoliväliin mennessä (en muista tarkkaa vuotta ulkoa) eli ennen Lättähattujen poistumista. Savonlinnaan Porkkanajunilla ajettiin vuoden 1986 syksyyn saakka.
    Saattoi olla niin, en lähde kinastelemaan. Mulla on sellainen muistikuva että ainakin Savonlinnassa käytettiin porkkanarunkoa myös ainakin yhteen edestakaiseen Parikkalan paikallisjunaan Helsingin junan lisäksi. Porkkanoillahan ajettin sinne suoraan Helsingistä yleensä vain kesäsesonkina, kun oli oopperajuhlat jne.

    t. Rainer

  4. #19
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Lisäksi Rauman yhteys loppui joskus 80-luvun puoliväliin mennessä (en muista tarkkaa vuotta ulkoa) eli ennen Lättähattujen poistumista.
    Porkkanat ajoivat Rauman radalla 1980-luvun alkupuoliskolla perjantaista sunnuntaihin. Kalusto saatiin Helsingistä tulevasta P141:stä ja runko kytkettiin Raumalla käynnin jälkeen saman tien Porista tulleeseen P142:een. Päivän muut vuorot ajettiin Lätällä. Täten suurin osa Rauman radan liikenteestä oli tuolloinkin Dm7- eli Lättähattukalustolla hoidettavaa. Lättäliikenne (ja samalla matkustajaliikenne) Rauman radalla päättyi kesään 1988 siirryttäessä.

  5. #20

    Liittynyt
    16.12.2005
    Viestejä
    969

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    VR olisi panostanut paikallisliikenteeseen vaikka kuinka paljon, jos valtiovalta olisi näin halunnut. Mutta ei silloinkaan asioita suunniteltu kuin korkeintaan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan, joten uutta kalustoa oli turha hankkia.
    On naiivia väittää, että syy on vain valtiovallan. VR ei vaatinut mitään panostuksia maakuntien paikallisjunaliikenteeseen vuosikymmeniin, ja tämä asenne tulee varsin hyvin selväksi myös Pyhässä Kirjassa (VR 1962-1987).

    Siinä mielessä mikään ei ole muuttunut: nytkin VR määrittelee, mihin valtiovalta rautateillä panostaa. Seuraukset ovat yhtä yksipuolisia.

  6. #21
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Suomen maaseudulla on aika harvassa paikassa rautatie rakennettu niin että se palvelisi asutusta. Maantie on yleensä se kyliä yhdistävä väylä ja rautatie kulkee liian usein "keskellä metsää". Ja se korostuu vielä enemmän kun on tehty rataoikaisuja.
    Tältä näyttää nykyään, mutta historia on toinen. Rataverkko rakennettiin asutuksen ja teollisuuden mukaisesti, ei asumattomiin osiin Suomea. Liikennepaikkoja tehtiin sekä palvelemaan asutusta että liikenteen tarpeiden perusteella (kohtauspaikat, risteysasemat). Tietenkin radat kulkivat asutuksen välillä keskellä metsää, aivan kuten maantietkin henkilöautojen käytössä nykyäänkin.

    1960-luvun alussa Suomessa oli 1500 henkilöliikenteen liikennepaikkaa, keskimäärinen liikennepaikkaväli oli noin 3,5 km. Yhtä tiheään kuin H:gin lähiliikennealueella nykyään. 1960-luvulle asti liikennepaikat lisääntyivät (pl. luovutetut alueet), mutta sitten VR:ssä tehtiin strategiapäätös luopuoa paikallisliikenteestä eli päätös jättää palvelematta sitä asutusta, jota rautatiet silloin palveli. Nykyään liikennepaikkoja on rapiat päälle 200, ja tietenkin entiset asemakylät ovat kuihtuneet. Niistä on tullut syrjäisiä VR:n strategiapäätöksen johdosta, ei päin vastoin.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Savonlinnaan Porkkanajunilla ajettiin vuoden 1986 syksyyn saakka.
    On turhaa pohdiskella, milloin ajettin Dm7:lla, milloin Porkkanoilla, milloin veturijunilla. Tai että paikallisliikenteen tapainen liikenne on jossain "säilynyt". Ei se ole säilynyt, vaan se on säilytetty poliittisella päätöksellä VR:n ja myöhemmin VR Oy:n tahdon vastaisesti. Huolimatta siitä, ettei Oy ole ylläpitänyt paikallisliikenteeseen soveltuvaa kalustoa ja sen vuoksi on käytetty milloin mitäkin saatavilla olevaa. Ja valtiolle junien maksajana touhu on tullut siten tarpeettoman kalliiksi ja palvelu ollut kuitenkin huonoa.

    Liiketoimintaan tulee tietenkin soveltaa liiketoiminnan periaatteita. Olkoon se sitten erikoistumista ja halpahallin tuotevalikoimaa. Mutta joukkoliikenne, henkilöjunaliikenne mukaan lukien, ei ole liiketoimintaa vaan yhteiskunnan tarjoama palvelu. Se, että VR Oy toimii liikeperiaatteilla, ei sovi yhteen sen kanssa, että sillä on monopoli, jonka vuoksi yhteiskunta ei voi tuottaa haluamiaan palveluita.

    Tämä ei eroa ollenkaan siitä, että meillä on tieverkko, joka on lakisääteisesti ilmainen yhteiskunnan autoilijoille tarjoama palvelu. Jos Tielaitos (tai mikä se nykyään onkin nimeltään) muutettaisiin VR Oy:n tapaan osakeyhtiöksi, jonka tarkoitus on tuottaa voittoa eikä ylläpitää koko maan kattavaa lakisääteisesti kaikkialle ulottuvaa tieverkkoa, niin mitä siitä tulisi? Jos tien käytöstä pitää maksaa kuten junalipusta hinta, joka kattaa tienpidon kulut, ei tässä maassa kovin moni tie auki pysyisi. Sekö olisi oikein ja sitä kiihkomielisesti pitäisi puolustaa samaan tapaan kuin VR Oy:n strategiavalintoja ja keskittymistä nopeaan kaukoliikenteeseen?

    Antero

  7. #22
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Tältä näyttää nykyään, mutta historia on toinen. Rataverkko rakennettiin asutuksen ja teollisuuden mukaisesti, ei asumattomiin osiin Suomea.
    Juuri tästä syystä Vaasan rautatiekin (Tampere-Nikolainkaupunki) rakennettiin 1880-luvulla toisaalla täällä paljon haikailtua - ainakin silloin asumatonta - Parkanon erämaata välttäen niin läheltä teollista Mänttää kuin vain oli teknisesti mahdollista. Vesistöjen takia Näsijärven ja sitä pohjoisempien järvien kuten Ruovesi, Tarjanne yms. Mänttää kaikkein lähin ja rakennusteknisesti edullisin reitti vaati vain kaksi vesiylitystä: Ruovedellä Filppulan kylässä vuolaan kosken ylitys ja Keurun Loilassa/Ruoveden Kolhossa kapean salmen ylitys. Mänttään ei päästy suoraan, sillä esteenä oli Kuorevesi ja Keurusselkä. Sivurata Filppulasta Mänttään valmistui sitten myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä ja ensin kapeana.

  8. #23
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Tai että paikallisliikenteen tapainen liikenne on jossain "säilynyt". Ei se ole säilynyt, vaan se on säilytetty poliittisella päätöksellä VR:n ja myöhemmin VR Oy:n tahdon vastaisesti. Huolimatta siitä, ettei Oy ole ylläpitänyt paikallisliikenteeseen soveltuvaa kalustoa ja sen vuoksi on käytetty milloin mitäkin saatavilla olevaa. Ja valtiolle junien maksajana touhu on tullut siten tarpeettoman kalliiksi ja palvelu ollut kuitenkin huonoa.
    Paikallisliikenteen tapainen liikenne on säilynyt parhaiten niillä rataosilla, joilla ei ole pitkämatkaista kaukoliikennettä ja jossa koko liikenne perustuu yhteiskunnan ostoihin, ilman näitä ostoja liikennettä ei olisi. Eli valtion ostoliikennealueella junat palvelevat paremmin kuin itse kannattavilla alueilla, erikoista? Nyt tulee mieleen ainakin Haapamäen kolmio, Seinäjoki-Vaasa, Karjaa-Hanko, Kouvola-Kotka, Ylivieska-Iisalmi, Pieksämäki-Joensuu sekä Joensuu-Nurmes.

    Kemin ja Kolarin välillä liikennepaikat ovat säilyneet aika hyvin Torniota lukuunottamatta, vaikka kyse ei olekaan ostoliikenteestä, mutta se on ainoa poikkeus, joka tulee mieleen. Parikkala-Savonlinna taas on ollut pitkään ostoliikennettä ennen oikorataa.

    Turun ja Tampereen väli on ostoliikennettä suurimmaksi osaksi, tämän takia pysähdyspaikkoja tulisikin siellä lisätä, sillä valtiolla on asiassa määräysvaltaa ja tilaa riittänee vielä sillä radalla. Turun ja Tampereen väliset junat korvattaisiin Sm4-tyyppisellä tiheämmin pysähtyvällä kalustolla, Turun ja Pieksämäen/Kuopion väliset junat säilyisivät nykyisellään.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  9. #24

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kani Näytä viesti
    On naiivia väittää, että syy on vain valtiovallan. VR ei vaatinut mitään panostuksia maakuntien paikallisjunaliikenteeseen vuosikymmeniin, ja tämä asenne tulee varsin hyvin selväksi myös Pyhässä Kirjassa (VR 1962-1987).
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    1960-luvulle asti liikennepaikat lisääntyivät (pl. luovutetut alueet), mutta sitten VR:ssä tehtiin strategiapäätös luopuoa paikallisliikenteestä eli päätös jättää palvelematta sitä asutusta, jota rautatiet silloin palveli.
    Tarkoitatte siis että VR oli jonkinlainen "valtio valtiossa", pieni herraporukka päätti ja ministerit eivät olleet kiinnostuneita kommentoimaan. Joskus tuntuu siltä että VR:llä yhdessä vaiheessa ei ylipäänsä ollut mitään kytköksiä muuhun yhteiskuntaan, paitsi ehkä puunjalostusteollisuuteen ja idänkauppaan.

    Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, Suomi ei ollut ainoa maa siihen aikaan joka ajoi alas maaseudun paikallisjunaliikenteen.

    On myös muita junaliikennemuotoja joita VR ei ole koskaan oikein kehittänyt. Yksi on kansainvälinen matkustajajunaliikenne. Idän liikenne on ollut samantyyppistä 1950-luvulta asti, ja niistäkin junista jäisi suurin osa ajamatta ellei venäläinen yhteistyökumppani olisi aktiivinien asiassa. Idän liikenteen luonne on jäänyt sellaiseksi että junalla pääsee Suomesta vain Venäjän kahteen suurimpaan kaupunkeihin, piste.

    Länsiliikennettä ei koskaan oikeastaan ole ollut. Sentään Interrail-kortteja sai ostaa aikoinaan edulliseen hintaan, ja se oli suosittua, en tiedä miten sen kanssa on nyt.

    Eikä minkäänlaista kiinnostusta junaliikenneyhteistyöstä Viron ja Baltian maiden kanssa, jotka ovat olleet itsenäisiä jo 15 vuotta ja joilla on sama raideleveyskin, ole syntynyt.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja vko; 17.12.2007 kello 22:19. Syy: lainaus korjattu

  10. #25

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Nykyään liikennepaikkoja on rapiat päälle 200, ja tietenkin entiset asemakylät ovat kuihtuneet. Niistä on tullut syrjäisiä VR:n strategiapäätöksen johdosta, ei päin vastoin.

    Minusta maaseudun ja asemakylien autioitumiseen on vaikuttanut enemmän yleinen kehitys kuin VR:n päätökset. Toki suurten kaupunkiseutujen läheisillä asemakylillä olisi voinut olla kehittymisen mahdollisuuksia paikallisliikenteen varassa, mutta suuri osa asemakylistä palveli maa-, metsätalousväestön ja kaupan tarpeita tai rautatieliikennettä. Rautateiden käyttö oli myös pakonsanelemaa, kun kunnollisia maantietä rakennettiin laajemmalti vasta 1950-60-luvuilla.

    Kun maaseudulta muutettiin kaupunkeihin ja autoistuminen mahdollisti lopuille maaseudun asukkaille aikatauluista riippumattoman liikkumisen, hyvin monista asemakylistä tuli hyvin syrjäisiä. Samalla jokaisella liikennepaikallakaan ei enää vaadittu miehitystä ja tavaraliikenteen asemia karsittiin, joten VR:nkin työpaikat katosivat.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 05.12.2007 kello 10:20.

  11. #26

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    On myös muita junaliikennemuotoja joita VR ei ole koskaan oikein kehittänyt. Yksi on kansainvälinen matkustajajunaliikenne. Idän liikenne on ollut samantyyppistä 1950-luvulta asti, ja niistäkin junista jäisi suurin osa ajamatta ellei venäläinen yhteistyökumppani olisi aktiivinien asiassa. Idän liikenteen luonne on jäänyt sellaiseksi että junalla pääsee Suomesta vain Venäjän kahteen suurimpaan kaupunkeihin, piste.

    Venäjän matkailua rajoittavat eniten viisumit. On vaikea myydä lähialuematkoja, kun matkustaminen on byrokraattista. Nyt matkustus painottuu voimakkaasti ryhmämatkoihin, joissa rautateiden hinnoittelu on ainakin Suomessa kilpailukyvytön.

    Pietariin ja takaisin pääsee Helsingistä hyvin edullisesti, jos on kosketusta Helsingin seudun venäläisiin. Rautatiet eivät Helsingin ja Pietarin välillä paljonkaan palvele joukkoliikenteen luonnollisinta käyttäjäkuntaa.

    Kun Venäjä tulee viisumivapauden piiriin, joka tapahtunee 15 vuoden kuluessa, rautateillekin tulee enemmän mahdollisuuksia.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 05.12.2007 kello 14:56.

  12. #27

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Venäjän matkailua rajoittavat eniten viisumit. On vaikea myydä lähialuematkoja, kun matkustaminen on byrokraattista. Nyt matkustus painottuu voimakkaasti ryhmämatkoihin, joissa rautateiden hinnoittelu on ainakin Suomessa kilpailukyvytön.
    Tuo on ollut tiedossa VR:lläkin jo iät ja ajat, mutta kiinnostusta lobata asian vuoksi että saataisiin aikaiseksi edullisia "risteilytyyppisiä" matkoja ryhmävisumilla junalla Venäjälle ei ole ollut. Samoin Sortavala ja Petroskoi odottavat yhä junayhteyttä Suomesta, sitä on luvattu jo 15 vuotta. Novgorod olisi kanssa kiinnostava paikka käydä, mutta miten?

    Mutta tuo länsiliikenteen puuttuminen kokonaan Baltian yhteyksistä nyt puhumattakaan, on sitten oman luokan asia.

    Mutta Suomi ei ole ainoa maa joka kohtelee maiden rajojen yli matkustusta junalla huonosti. Myös Ruotsi on kunnostautunut, kun lopetti pari vuotta sitten kokonaan Tukholman ja Oslon väliset suorat junavuorot, ja jo yli 10 vuotta sitten Ruotsin ja Saksan väliset junat.

    Voidaanko kuitenkin tästä keskusteluaiheesta tehdä sellainen yhteenveto, että siinä missä halpalentoliikenne "tappoi" kansainvälisen junamatkustuksen niin Suomessa kuin isommissakin rautatiemaissa, niin henkilöautoliikenne koitui maaseudun paikallisjunaliikenteen kohtaloksi.

    t. Rainer

  13. #28

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3667

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Tuo on ollut tiedossa VR:lläkin jo iät ja ajat, mutta kiinnostusta lobata asian vuoksi että saataisiin aikaiseksi edullisia "risteilytyyppisiä" matkoja ryhmävisumilla junalla Venäjälle ei ole ollut. Samoin Sortavala ja Petroskoi odottavat yhä junayhteyttä Suomesta, sitä on luvattu jo 15 vuotta. Novgorod olisi kanssa kiinnostava paikka käydä, mutta miten?

    Jos asia olisi vain Suomesta kiinni, Venäjän ja Suomen välillä olisi jo nyt viisumivapaus (IMHO). Isossa poliittisessa kuviossa Venäjä haluaa viisumivapauden EU.n kanssa ja tuossa viisumisodassa VR.n mahdollisuudet saada mitään erivapauksia ovat olemattomat. Kaikki muutkin erivapaudet on Suomen ja Venäjän viisumeista karsittu EU:n ja Venäjän välisen kulissien takaisen rajamuodollisuus- ja viisumisodan takia.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mutta tuo länsiliikenteen puuttuminen kokonaan Baltian yhteyksistä nyt puhumattakaan, on sitten oman luokan asia.

    Kun junat eivät kulje vetten päällä ja pohjoisessa ei asu paljon ketään, järjellisiä länsi- tai eteläyhteyksiä matkustajalikenteessä ei ole eikä tule, jos tunneleita merten ali ei rakenneta.

  14. #29
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mutta tuo länsiliikenteen puuttuminen kokonaan Baltian yhteyksistä nyt puhumattakaan, on sitten oman luokan asia.
    Erilainen raideleveys rajoittaa sekin noita kansainvälisten junien liikennöintiä. (Eipä tuolla Espanjan ja Ranskan välilläkään taida kauheasti kulkea kansainvälisiä junia.) Valitettavasti Suomen ainoa maaraja länsinaapureiden kanssa on harvaanasutulla seudulla, joka ei voi olla potentiaalisten junamatkustajien määrään.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  15. #30
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mutta Suomi ei ole ainoa maa joka kohtelee maiden rajojen yli matkustusta junalla huonosti. Myös Ruotsi on kunnostautunut, kun lopetti pari vuotta sitten kokonaan Tukholman ja Oslon väliset suorat junavuorot, ja jo yli 10 vuotta sitten Ruotsin ja Saksan väliset junat.
    Ruotsissa syy Tukholman ja Oslon välisten nopeiden X2000-junien lopettamiseen oli aika selvä, eli halpalentoyhtiöitä on kyseisellä välillä sen verran mukavasti, että väkeä ei riittänyt enää juniin. Suomessakin voisi olla hyvin sama kohtalo edessä jollain Pendolino-reitillä, mutta onneksi kaupungit ovat sen verran hyvin nauhassa Suomessa, että väkeä riittää kaupunkien välilläkin. Ruotsissa väestö on keskittyneempää ja tuo Tukholman ja Oslon väli ei ilmeisesti ole tarpeeksi asutettua, että se väestö olisi junia kannatellut.
    Yöbussissa on tunnelmaa

Vastaavia viestiketjuja

  1. Näkökohtia rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksista
    kirjoittanut jarkkovoutilainen foorumissa Junat
    Vastauksia: 14
    Viimeisin viesti: 24.06.2010, 00:19

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •