Parkanon radan linjaus

Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Jos rata kiertäisi Hämeenkyrön ja Ikaalisten kautta ja näissä vielä pysähdyttäisiin Ylöjärvi mukaanluettuna niin henkilöauto ja lentokone tuntuisivat äkkiä houkuttelevilta vaihtoehdoilta esimerkiksi Helsingistä Seinäjoelle tai Vaasaan matkustettaessa ja Helsingistä Ouluun junalla ei taitaisi mennä kohta kukaan.

En usko, että kaikkia Parkanonradan junia olisi missään nimessä laitettu pysähtymään väliasemilla. Nopeita Pendolinoja ja IC-junia kulkisi varmasti useita kertoja päivässä kuten nytkin ja erityisesti "prime timena". Arkiaamuisin olisi varmasti kannattavaa ajaa ainakin yksi taajamajuna Seinäjoelta Tampereelle ja iltapäivällä takaisin (ja ehkä toisinkin päin ainakin Tampere - Ikaalinen aamulla ja Ikaalinen - Tampere iltapäivällä, tuolla kun kulkee useampi bussilastillinen opiskelijoita päivittäin).

Muusta tarjonnasta voisivat huolehtia noin kolmen tunnin välein kulkevat IC:t (eli entiset pikajunat), joiden 7 tunnin kokonaismatka-ajassa Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Ikaalisten pysähdykset tuntuisivat sen 10 min verran.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Kiertorata Tampere-Ikaalinen-Kauhajoki-Seinäjoki lisäisi matka-aikaa Tampere-Seinäjoki välillä noin 20min, mutta lisäisi juniin entistä enemmän matkustajia väli-asemilta. Eli ne ketkä menevät Seinäjoelta nykyisin autolla Kauhajoelle, voisivat käyttää junaa. Tai Hämeenkyröstä Tampereelle. En nyt pitäisi kauhean suurena asiana, jos nykyisen 1h 15min sijaan menisi 1h 35min Seinäjoelta Tampereelle.

Toisivatko uudet välipysähdykset enemmän matkustajia kuin matka-ajan pidentymisen vuoksi menetetään? Tässä joudumme tietysti keskustelemaan pelkkien olettamuksien varassa.

Joka tapauksessa kaukojunaliikenne on Suomessa piristynyt olennaisesti 50 vuoden takaisesta. Näin siitäkin huolimatta, että 50 vuotta sitten kaukoliikennettä voitiin rautateillä hoitaa lähes monopoliasemassa toisin kuin nykyisenä autojen ja lentokoneiden aikakautena. Tällä perusteella väittäisi, että kaukojunaliikenteen kehittämiseksi suoritetut toimenpiteet (johon sisältyvät keskeisesti oikoratojen rakentaminen ja hiljaisimpien pysähdysten lakkauttaminen) eivät ole voineet olla täysin vääriä.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

En usko, että kaikkia Parkanonradan junia olisi missään nimessä laitettu pysähtymään väliasemilla. Nopeita Pendolinoja ja IC-junia kulkisi varmasti useita kertoja päivässä kuten nytkin ja erityisesti "prime timena". Arkiaamuisin olisi varmasti kannattavaa ajaa ainakin yksi taajamajuna Seinäjoelta Tampereelle ja iltapäivällä takaisin (ja ehkä toisinkin päin ainakin Tampere - Ikaalinen aamulla ja Ikaalinen - Tampere iltapäivällä, tuolla kun kulkee useampi bussilastillinen opiskelijoita päivittäin).

Aivan niin. Eli ratalinjauksen muuttamisella olisi luotu pohja ehkä yhden tai kahden paikallisjunaparin ajamiselle. Näin olematon tarjonta tuskin vähentäisi henkilöautoilua paljonkaan mutta riittäisi viemään pohjan pois nykyiseltä bussiliikenteeltä rahakkaimpien vuorojen menettämisen vuoksi. Varmaankin moisen nollasummapelin takia radan suunnittelijat ovat aikoinaan päätyneet nimenomaan oikoradan rakentamisen kannalle.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Aivan oikein, kyse on määrätietoisesta kehitystyöstä, jota voisi myös nimittää kermankuorinnaksi. Paikallisliikenne ei ole kadonnut, vaan se on lopetettu. On helpompi keskittyä vain kaukoliikenteeseen, jossa henkilöauto ja samaa nopeutta kulkeva bussi eivät ole kilpailukykyisiä. Ja jossa lentokonekaan ei kilpaile, kun rautatieasemia on vielä hieman enemmän kuin lentokenttiä.
Kyllä. On varsin kapea näkemys jonkun yksittäisen rataosan merkityksestä, jos oleellista on ajatella Helsingin ja Oulun välisiä matkustajia, kun he kuitenkin ovat vain yksi pieni osa matkustajista.

Paikallisliikenne on sallittua myös Ryttylässä, Herralassa ja Mäntsälässä, eikä se häiritse kaukomatkustajien rauhaa millään tavalla. Ei olisi ollut keneltäkään pois, että Parkanossakin olisi valittu toisin.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Paikallisliikenne on sallittua myös Ryttylässä, Herralassa ja Mäntsälässä, eikä se häiritse kaukomatkustajien rauhaa millään tavalla. Ei olisi ollut keneltäkään pois, että Parkanossakin olisi valittu toisin.

Eipä se häiritse kaukomatkustajien rauhaa, kun paikallisliikennettä varten on kokonaan omat junansa. Tämä onnistuu, kun mainitsemasi paikallisjunat ajavat yhteysväleillä, joiden molemmissa päissä on väestökeskittymä, joka kuuluu viiden suurimman joukkoon Suomessa. Mutta vaatii melkoista optimismia kuvitella, että Parkanon kokoista kylää varten kannattaisi järjestää omat paikallisjunavuoronsa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

On varsin kapea näkemys jonkun yksittäisen rataosan merkityksestä, jos oleellista on ajatella Helsingin ja Oulun välisiä matkustajia, kun he kuitenkin ovat vain yksi pieni osa matkustajista.

Minusta taas on kapea näkemys, että puolta Länsi-Suomea palvelevan radan linjauksessa pitäisi ensisijaisesti ajatella 2500 asukkaan taajamaa, jollainen Parkanon keskus radan suunnittelun aikaan oli.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Eipä se häiritse kaukomatkustajien rauhaa, kun paikallisliikennettä varten on kokonaan omat junansa.
Juuri tästä syystä onkin virheellistä vedota siihen, että on oikein vetää rata kiertämään muutaman kilometrin päästä taajama, koska se hidastaisi ylimääräisen pysähdyksen vuoksi kaukojunan kulkua.

Parkanon 2500 asukkaan taajama ei ole mikään pikkukylä paikallisjunaliikenteen kannalta. Rautatieliikenteen etuhan on on siinä, että samaa rataa voi käyttää erilaiseen liikenteeseen. Jos ajatellaan, että rautatie rakennetaan kaukoliikennettä varten (kun kerran sitä nyt pidetään etusijalla), paikallisliikenteen tarpeet maksavat vain yhden pysäkkilaiturin verran. Ja kalliimmalle investoinnille eli radalle saadaan pelkkää kauokoliikennettä enemmän käyttöä.

Antero
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Parkanon 2500 asukkaan taajama ei ole mikään pikkukylä paikallisjunaliikenteen kannalta.


Minusta 2500 asukkaan taajama on todella pikkukylä raideliikennemielessä. Ainakin jos sijaitsee keskellä ei mitään eikä sieltä ole minkäänlaista työmatkaliikennettä kunnan ulkopuolelle. (Tilanne 1960-luvun alussa.) Ja kuka olisi voinut 60-luvun alussa kuvitella, että kovin moni "hullu" kävisi vapaaehtoisesti yli 20 kilometrin päässä töissä?

Vaikka minusta ei ole ympäristömielessäkään mitään syytä rakentaa tolkuttoman pitkiä työmatkayhteyksiä, kun lähempänäkin voi asua. Vrt. Parkano-Tampere. Koko nykyinen työmatkavähennyssysteemi on syvältä ja kannustaa rakentamaan pitkin metsiä.

Ihmisiä pitäisi kannustaa muuttamaan lähelle työpaikkoja, ei pendelöimään pitkiä matkoja. Mahdollisimman tiheä kaupunkirakenne on ekologinen.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Minusta 2500 asukkaan taajama on todella pikkukylä raideliikennemielessä. Ainakin jos sijaitsee keskellä ei mitään eikä sieltä ole minkäänlaista työmatkaliikennettä kunnan ulkopuolelle.
Jos näin olisi, miksi tämän pikkukylän asukkaat ostavat autoja, jos eivät kerran koskaan matkusta minnekään eivätkä siten tarvitse niitä? Miksi Parkanoon on maantie, kun kukaan ei sitä käytä?

Siksi, että ihmiset tekevät tietyn määrän matkoja, muistakin syistä kuin päivittäisiä työmatkoja. Jos ei pääse junalla, niitä ei tehdä junalla.

Kauko- ja paikallisjunaliikenne ovat luonteeltaan eri asiat. Mitä pidempiä matkat ovat, sen harvemmin niitä tehdään. Siksi kaupunkien välisessä liikenteessä tarvitaan isompia asukasmääriä kuin pienten paikkojen välisessä tai kaupunkien ja pientaajamien välisessä liikenteessä.

Ihmisiä pitäisi kannustaa muuttamaan lähelle työpaikkoja, ei pendelöimään pitkiä matkoja. Mahdollisimman tiheä kaupunkirakenne on ekologinen.
Olen aivan samaa mieltä, mutta täytyy olla myös realisti. Joukkoliikenteen lopettaminen ei ole keino saada ihmisiä asumaan tiiviimmin, koska he voivat asua hajallaan käyttämällä autoa. Päin vastoin, tarjoamalla hyvää joukkoliikennettä ihmiset voidaan houkutella asumaan tiiviimmin, koska he eivät silloin tarvitse autoa.

Antero
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Onko tämä tieto vai oma olettamuksesi? Minulla on kyllä ollut käsitys, että Parkanosta on iät ajat suuntauduttu nimenomaan Tampereen suuntaan eikä Poriin.

Tämä tieto oli äidiltäni, joka asui lapsuutensa ja nuoruutensa Parkanossa 1960- ja 1970-luvulla. Hänen perheeseenkin tilattiin Satakunnan Kansaa, joka oli kuulemma yleinen tapa siihen aikaan. Parkano kuului myös Satahämeen alueeseen. Parkanossa on jopa Ylä-Satakunnan musiikkiopisto, joka palvelee Parkanoa, Ikaalisia ja Kihniötä. Parkanon nuoret lähtivät aikoinaan Kankaanpäähän Satakuntaan etsimään huveja, näin tapahtui pari vuotta sittenkin kun Hesari teki artikkelin Parkanon miesten kuolleisuudesta, joka lähentelee Venäjän luokkaa. Pohjois-Satakuntalaista Parkanoa myös kutsutaan Satakunnan Lapiksi, sillä alueen luonto muistuttaa Lapin luontoa.

Eli aika vahvat siteet Satakuntaan Parkanolla on ja on ollut, siksi onkin jännä, että 1993 se liitettiin Tampereen vaikutuspiiriin Pirkanmaan maakuntaan.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Eihän nykyäänkään Helsingistä Ouluun junalla mene juuri kukaan. Juna on toki täynnä koko välin Hki-Oulu

Juna ei todellakaan ole täynnä koko välin ja toisaalta koko välin matkustajiakin on enemmän kuin "juuri kukaan". Olen matkustanut melkein kaikki Oulun ja Helsingin väliset matkani junalla, useita vuodessa, ei kuitenkaan kuukausittain. Kokemukseni mukaan samassa vaunussa on useita koko välin matkustajia. Oulusta lähteviä ei useinkaan ole paljon, mutta Seinäjoelta juna voi tulla melkein täyteen. Mielestäni kuusi tuntia Pendolinossa ei ole päiväjunamatkaksi liian pitkä. Tietysti olisi vielä mukavampaa, jos matka-aika olisi vaikka viisi tuntia. Matkustukseni on siirtynyt yöjunista päiväjunien suuntaan sitä mukaa kuin päiväjunat ovat nopeutuneet.

Ennen vanhaan lentoliput olivat kamalan kalliita. Yhteen aikaan niitä saattoi saada halvallakin, jos osti lipun puoli vuotta etukäteen tai suostui lähtemään Oulusta yömyöhällä tai Helsingistä niin aikaisin, että Vantaalle olisi pitänyt käytännössä ajaa taksilla. Nykyään kuulemma lentokentällä matkustaja on terroristi kunnes toisin todistaa. Myös ympäristöystävällisyyden kannalta lentoliikenteen maine on huono. Ei oikein houkuttele.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Eihän nykyäänkään Helsingistä Ouluun junalla mene juuri kukaan.

Eipä niin, lentoja kun on hyvin tarjolla ja hinnoittelu maltillista. Suosituimpia ja kannattavimpia reittejä ovat Helsinki-Oulu, Helsinki-Rovaniemi, Helsinki-Kuopio ja Helsinki-Vaasa.

Vielä reiteillä Helsinki-Kemi, Helsinki-Joensuu, Helsinki-Kokkola, Helsinki-Kajaani, Helsinki-Seinäjoki, Helsinki-Jyväskylä, Helsinki-Pori lentokone peittoaa helposti junan matka-ajassa ja matkustajia riittää ihan mukavasti.

Sen sijaan lyhyemmillä etäisyyksillä Helsinki-Lappeenranta, Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku on juna kilpailukykyisempi, vaikka lentoliikennettä näihin paikkoihin tarjotaankin.

Savonlinna ja Varkaus ovat vähän kysymysmerkkejä, että minkä takia niihin ei matkusteta lentäen nykyistä enempää, kun taas vastaavalla etäisyydellä oleviin muihin pienempiin kaupunkeihin lentoliikenne kannattaa. Junaliikennekin on ollut Savonlinnaan ja Varkauteen pitkälti ostoliikennettä, tosin oikorata taisi muuttaa tämän tilanteen Savonlinnan osalta.

Mielestäni kotimaan lentoliikenne on ok, jos se hoidetaan polttoainetehokkailla potkuriturbiinikoneilla, jotka saastuttavat yhtä vähän kuin bussit, jos ovat täyteen lastattuja. Suihkukoneilla hoidettavaa kotimaanliikennettä en kannata.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Ihmisiä pitäisi kannustaa muuttamaan lähelle työpaikkoja, ei pendelöimään pitkiä matkoja. Mahdollisimman tiheä kaupunkirakenne on ekologinen.

Jos pienellä paikkakunnalla asuvassa perheessä on kaksi työssäkäyvää, ei ole epätavallista, että toisen työpaikka on toisella paikkakunnalla ja ehkä kaukanakin.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Jos pienellä paikkakunnalla asuvassa perheessä on kaksi työssäkäyvää, ei ole epätavallista, että toisen työpaikka on toisella paikkakunnalla ja ehkä kaukanakin.

Jos nämä pienet paikkakunnat ovat nauhamaisessa ketjussa, kuten pääradan varsi Helsingistä Riihimäelle, työssäkäynti onnistuu hyvin puolen tunnin välein kulkevalla junalla. Edellytyksiä voisi nykyisestä vielä parantaa ottamalla Helsingistä Riihimäelle käyttöön yhteisen lippujärjestelmän, jolla voisi matkustaa myös paikkakuntien paikallisbusseissa, jotka tulisivat pari minuuttia ennen junan tuloa ja lähtisivät pari minuuttia junan jälkeen. Bussien syöttöyhteyksiä olisi joka junaan, jolloin voisi olla varma jatkoyhteydestä.
 
Vs: Uusi linjaus vs. lisäraide

Kyllä se matka-aika enemmän pitenisi. Kilometreissä matkaa tulisi lisää vähintään 70 km ja lisäpysähdykset kasvattaisivat matka-aikaa kukin vähintään muutamalla minuutilla. 40 min voisi olla lähemäpänä todellista, Junilla jotka eivät väliasemilla pysähtyisi pidennys olisi puolisen tuntia.

Hmmm, 70km. En tarkoittanut Kankaanpäästä asti kiertää. Vaan linjaa Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Karvia-Kauhajoki-Seinäjoki, joka on vain 38km pidempi kuin nykyinen Parkanon oikorata. Eli kyllä se tarkoittaa vain noin 20min matka-ajan lisäystä. Riippuen tietenkin pysähdysten määrästä.
 
Takaisin
Ylös