Mahdolliset junayhteydet Ruotsiin ja Viroon ja edelleen Keski-Eurooppaan

Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

Voisiko suurnopeuskalustollakaan ja suoraa tunneli/silta-reittiä pitkin käytännössä liikennöidä päiväjunia Suomesta Keski-Eurooppaan?
 
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Venäjällä tuskin rataverkkoa ryhdytään tuplaamaan 1435:n vuoksi.
Ilmeisesti kirjoitustani on tulkittu väärin. Tarkennan hieman.

Jos ajetaan suhteellisen nopeita junia (v_max<250 km/h) suhteellisen pitkiä matkoja kahdella eri raideleveydellä (esim. Oulu - Helsinki - Tallinna - Budapest), kannattaa ehdottomasti käyttää vaihtuvaraideleveyksisistä kalustoa. Jos sen sijaan ajetaan erittäin nopeita junia (v>250 km/h), jotka vain käväisevät Suomen rataverkolla (esim. mainittu Lontoo-Turku-Helsinki), on mielestäni parempi rakentaa lyhyt pätkä normaalilevyistä rataa. Minun mielestäni ei ole mitään järkeä ajaa erittäin nopeaa junaa nykyistä rantarataa pitkin, joten Elsa on rakennettava tällaisessa tapauksessa kuitenkin.

En usko meren ylittävään tai alittavaan Turku-Tukholma-junayhteyteen. Uskon, että ainoa naapurimaahan rakennettava rautatietunneli on Talsinki-tunneli. Ja Tallinnasta etelään on pitkä matka leveäraiteista rataa, jota ei mielestäni kannata rakentaa normaalileveydelle. Tällöin kaikki Suomen ja muun EU:n väliset junat ovat aina vaihtuvaraideleveyksisiä.

Tässä tapauksessa kansainvälisessä liikenteessä tulee aina vaihtoja, sillä Pariisi-Suomi-juna ei voi pysähtyä jokaisella rataverkkomme asemalla. Vaihtoja ei voida täysin välttää, mutta ne kannattaa tehdä mahdollisimman helpoiksi. Esimerkiksi niin, että Suomi-muu-EU-juna lähtisi illalla Helsingistä. Suomessa matkustaja voisi siis tehdä lyhyen päiväjunamatkan illalla Helsinkiin, jossa voisi vaihtaa pitkän matkan yöjunaan. Vasta tässä yöjunassa olisi se hytti, jonne voisi levitellä ne tavaransa niin, ettei niitä enää määränpäässä haluaisi kerätä kasaan.

Pariisi-Moskova-juna ei ole ikinä kulkenut Helsingin kautta eikä varmaan ikinä kuljekaan. Pariisin ja Moskovan välillä on lyhyempiäkin reittejä. Muistaakseni joskus on ollut ajossa myös Lontoo-Moskova-juna. Onkohan tuo ollut pisin Euroopan sisäinen makuuvaunureitti? Molemmissa junissa on muuten ollut vaihto maiden pääkaupungeissa, sillä juna ei kulkenut Vladivostokiin asti eikä Liverpooliinkaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: VR:n henkilöliikenteen strategia

Voisiko suurnopeuskalustollakaan ja suoraa tunneli/silta-reittiä pitkin käytännössä liikennöidä päiväjunia Suomesta Keski-Eurooppaan?
Jos rakennettaisin radat erittäin nopealle (v>300 km/h) junalle, olisi mahdollista liikennöidä päiväjunia Helsingistä Berliiniin ja yhden yön junia Helsingistä Budapestiin. Näillä väestömäärillä en usko noin nopean radan rakentamiseen. Uskon, että Varsovaankin matka kestäisi niin pitkään, että siinä ehtisi nukkumaan yli kahdeksan tuntia.
 
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Ja Tallinnasta etelään on pitkä matka leveäraiteista rataa, jota ei mielestäni kannata rakentaa normaalileveydelle. Tällöin kaikki Suomen ja muun EU:n väliset junat ovat aina vaihtuvaraideleveyksisiä.

Tallinnan ja Keski-Euroopan välinen rata on tarkoitus lukemieni raporttien perusteella rakentaa kokonaan uusiksi, taisi olla jopa puhetta kokonaan uudesta radasta Tallinnasta Riikaan ja siitä eteen päin Kaunakseen, Varsovaan ja Berliiniin. Tämä on ilmeisesti tarkoitus toteuttaa normaalilevyisenä. Tämän takia täytyykin miettiä, olisiko tunneli Helsingistä Tallinnaan järkevää toteuttaa normaalilevyisenä vai leveäraiteisena. Ja miten on jatko Suomen puolella, tulisiko esimerkiksi tehdä Helsingistä Tampereelle sekä Helsingistä Turkuun normaalilevyiset TGV-tason radat jatkoyhteyksiä varten, Tampereen tapauksessa nykyradan rinnalle, Turun tapauksessa ELSA-linjausta mukaillen.

Tampere ja Turku ovat mielestäni järkevimmät jatkoyhteydet Suomessa tälle Keski-Euroopan linkille suurina kaupunkeina. Jos uusi itärata Helsingistä Pietariin tehdään Kotkan kautta, jota nyt liikenne- ja viestintäministeriössä tutkitaan, voitaisiin miettiä senkin toteuttamista normaalileveydellä riippuen siitä, mikä on Venäjän puolella asenne heidän rataleveyksiensä muuttamisen suhteen. Jos ELSA-rata ja itärata toteutettaisiin kimpassa molemmat normaalilevyisinä TGV-ratoina, voitaisiin alkaa liikennöidä samalla suoria nopeita junia Turku-Helsinki-Kotka-Pietari.

Lisätietoja projektista englanniksi EU:n sivuilta:
http://www.rail-baltica.net/
 

Liitetiedostot

  • item_275_bilde.jpg
    item_275_bilde.jpg
    17.1 KB · Lukukerrat: 586
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Jos ajetaan suhteellisen nopeita junia (v_max<250 km/h) suhteellisen pitkiä matkoja kahdella eri raideleveydellä (esim. Oulu - Helsinki - Tallinna - Budapest), kannattaa ehdottomasti käyttää vaihtuvaraideleveyksisistä kalustoa. Jos sen sijaan ajetaan erittäin nopeita junia (v>250 km/h), jotka vain käväisevät Suomen rataverkolla (esim. mainittu Lontoo-Turku-Helsinki), on mielestäni parempi rakentaa lyhyt pätkä normaalilevyistä rataa.

Olen samaa mieltä peruslogiikasta. Oma oletukseni on, että Suomea parhaiten palvelisi se, että ajetaan täällä vain suhteellisen nopeasti mutta pitkiä matkoja ja ulkomaiden suurnopeusradoilla voitaisiin ajaa samalla kalustolla erittäin nopeasti. Tätä logiikkaa ajatellen on loppujen lopuksi melko sama kummalla raidenopeudella kotimaiset erittäin nopeat ratayhteydet toteutetaan, kunhan kalusto mahdollistaisi vaihtuvan raidevälin käytön, jolla saadaan periaatteessa koko Suomen rataverkko tavoitettua tarvittaessa.

Tässä tapauksessa kansainvälisessä liikenteessä tulee aina vaihtoja, sillä Pariisi-Suomi-juna ei voi pysähtyä jokaisella rataverkkomme asemalla. Vaihtoja ei voida täysin välttää, mutta ne kannattaa tehdä mahdollisimman helpoiksi. Esimerkiksi niin, että Suomi-muu-EU-juna lähtisi illalla Helsingistä. Suomessa matkustaja voisi siis tehdä lyhyen päiväjunamatkan illalla Helsinkiin, jossa voisi vaihtaa pitkän matkan yöjunaan. Vasta tässä yöjunassa olisi se hytti, jonne voisi levitellä ne tavaransa niin, ettei niitä enää määränpäässä haluaisi kerätä kasaan.

Miksei samantien kannattaisi ajaa tuo sama juna Rovaniemeltä asti Pariisiin? Jos oletetaan että mennään Tallinnan kautta, reitti menisi esim. Rovaniemi - Oulu - Seinäjoki - Tampere - Helsinki - Tallinna - Riika - Kaunas - Varsova - Berliini - Bryssel - Pariisi. Pysähdykset vaikkapa vain mainituissa kaupungeissa. Suomen sisällä ajettaisiin rataosan mukaan joko pikajunan, Pendolinon tai mahdollisen vielä nopeamman junan nopeudella ja ulkomailla suurnopeusradoilla aina kuin mahdollista.

Usein Suomen päässä katsotaan vain, että Rovaniemi on tuppukylä ja Lappi lähes asumatonta. Mutta toisaalta näin tarjottaisiin suora yhteys Suomeen päin suuntaaville hiihtoturisteille ympäri Eurooppaa. Jos pyydettäisiin vaihtamaan Helsingissä ja matkustamaan sen jälkeen vielä erikseen 5-10 tuntia lisää (riippuen siitä miten radanparannustyöt etenevät tulevaisuudessa), voi olla että moni jäisi tulematta.

Loppujen lopuksi Suomen sisälläkin pitää ajaa junia ja yhdistämällä Euroopan-juna ja kotimaanjuna saataisiin sujuvampi vaihdoton yhteys molempiin suuntiin. Periaate on sama kuin bussiliikenteessä kaupungin läpi kulkevilla heilurilinjoilla. Ja tämä hiihtoturismi on vain yksi käytännön esimerkki -- uskon että vastaavia hyötyjä löytyisi matkan varrelta muitakin.

Samasta syystä uskon vahvasti että reitti Rovaniemi - Oulu - Seinäjoki - Tampere - (pysähtymättä Riihimäen tulevan kolmioraiteen kautta) - Lahti - Viipuri - Pietari olisi hyvä asia. Pietarissa on paljon varakkaita ihmisiä, jotka voisivat mielellään lomailla Suomessa jos yhteyksiä olisi riittävästi tarjolla eri puolille maata. Ja päinvastoin, jos joskus viisumitilanne helpottuu. Vaihto Riihimäellä ja uudestaan Lahdessa ei kuulosta hyvältä, ja vaihto Tikkurilassa kiertää ihan liikaa.
 
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Samasta syystä uskon vahvasti että reitti Rovaniemi - Oulu - Seinäjoki - Tampere - (pysähtymättä Riihimäen tulevan kolmioraiteen kautta) - Lahti - Viipuri - Pietari olisi hyvä asia.

Tämä kuulostaa hyvältä reitiltä. Lahden ja Tampereen välinen junayhteyskin saataisiin samalla. Samalla voisi olla junayhteys Kolari - Oulu - Kajaani - Kuopio - Kouvola - Viipuri - Pietari. Näin kummatkin Lapin rataosat saisivat palvelua. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto olisi ajaa junaa Pietarista Kouvolaan, vaihtaa veturi toiseen päähän ja lähteä Lappeenrannan ja Joensuun suuntaan. Mukava vaihdoton junakyyti voisi olla houkutteleva vaihtoehto sinnekin päin. Tulisi mös tutkia muiden Suomen ja Venäjän välisten ratojen mahdollisuuksia matkailuliikenteessä. Imatra-Venäjä, Parikkala-Venäjä (ainakin kartassa rataa Venäjän puolelta Suomen rajalle asti), Niirala-Venäjä, Kainuu-Venäjä ja Salla-Venäjä. Näitä ratoja Venäjällehän on aika paljon!

Lisäksi jos vähän poiketaan juna-aiheesta, niin lentokonereittejäkin avaamalla voitaisiin lisätä matkailua Lappiin. Reitti Tukholma-Rovaniemi-Murmansk voisi olla kokeilemisen arvoinen. Rovaniemeltä Murmanskiin on ainakin joskus lennetty, mutta pelkkä tämä reitti ei kannattanut. Tukholman reitin osana se voisi toimia. Sama pätee juniin, pelkkien välipaikkakuntien avulla reitti ei useinkaan kannata, mutta kun kummassakin päässä on isoja keskuksia, niin pienet välipaikkakunnat saavat ylipalvelua "ilmaiseksi" hyvän sijaintinsa ansiosta. Bussipuolella esimerkkeinä Mäntsälä, Huittinen ja Heinola.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Monivirtaratkaisun tekeminen on kohtuullisen yksinkertaista. Jokaisessa kännykässäkin nykyään monivirtamuuntaja. Vaihtuvan raideleveyden junan tekeminen ja varsinkin sen saaminen kestämään on paljon vaikeampaa.
Sähkötekniikka on nyt helppoa, kun on tehty töitä ja ratkaisut on keksitty. Vaihtuva raideleveys on yksinkertaista mekaniikkaa siitä, missä kohdassa pyöränrenkaat ovat toisiinsa nähden. Olennaista on, että renkaiden lukitus on kyllin luja, jotta siitä ei aiheudu hallitsematonta värähtelyä. Nyt se voi tuntua vaikealta, mutta kun asian kanssa on tarpeeksi tehty töitä, sekin on helppo juttu.

Antero
 
Rautatietunneli/junalauttyhteys Porkkalasta/Hangosta Viroon Paldiskin lähelle kuulostaa hankkeena mielenkiintoiselta. Jatkoyhteydekseen se tarvitsisi nopeaan liikenteeseen soveltuvan radan Riian ja Vilnan kautta Puolaan. Siten saataisiin radalle riittävästi matkustajia ja rahtia, jotta se kannattaisi investointina. Eteen tulee kuitenkin telien vaihto tai vastavanlainen muu operaatio Puolan rajalla, ellei Varsovaan asti ole Neuvostoliitttolaisten rakenennuttamaa rataa olemassa. Ainakin Balttian rata helpottaisi Venäjän ja keskisen Euroopan yhteyksiä.
Uskoisin rautatielautan Merenkurkun yli tai rautatien Ahvenenmaan kautta Tukholmasn pohjoispuolelle olevan ajattelemisen arvoinen idea. Se nopeuttaisi yhteyksiämme keskiseen Eurooppaan ja muihin pohjoismaihin. Ja olisi talaoudellinen piristys myös pohjoisen Ruotsin ja Norjan teollisuudella ja matkailulle.
 
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Minusta kaikki matkustajaliikenteen junalauttayhteydet Suomesta ovat kuolleena syntyneitä ideoita. Suomi- Ruotsi laivamatka on niin pitkä, että matkustajalautassa on paljon mukavampi viettää aikaa kuin junalautassa. Jos halutaan matkustaa junalla, on helpompi luoda yhteyksiä Ruotsiin, joissa juna pysähtyy laivan lähelle(vrt. Turun satama).
Kun edes tulisivat! Turussa toimii, mutta Tukholmassa on pitkä ja hankala matka rautetieasemilta satamiin. Kuitenkin raiteet, oikein sähköistetytkin, on vedetty Siljan käyttämään Värtanin satamaan, mutta niitä ei haluta käyttää.

Junalauttayhteydet toimivat hyvin vain silloin kun lautalla kuljettava matka on lyhyt. Kyse on vähän lossityyppisestä toiminnasta, joka on siltojen rakennustekniikan myötä hiljalleen häviämässä. (Tämä ei koske tavaraliikennettä, jossa mukavuudella ei ole väliä.)

Helsinki-Tallinna välille (ja siitä keski-eurooppaan) ei taas ole ilman tunnelia tehtävissä minkäänlaista järjellistä yhteyttä. Junatunneli Tallinnaan voi joskus tuoda muutoksen.

Helsinki-Tallinna välimatka vastaa pituudeltaan Ruotsin Trelleborgin ja Saksan Sassnitzin välistä junalauttamatkaa. On totta että junalautta Hki-Tallinna vaikuttaa turhalta, mutta jos tavaraliikennettä alettaisiin harjoittaa maiden välillä junalautalla niin voisi sama lautta ottaa jonkun matkustajavaununkin silloin tällöin, esim yöaikaan, joka jatkaisi etelään.

t. Rainer
 
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Tallinnan ja Keski-Euroopan välinen rata on ilmeisesti tarkoitus toteuttaa normaalilevyisenä. Tämän takia täytyykin miettiä, olisiko tunneli Helsingistä Tallinnaan järkevää toteuttaa normaalilevyisenä vai leveäraiteisena.
Ei, ei ja ei. Tätä asiaa on käsitelty omassa viestiketjussaan. Mielipiteet jakautuivat kahtia. Normaaliraiteisessa radasta Helsingistä tai Tallinnasta Puolaan on se ongelma, että niitä raideleveydenvaihtolaitteita tarvitaan kymmenkunta enemmän kuin leveäraiteisessa radassa. Pidetään siis radat täällä leveäraiteisina.

Tampere ja Turku ovat mielestäni järkevimmät jatkoyhteydet Suomessa tälle Keski-Euroopan linkille suurina kaupunkeina.
Ehkä. Kalliita suurnopeusjunia ei kannata ajaa Rovaniemelle asti, jos ne kulkevat Tampereen ja Rovaniemen välin hitaasti ja niissä on vain vähän kansainvälisiä matkustajia. Tällöin juna kannattaa jättää Helsinkiin tai Tampereelle (Tampereelle vain, jos kansainvälisellä junalla voidaan korvata jokin Helsinki-Tampere-IC2-junista). Jos sen sijaan matkustajat sankoin joukoin matkustavat Berliinistä Rovaniemelle, ei ole mitään järkeä pitää Tamperetta junan pääteasemana.

os uusi itärata Helsingistä Pietariin tehdään Kotkan kautta, voitaisiin miettiä senkin toteuttamista normaalileveydellä riippuen siitä, mikä on Venäjän puolella asenne heidän rataleveyksiensä muuttamisen suhteen.
Ei voida. Venäjä ei ikinä muuta ratojaan normaalilevyisiksi. Suuria projekteja leveäraiteisten ratojen muuttamiseksi normaalilevyisiksi on tehty vain Pohjois-Amerikassa, ja siellä erityisesti Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen. Euroopassa tällainen projekti on ollut Iso-Britanniassa ja nyt Espanjassa. Venäjä ei ikinä muuta raideleveyttään, sillä hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin hyödyt.

Loppujen lopuksi Suomen sisälläkin pitää ajaa junia ja yhdistämällä Euroopan-juna ja kotimaanjuna saataisiin sujuvampi vaihdoton yhteys molempiin suuntiin.
Tässä olet aivan oikeassa! Mielestäni ei kuitenkaan kannata ajaa kalliita erittäin nopeita junia alhaisen nopeuden ratoja pitkin.
 
Vs: Raideleveyden vaihto radassa vai junassa

Venäjä ei ikinä muuta raideleveyttään, sillä hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin hyödyt.
Ja Venäjän kannalta on myös ns historialliset syyt, sillä asuuhan lännessä se suuri paha mörkö ;). jos on eri raide leveys niin vihulaisen juna joutuu hidastamaan rajalla :)
 
Mikä olisi Suomen puolella paras linjaus Tallinnaan meren ali kulkevalle radalle?

Mahtuisiko Rautatientorin metroaseman eteläpuolelle samaan syvyyteen uusi tunneli, josta rata lähtisi suoraan kantakaupungin alitse merenalaiselle osuudelle?
 
Joinakin kesinä on ollut muutamana lauantaipäivänä reittilennot Zurichista sekä Rovaniemelle että Kuopioon. Olisiko Järvi-Suomi ulkomaisista turisteista tarpeeksi kiinnostava myös kansainvälisen junaliikenteen kannalta?

Kymmenen vuotta sitten matkustin Berliinistä iltapäivällä lähteneellä junalla Malmöön. Sassnitzin satamassa junalautan sisään tavaravaunujen sekaan työnnettiin vain yksi matkustajavaunu. Kulkeneeko sekään juna enää?
 
Joinakin kesinä on ollut muutamana lauantaipäivänä reittilennot Zurichista sekä Rovaniemelle että Kuopioon. Olisiko Järvi-Suomi ulkomaisista turisteista tarpeeksi kiinnostava myös kansainvälisen junaliikenteen kannalta?

Täytyy muistaa, että matkailu on vain yksi aspekti tässä. Voi olla että ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa lentämistä on pakko vähentää tai siitä tulee liian kallista. Osa työmatkojen lentomatkustuksesta korvautunee videokonferensseilla mutta osa todennäköisesti junamatkustuksella. Silloin matkustettaisiin harvemmin, kun matka olisi hitaampi, mutta pyrittäisiin ottamaan kaikki hyöty irti perillä vietetystä ajasta (kenties oltaisiin saman tien perillä muutama päivä pidempään kuin nykyisin).

Parhaimmillaan junamatkustus onkin miellyttävämpää kuin lentäminen: voi paljon vapaammin puuhastella omiaan kuten nukkua, surfailla vaikka netissä tai syödä kunnon aterian ravintolavaunussa (toivottavasti!). Jalkatilaakin on enemmän, ja mikä ettei pitkillä matkoilla voisi olla nykyisenkaltaisen päivävaunuistuimen ja makuuhytin välimuotona runsaasti kallistuva, myös nukkumiseen soveltuva leveä istuin. Eikä tarvitse taistella tietään lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen kautta portille ja kuluttaa tuohon vähintään puoltatoista tuntia.

Euroopassa tämä on jo totta Brysselin, Pariisin ja Lontoon välillä, ja veikkaan että ympäristösyyt laajentavat junalle ominaista matkustusaluetta vähitellen Euroopan laidoillekin, vaikka matka-aika onkin hyvin pitkä. Silloin kansainväliset yhteydet myös muualta kuin Helsingistä ovat osa Suomen alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Uskon että kysyntää on kumpaankin suuntaan, jos tarjonta strukturoidaan ja markkinoidaan oikein. Eihän se tietysti kultakaivos sinänsä liene, mutta yhdistämällä kotimaan- ja ulkomaanjunat saataisiin minimipanostuksella suhteellisen suuri alueellinen hyöty aikaiseksi. Kotimaasta saadaan kuitenkin peruskuorma, joten se että juna jatkaa eteenpäin ulkomaille on lähes puhdasta lisäarvoa jolla luodaan uusia vaihdottomia yhteyksiä ja siten tavoitetaan suurempi potentiaalinen kysyntä kuin muutoin.

Samahan toimii jo Suomen sisällä: Oulun ja Helsingin välinen juna palvelee välejä Helsinki-Tampere, Tampere-Seinäjoki, Helsinki-Seinäjoki, Seinäjoki-Kokkola, Tampere-Kokkola, Helsinki-Kokkola, Kokkola-Oulu, Seinäjoki-Oulu, Tampere-Oulu ja Helsinki-Oulu. Lisäämällä paikkakuntia joko päätyihin tai keskelle palvellaan vastaavasti eksponentiaalisesti kasvavaa kohdemäärää. Melko kahjoa olisi ajaa yksi juna Helsingistä Seinäjoelle ja toinen Seinäjoelta Ouluun: menetettäisiin huomattava määrä suoria yhteyksiä ja aiheutettaisiin lukuisalle matkustajoukolle vaihtamisen vaiva. Sama pätee jos ulkomaille mennessä pitäisi vaihtaa junaa Helsingissä.
 
Takaisin
Ylös