Parkanon radan linjaus

PNu

Liittynyt
30 Syyskuu 2005
Viestit
908
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Jos Parkanoa olisi ollut tarkoitus hyödyttää tällä radalla, niin se olisi linjattu taajaman sivuitse, kun nyt tuo Parkanon pysähdys oli vain kuntalaisten tahdon mukaan tehty.

Parkanon rata tehtiin oikoradaksi ja tämä on ollut ilmeisen onnistunut valinta. Matkustajaliikenne Tampereelta pohjoiseen on piristynyt olennaisesti Parkanon radan avaamisen myötä.

Jos rata olisi linjattu kulkemaan esimerkiksi valtatie 3:n reittiä mukaillen alueen taajamien kautta niin siitä olisi tullut ainakin 20-30 km pidempi ja maastokin olisi ikävän mäkinen. Haapamäen radan suurimmat haittapuolet eli epäsuora reitti ja mäkinen maasto olisivat siis tulleet uudellekin radalle. Parkano ja kaikki muutkin alueen taajamat ovat lisäksi pieniä eikä niissä ole paljoakaan raskasta teollisuutta, joten on vaikea kuvitella, että linjauksen muuttamisella olisi saatu radalle olennaista lisätuottoa.

Ehkä seisahduksia ei ollut tarkoitus Parkanon oikoradalla tehdä, mutta rataosan ohjaus tehtiin siellä, koska Parkanossa oli risteys Pori-Haapamäki-radan ja Parkanon oikoradan välillä? Parkanoa ajateltiin varmaan siis palvella näillä Pori-Haapamäen paikallisjunilla, kerta alun perin ei pohjoisen pikajunia ollut tarkoitus pysäyttää tulla.

Mitä tarkoittaa alun perin? Jotain 15 vuotta ennen radan avaamista tehtyä mietintöä? Parkanon uudelle asemalle tuli myös lipunmyynti ja rakennus oli siten suunniteltu, että kauko-ohjaaja saattoi lipunmyynnin tarvittaessa hoitaa. Samoin Parkanoon rakennettiin kunnolliset matkustajalaiturit. Mielestäni tämä ei puhu sen puolesta, että asemasta olisi haluttu päästä nopeasti eroon.

Pori-Haapamäki paikallisjunilla ei ole mitään merkitystä Tampereen ja Seinäjoen suuntiin tapahtuvan matkustelun kannalta. Nämä paikallisjunat säilyivät suhteellisen pitkään hengissä ilmeisesti siksi, ettei Porista ollut vielä muutama vuosikymmen sitten Keski-Suomeen hyviä tieyhteyksiä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Mitä tarkoittaa alun perin? Jotain 15 vuotta ennen radan avaamista tehtyä mietintöä? Parkanon uudelle asemalle tuli myös lipunmyynti ja rakennus oli siten suunniteltu, että kauko-ohjaaja saattoi lipunmyynnin tarvittaessa hoitaa. Samoin Parkanoon rakennettiin kunnolliset matkustajalaiturit. Mielestäni tämä ei puhu sen puolesta, että asemasta olisi haluttu päästä nopeasti eroon.

Eräästä artikkelista luin tuon, että rataa linjatessa Parkanon asemaa ei ollut tarkoitus rakentaa, mutta paikallisten painostuksesta päätös sen rakentamisesta tehtiin sen jälkeen, kun radan lopullinen linjaus oli jo lukossa. En tiedä tarkemmin, mitä VR ajatteli tuon aseman pysyvyydestä. Käsittääkseni kuitenkin olisi ollut Parkanon kohdalla aika helppoa linjata oikorata hieman lähemmäksi Parkanon kaupunkia? Eihän siellä Tampereen ja Seinäjoen välillä paljon muita suurempia asutuskeskuksia olekaan kuin Parkano, joissa olisi kaukojunia järkevää pysäytellä, joten sen kohdalla olisi voitu tehdä poikkeus, kun se on radan puolivälissä.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Niinpä... Jos aikanaan olisi uhrattu rataa 2km enemmän, ja lisätty matka-aikaa 1 minuutilla, pääsisivät Parkanolaiset junan kyytiin suoraan keskustasta.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Eihän siellä Tampereen ja Seinäjoen välillä paljon muita suurempia asutuskeskuksia olekaan kuin Parkano, joissa olisi kaukojunia järkevää pysäytellä, joten sen kohdalla olisi voitu tehdä poikkeus, kun se on radan puolivälissä.

Pidätkö Parkanoa suurena asutuskeskuksena? Jos pidät niin eivätkö sellaisia ole Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Jalasjärvi? Näistä taitaa jokainen olla asukasluvultaan suurempi kuin Parkano ja radan suunnittelun aikoihin esimerkiksi Jalasjärven asukasluku oli kai kaksinkertainen nykyiseen Parkanoon verrattuna. Jos Parkanon kohdalla rataan olisi tehty koukkaus niin miksi ei näiden muiden kohdalla?

Parkanon aseman suhteellisen runsas käyttö perustunee oikeasti (ei Parkanon keskustan kokoon vaan) siihen, että asemalle tullaan autoilla useiden kymmenien kilometrien säteeltä, koska se juurikin sijaitsee radan puolessa välissä ja monille on lyhyempi matka Parkanoon kuin Tampereelle tai Seinäjoelle. Eiköhän 30 km:n päässä asuvalle ole yksi lysti, sijaitseeko asema Parkanon keskustassa vai muutaman kilometrin siitä sivussa.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Pidätkö Parkanoa suurena asutuskeskuksena? Jos pidät niin eivätkö sellaisia ole Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Jalasjärvi? Näistä taitaa jokainen olla asukasluvultaan suurempi kuin Parkano ja radan suunnittelun aikoihin esimerkiksi Jalasjärven asukasluku oli kai kaksinkertainen nykyiseen Parkanoon verrattuna. Jos Parkanon kohdalla rataan olisi tehty koukkaus niin miksi ei näiden muiden kohdalla?
Tässäpä uusi idea: Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Parkano-"kiertorata": tavaraliikenteelle (Kyröskosken tehtaat) ja Sn100-duoraitioliikenteelle suunniteltu yksiraiteinen paikallisrata, joka haarautuu Ylöjärven aseman jälkeen seuraten valtatie 3:n uutta, maakuntakaavaankin merkittyä linjausta. Tavaraliikenneradasta erkanee taajamien kohdalla pääkadulle duoperiaatteella toimiva raitiotie, jota pitkin johdetaan henkilöliikennettä.

Pysäkkejä rakennetaan tarpeen mukaan, eli esimerkiksi Hämeenkyrön alueelle ainakin Sasiin/Mahnalaan, Hämeenkyrön kirkonkylään, Kyröskoskelle pariin-kolmeen kohtaan Valtakadun varrella ja Osaran th:hon. Ikaalisissa raitiotie johdetaan Vanhaa Tampereentietä, ja Kyrösjärven yli vedetään wau-arkkitehtuurin edustajana ratikkasilta Kylpylän alueelle. Parkanossa ajetaan Parkanontietä, josta ramppia pitkin kaarretaan Kairokosken asemalle, josta edelleen Parkanon uudelle asemalle keskelle skuttaa, josta vaihtoyhteydet Pohjanmaan kaukojuniin.

Näin korvataan ainakin suurin osa vt3:n vakiovuoroista ja parannetaan Luoteis-Pirkanmaan/Pohjois-Satakunnan yhteyksiä kertaheitolla.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Niinpä... Jos aikanaan olisi uhrattu rataa 2km enemmän, ja lisätty matka-aikaa 1 minuutilla, pääsisivät Parkanolaiset junan kyytiin suoraan keskustasta.

Rata kulkee kylläkin jotain 4-5 km Parkanon keskustan itäpuolella eli vaadittaisiin noin 10 km lisää rataa ja 4-5 min matka-aikaa. Tätä ei ehkä vain tule heti ajatelleeksi, koska Parkanon pohjoispuolella rata ja (keskustan läpi kulkeva) valtatie 3 on linjattu melko lähelle toisiaan. Parkanon asemalle autolla mentäessä saattaa siis virheellisesti kuvitella, että ratalinja kulkisi hyvinkin lähellä Parkanon keskustaa.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Rata kulkee kylläkin jotain 4-5 km Parkanon keskustan itäpuolella eli vaadittaisiin noin 10 km lisää rataa ja 4-5 min matka-aikaa. Tätä ei ehkä vain tule heti ajatelleeksi, koska Parkanon pohjoispuolella rata ja (keskustan läpi kulkeva) valtatie 3 on linjattu melko lähelle toisiaan. Parkanon asemalle autolla mentäessä saattaa siis virheellisesti kuvitella, että ratalinja kulkisi hyvinkin lähellä Parkanon keskustaa.

En nyt tarkoittanut mitään uunoturhapuromaista peukalonpääkoukkausta, tollonako pidät?? Tarkoitin sitä, jos rata olisi alun alkujaan linjattu eri tavalla. Eli jo Sisätöstä suora linja Parkanon keskustaan ja sieltä 3-tien viertä Lamminkoskelle. Genimapilla mitattuna nykyinen ratalinja Sisättö-Lamminkoski oli noin 33km. Kun mittasin linjan Sisättö-ParkanoCentral-Lamminkoski, sain tulokseksi 35km. Erotus on siis 2km. Mistään kuvittelusta ei ole kyse, kuten väitit. Itse perustan kirjoitukseni aina faktoihin, en kuvitteluun...
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

En nyt tarkoittanut mitään uunoturhapuromaista peukalonpääkoukkausta, tollonako pidät?? Tarkoitin sitä, jos rata olisi alun alkujaan linjattu eri tavalla. Eli jo Sisätöstä suora linja Parkanon keskustaan ja sieltä 3-tien viertä Lamminkoskelle. Genimapilla mitattuna nykyinen ratalinja Sisättö-Lamminkoski oli noin 33km. Kun mittasin linjan Sisättö-ParkanoCentral-Lamminkoski, sain tulokseksi 35km. Erotus on siis 2km. Mistään kuvittelusta ei ole kyse, kuten väitit. Itse perustan kirjoitukseni aina faktoihin, en kuvitteluun...

Valitettavasti linjausta vaan ei voida tehdä yksinomaan sen mukaan, mikä kartalla näyttää hyvältä. Tässä tapauksessa radan rakentaja on mitä ilmeisimmin halunnut Parkanon aseman paikkaan, jossa Pori-Haapamäki rata risteää saman suuntaisesti, jotta niillä voisi olla yhteinen asema ja ratapiha. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Uuno Turhapuro-koukkausta on vaikea välttää tai sitten asema jäisi joka tapauksessa pari kilometriä Parkanon keskustan pohjoispuolelle tai Pori-Haapamäki rata olisi pitänyt rakentaa Parkanon kohdalla kokonaan uuteen paikkaan.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Valitettavasti linjausta vaan ei voida tehdä yksinomaan sen mukaan, mikä kartalla näyttää hyvältä. Tässä tapauksessa radan rakentaja on mitä ilmeisimmin halunnut Parkanon aseman paikkaan, jossa Pori-Haapamäki rata risteää saman suuntaisesti, jotta niillä voisi olla yhteinen asema ja ratapiha. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Uuno Turhapuro-koukkausta on vaikea välttää tai sitten asema jäisi joka tapauksessa pari kilometriä Parkanon keskustan pohjoispuolelle tai Pori-Haapamäki rata olisi pitänyt rakentaa Parkanon kohdalla kokonaan uuteen paikkaan.

No se yhteinen ratapiha olisi ollut nykyinen Kairokoski. Pituutta noin 1,2km joten sen ajan ratapiha olisi sinne varmasti mahtunut. Pori-Haapamäki liikenteen loputtua henkilöliikenteen asema kaukojunia varten olisi voitu vakiinnuttaa Kairokoskesta 2km etelämmäs kirkon kupeeseen, jonka ansiosta nykyisin IC:llä pääsisi Parkanon keskustaan saakka. Ja edelleen rata olisi vain noin 2km pidempi kuin nykyinen korpirata.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Valitettavasti linjausta vaan ei voida tehdä yksinomaan sen mukaan, mikä kartalla näyttää hyvältä. Tässä tapauksessa radan rakentaja on mitä ilmeisimmin halunnut Parkanon aseman paikkaan, jossa Pori-Haapamäki rata risteää saman suuntaisesti, jotta niillä voisi olla yhteinen asema ja ratapiha. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Uuno Turhapuro-koukkausta on vaikea välttää tai sitten asema jäisi joka tapauksessa pari kilometriä Parkanon keskustan pohjoispuolelle tai Pori-Haapamäki rata olisi pitänyt rakentaa Parkanon kohdalla kokonaan uuteen paikkaan.

No hyvä ihminen sentään. Eikö mieleen juolahda edes nämä kaksi ilmeistä vaihtoehtoa: Pori - Haapamäki -radan siirto. Eihän yhteisen aseman takia koko rataa tarvitse linjata uudestaan. Ihan parin lisäkilometrin avulla olisi yhteinen asema mahdollinen. Risteyskohdassa vain Porista tuleva rata käännetään oikoradalle ja heti aseman ja ratapihan jälkeen rakennetaan uusi ratapätkä takaisin Haapamäelle menevään rataan. Toinen yhtä ilmeinen vaihtoehto: oikorata olisi linjattu Tampereelta tullessa Hiukan Parkanon länsipuolelle ja sieltä vanhaan Pori - Haapamäki -rataan kiinni. Sitten jatko Seinäjoelle olisia taas lähtenyt Parkanon itäpuolelta aika lailla heti aseman jälkeen. Tällainen koukkaus ei olisi ollut sen suurempi kuin kuin vaikkapa Kuovolassa, missä Savon rata tulee Pietarin rataan länsipuolelta Kouvolaa ja junat joutuvat tekemään piston Kouvolan asemalle. Taikka sitten vaikka lenkki jonka Toijalasta Turkuun menevä rata tekee kiertääkseen Toijalan taajaman. Kummassakin vaihtoehdossa kustannukset olisivat olleet aika marginaalisia verrattuna oikoradan kustannuksiin.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Olikohan tämä viestiketju alun perin Mierontien (so. Pori-Haapamäki) ja Parkanontien (so. Tampere-Seinäjoki) ratojen uudesta linjauksesta, mutta siihen palatakseni...

Mierontie linjattiin uudestaan Parkanontien valmistuttua Uusi-Parkanon aseman (so. nykyinen Parkano) kohdalla. Radat leikkasivat toisiaan X-tyylisesti eli ei suorassa kulmassa (+). Porin rata saapui Uusi-Parkanon ratapihalle sen eteläpäässä varsin luonnikkaasti. Vanha linja Haapamäen suuntaan poistettiin läpiajokäytöstä ja uusi erkaantuminen tehtiin Uusi-Parkanon ratapihan pohjoispäähän. Sieltä se kulkee pitkähkön matkaa Pohjanmaan suuntaan ennenkuin kääntyy itään. Alkuperäinen Haapamäelle kulkenut rata jäi kuitenkin vuosiksi käyttöön suoraan asemalta Parkanon asevarikkoa varten, eli entinen Mierontien pääratakin oli olemassa ja johti aseman uutena syrjäraiteena Isokankaalle saakka. Se hipoi siellä uutta linjausta. Kuvia paikasta löytyy vaunut.orgista paikkahaulla "Isokangas". Myöhemmin siihen hipomiskohtaan tehtiin uudelta pääradalta linjavaihde, asemalta tuleva vanha pääraide lyhennettiin tumppiraiteeksi eikä asemalta ollut enää suoraa ratayhteyttä monopoliasemassa olevalle Puolustusvoimain varikolle.

Parkanon pitäjä ei tarvinnut mitään oikoradan pysähdystä 1960-luvulla, mutta kun siinä Uusi-Parkanossa risteiltiin olemassaolevan toisen rautatien kanssa, toki siihen pysähdyspaikka siksi luotiin. Sujuvat liikenneyhteydet näet ovat aina operaattorilla mielessä. Ei 1960-luvun suurten nopeuksien oikoradoilla, kuten ei myöhemminkään, koukkailla pieniin kirkonkyliin, kuten Parkanoon.

Parkanontie oli viimeinen jo 1870-luvulla suunniteltu rautatieverkoston päärata joka on toteutettu - ja siis varsin pitkän harkinnan jälkeen. Ilomantsissa syntynyt ja Tampereella vaikuttanut apteekkari Gustaf Adolf Serlachius sai uusien pohjoishämäläisten Mänttä-MONOPOLI-busineksiensa vaikutuksesta valtiopäivät tuolloin päättämään jo lähes rakennettavaksi sovitun "Parkanontien" muuttumisen "Haapamäentieksi". Tästä ovat toki Haapamäen Museoveturiseuran jäsenet nyt tyytyväisiä ja monet muutkin. Vielä 1950-luvun lopulla, ennen kuin Parkanontie päätettiin lopulta rakentaa, ehdittiin alustavasti suunnitella sähköistystä myös Haapamäentielle, Vaasanradalle elikkä Pohjanmaan pääradalle.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

No se yhteinen ratapiha olisi ollut nykyinen Kairokoski. Pituutta noin 1,2km joten sen ajan ratapiha olisi sinne varmasti mahtunut. Pori-Haapamäki liikenteen loputtua henkilöliikenteen asema kaukojunia varten olisi voitu vakiinnuttaa Kairokoskesta 2km etelämmäs kirkon kupeeseen, jonka ansiosta nykyisin IC:llä pääsisi Parkanon keskustaan saakka. Ja edelleen rata olisi vain noin 2km pidempi kuin nykyinen korpirata.

Aivan niin. Vaikka Parkanon rataa olisi pidennetty ehdottamallasi tavalla 2 km niin Parkanon asema ei silloinkaan olisi keskustassa vaan 2 km:n päässä siitä. En siis moiti radan rakentajia yhtään, ettei tätä vaihtoehtoa valittu.

Sitä taas ei ole 50- ja 60-lukujen vaihteessa kuitenkaan osattu ajatella, että Pori-Haapamäki rata lakkautetaan ja asema voidaan myöhemmin siirtää keskustaan. Siihen aikaan elettiin Lättähattujen kultakautta ja odotukset paikallisliikenteen osalta olivat vielä korkealla.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

No hyvä ihminen sentään. Eikö mieleen juolahda edes nämä kaksi ilmeistä vaihtoehtoa: Pori - Haapamäki -radan siirto.

Luitko edes mitä edellä kirjoitin? Tarjosin tismalleen samaa vaihtoehtoa (teoreettisella tasolla).

Käytännössä on tietysti selvää, ettei moista ratkaisua kannattanut toteuttaa. Parkanon keskustaajama oli siihen aikaan 2500 asukkaan kylä. Ei sellaista varten ole järkevää pidentää uutta oikorataa vähintääkin se 2 km sekä samanaikaisesti vielä muuttaa Pori-Haapamäki radan linjaustakin.

oikorata olisi linjattu Tampereelta tullessa Hiukan Parkanon länsipuolelle ja sieltä vanhaan Pori - Haapamäki -rataan kiinni.

Tästä olisi hyvinkin aiheutunut jo 10 km:n ylimääräinen lenkki oikoradalle. Tai sitten linjaus olisi pitänyt vetää suoraan Parkanon keskustaa ympäröivien mäkien ja järvien läpi. Ei kai kukaan radanrakentaja lähde sellaiseen maastoon, kun kunnollistakin ratapohjaa löytyy muutaman kilometrin päästä?
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Keskustelun aiheena näyttää olevan, olisiko Parkanon rata pitänyt rakentaa eri paikkaan. Oma mielipiteeni on seuraavanlainen.

Pori - Haapamäki -radan sijasta olisi aikoinaan pitänyt rakentaa radat Tampere - Hämeenkyrö - Kankaanpää - Kauhajoki ja Pori - Kankaanpää. Hämeenkyrö on teollisuuspaikkakunta, jossa varmaan olisi ollut kuljetustarpeita. Rakennuskustannusten säästämistä varten rata olisi jatkunut ensin Hämeenkangasta Kankaanpäähän ja sieltä Pohjankangasta Kauhajoen suunnalle. Kauhajoellehan oli jo valmis rata Seinäjoen suunnalta. Kustannusten säästämiseksi oli ratoja jo aiemmin linjattu Salpausselkää ja Lohjanharjua pitkin. Rakentamalla rata Porista vain Kankaanpäähän asti olisi vältetty rahan hukkaaminen sittemmin tarpeettomaksi osoittautuneeseen Kankaanpää - Haapamäki -rataan. Tampere - Kauhajoki - Seinäjoki -rata olisi ollut sen verran suora, että sitä ei olisi tarvinnut oikoa uudella radalla. Tosin matka Tampereen ja Seinäjoen välillä kestäisi jonkin verran kauemmin kuin nykyään Parkanon kautta.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Pori - Haapamäki -radan sijasta olisi aikoinaan pitänyt rakentaa radat Tampere - Hämeenkyrö - Kankaanpää - Kauhajoki ja Pori - Kankaanpää.

Ihan mielenkiintoinen ajatus. Toki tuo olisi Tampere - Seinäjoki -välillä ainakin 70 kilometriä Parkanon oikorataa pidempi reitti, jolloin matka-aikakin olisi puolisen tuntia pidempi täyttä höökiä ajettaessa. Toisaalta junayhteyden varressa olevissa kunnissa on asukkaita seuraavasti:

Hämeenkyrö 10238
Jämijärvi 2161
Kankaanpää 12578
Karvia 2779
Kauhajoki 14457
Kurikka 10510
Ilmajoki 11532

Yhteensä 64255 asukasta (31.12.2006).

Mistään huimista asukasmääristä ei toki puhuta, mutta väkimäärä on kuitenkin ainakin moninkertainen Parkanon oikoradan vaikutuspiirissä asuvien määrään verrattuna.

Se mielenkiintoinen seikka tähän Tampere - Kankaanpää - Kauhajoki - Seinäjoki -rataan liittyy, että se on muutaman kilometrin tarkkuudella yhtä pitkä kuin Haapamäen rata. Tampereelta Seinäjoelle olisi siis mahdollista ajaa kahta yhtä pitkää reittiä pitkin, jolloin sekä Tampereelle että Seinäjoelle saataisiin hyvät vaihtoyhteydet. Hommahan voisi mennä esimerkiksi siten, että joka toinen juna Helsingistä Ouluun ajaisi Kauhajoen ja joka toinen Haapamäen kautta. Vastaavasti näiltä junilta olisi aina yhteys toisen reitin junaan. Käytännössä Tampereen ja Seinäjoen välillä kulkisi aina kaksi junaa, toinen Kauhajoen ja toinen Haapamäen kautta.

Se "ongelma" tässä kyllä tulisi Parkanon oikorataan verrattuna, että tuollaisissa 10000 - 15000 asukkaan kaupungeissa olisi hyvä pysähtyäkin. Pysähdyksiä tulisi siis pakostakin sellaiset 4 - 5, mikä entisestään pidentäisi matka-aikaa Parkanon oikorataan verrattuna. Mutta jos olisikin rakennettu sekä tämä Ylöjärvi - Kankaanpää - Kauhajoki (juuri sen Kankaanpää - Haapamäki -yhteyden sijaan) että Tampere - Ylöjärvi - Parkano - Seinäjoki -radat niin systeemistä saisikin aika kivan...
 
Takaisin
Ylös