Viestiketju: Virheellinen kustannusvertailu

Tästä pitäisi antaa vertailun tekijälle palautetta. Kehota käyttämään autoilun hintana valtion kilometrikorvausta, koska Autoliiton kanssa on sovittu, että se kuvaa autoilun todellista hintaa ja siksi sen saa verottomana.

Mutta näinhän se aina menee. Taannoin YLE-uutiset vertaili joukkoliikenteen hintaa puhuen kertalipuista. Ja työmatka-autoilu maksaa bensan, joukkoliikenne ei maksa kuukausilippua, vaan 22 x kertalipun.

Antero

Artikkelista voisi tosiaan antaa palautetta. Perhelippu olisi ehdottomasti pitänyt ottaa huomioon. Yle:n vertailu oli myös virheellinen koska eihän säännöllistä työmatkaa kuljeta kertalipuilla vaan kuukausilipulla.

Autoilun kustannuksien laskeminen on monimutkaista. Useimmat laskevat pelkät polttoainekulut. Autoliiton kilometrikustannuksissa on otettu huomioon kaikki mahdollinen kuten auton ostohinta ja vakuutukset. Mielestäni kumpikaan laskutapa ei ole oikea. Mielestäni auton ostohintaa ei pidä laskea auton käyttökustannuksiin koska hinta on jo maksettu eikä se siitä muutu ajoi autolla tai ei. Auton arvo kyllä laskee käytön aikana. Sama juttu vakuutuksissa ja autoverossa. Ne on maksettava vaikka auto seisoisi pihassa ja käyttäisi junaa. Itse pidän sellaista laskutapaa oikeana jossa otetaan huomioon polttoainekulut, renkaiden ym. osien kuluminen, auton likaantuminen ja siitä johtuvat pesukustannukset, tuulilasinpesuneste jne. Sen sijaan ostohintaa, vakuutuksia ja autoveroa ei tulisi ottaa huomioon.

Valitettavasti esimerkkiperheen tapauksessa usein on halvinta lähteä Oulusta Helsinkiin autolla jos sellaisen omistaa. Seutulippu on ehdottomasti henkilöautoa halvempi mutta yksittäinen kaukoliikenteen matka on yleensä halvempi kulkea autolla kuin jättää auto pihaan ja ostaa kertalippu.

Lähetin 2.1. lehdelle palautetta junamatkan hinnan osalta sähköpostitse. En ole nähnyt mitään reaktiota palautteeseeni.

Tänään Taloussanomat julkaisi vertailun samanlaisen esimerkkiperheen matkakuluista. Perheessä on isä, äiti ja kaksi noin 10-vuotiasta lasta. Tässäkin vertailussa auton kustannuksiksi on laskettu vain polttoainekulut mutta kuitenkin todetaan että auton kulumisen vuoksi todelliset kustannukset ovat suuremmat. Junamatkan hinnoissa on otettu huomioon perhelippu.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Tänään Taloussanomat julkaisi vertailun samanlaisen esimerkkiperheen matkakuluista. Perheessä on isä, äiti ja kaksi noin 10-vuotiasta lasta. Tässäkin vertailussa auton kustannuksiksi on laskettu vain polttoainekulut mutta kuitenkin todetaan että auton kulumisen vuoksi todelliset kustannukset ovat suuremmat. Junamatkan hinnoissa on otettu huomioon perhelippu.

Varsin asiallisesti tehty vertailu ja niin valitettavaa kun se onkin, tuo joukkoliikenteen kalleuden autoiluun verrattuna hyvin esille. Polttoainekustannusten käyttö vertailussa on mielestäni oikea vertailuperuste, auto on usein taloudessa joka tapauksessa olemassa.

Alunperin kirjoittanut Rehtori

Polttoainekustannusten käyttö vertailussa on mielestäni oikea vertailuperuste, auto on usein taloudessa joka tapauksessa olemassa.

Olen jyrkästi eri mieltä. Auton huollontarve on kilometripohjainen ja myös renkaat kuluvat kilometrien mukaan. Kun auto ostetaan ”joka tapauksessa”, ainoastaan ostohinnan kuoletuksen ja vakuutukset voi jättää pois, jos ollaan harkitsemassa tilannetta ”otanko pihasta auton vai jätänkö auton ja käytän julkisia”.

Tietenkin auton arvokin laskee periaatteessa auton kulumisen eli kilometrien mukaan. Mutta autokaupan hinnoittelu taitaa käytänössä mennä niin, että vaihtoauton hinnan määrää vuosimalli kilometreistä riippumatta.

Pitkillä matkoilla perheen autoilu tulee silti yleensä halvemmaksi kuin joukkoliikenne - täällä Suomessa. Koska täällä ei ole voimakkaasti degressiivistä pienryhmähinnoittelua, jolla tähdättäisiin nimenomaan kilpailukykyyn suunnilleen täyden (4-5 hlö) henkilöauton kanssa. Pidän tätä joukkoliikenteen tarjoajien typeryytenä pois lukien sellaiset suosikkivuorot, jotka tulevat täyteen nykyisilläkin hinnoilla.

Antero

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Tänään Taloussanomat julkaisi vertailun samanlaisen esimerkkiperheen matkakuluista. Perheessä on isä, äiti ja kaksi noin 10-vuotiasta lasta. Tässäkin vertailussa auton kustannuksiksi on laskettu vain polttoainekulut mutta kuitenkin todetaan että auton kulumisen vuoksi todelliset kustannukset ovat suuremmat. Junamatkan hinnoissa on otettu huomioon perhelippu.

Mielestäni tämä on oikea tapa tehdä vertailua vaihtoehtojen välillä, koska pääosalla perheistä joka tapauksessa on auto käytettävissään. Tietenkin voidaan laskea todellisia kustannuksia, jotka lienevät autolla suuremmat, mutta ne eivät ole kiinnostavia tässä tapauksessa.

Tietenkin kansantalouden kannalta tilanne voi olla erilainen, mutta silloin puhtaan erilaisesta vertailusta muutenkin.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Autoilua subventoidaan paljon julkista liikennettä enemmän. Tässä se taas tulee esille.
.

Ei pidä paikkaansa. Autoilijat maksavat huomattavia veroja. Valtio saa pelkästään bensaverona moninkertaisesti sen, mitä teiden raknetamiseen ja ylläpitoon käytettään. Vaikka kaikki autoliikenteen ulkoiset haitat huomioitaisiin, ei autoliikenne jääne nettosaajaksi. Kokonaisuutena autoliikenne, nykyisin veroin, maksaa aiheuttamansa kustannukset, jopa yli.

Joukkoliikenteen käyttäjät ovat ekologisesti pahempia, nekun eivät edes maksa haitoistaan. Mutta tämä on kokonaisuus: joukkoliikenne mahdollistaa auton käytön. Siinä mielessä joukkoliikennetukikin voidaan tulkita tueksi autoliikenteelle.

Ja tämä pätee siis lähinnä paikallisliikenteeseen, kaukoliikenne maksaa suunnilleen sen mitä aiheuttaakin (pois lukien lentoliikenne, joka ei maksa veroja esim. polttoainesta)

Alunperin kirjoittanut kemkim

Lisäksi jos ihmisillä olisi suuri halu käyttää julkisia, niitä käytettäisiin hinnasta riippumatta, aivan kuten autoakin.

Julkinen liikenne on nähtävä palveluna, jonka yhteiskunta tarjoaa. Saman lainen palvelu on mm. sähkö ja vesi. Nämä pitää olla tarjolla kaikille, tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Mutta ei tietenkään välttämättä vastikkeetta. Mielestäni nykyisestä koko maan kattavasta julkisen liikenteen järjestelmästä, joka toimii 24/7 voi aika paljon maksaakin.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Arvostuksien olisi muututtava. Edullisimmat julkisen liikenteen muodot ovat taajamajuna, ExpressBus ja halpalennot. VR:n normaalit kaukojunat ovat melkoisen kalliita.

Minä en oikein ymärrä tätä esitystä. Asenteiden pitäisi muuttua, mutta kuitenkin puhutaan lähinnä hinnoista.

Kari

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kun auto ostetaan ”joka tapauksessa”, ainoastaan ostohinnan kuoletuksen ja vakuutukset voi jättää pois, jos ollaan harkitsemassa tilannetta ”otanko pihasta auton vai jätänkö auton ja käytän julkisia”.

Kysymys on myös mukavuudesta, ja paljonko siihen haluaa panostaa. Jollain max 3 tuntia kestävälle Hki-Mikkeli matkalle perheen auton käyttö on monasti mielekkäämpää, mutta kun on päästävä Lappiin asti, niin ei se ajamienen olekaan niin kivaa, ja moni maksaa ihan mielellään enemmän siitä että pääsee junalla kuin että joutuu ajamaan 12 tuntia ja kuuntelemaan takapenkkiläisten räpätystä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tietenkin auton arvokin laskee periaatteessa auton kulumisen eli kilometrien mukaan. Mutta autokaupan hinnoittelu taitaa käytänössä mennä niin, että vaihtoauton hinnan määrää vuosimalli kilometreistä riippumatta.

Mun kokemuksieni perusteella, jos kyseessä on isompi auto, niin se menee kaupaksi likisamaan hintaan kilometreistä riippumattta, mutta pienemmässä, Golf/Corolla -luokan perheautossa ja sitä pienemmissä, keskiarvoa ylittävät kilometrit alentavat jo vähäsen jällenmyyntiarvoa. Kaikkein eniten kilometrit rokottavat sellaisissa vähän eksoottisissa autoissa, jotka vaativat perusteellisia huoltoja joka 80-100 tkm kohdalla, ja joiden varaosat ovat tunnetusti kalliit, eikä valinnanvaraa korjaamoissa ole.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pitkillä matkoilla perheen autoilu tulee silti yleensä halvemmaksi kuin joukkoliikenne - täällä Suomessa. Koska täällä ei ole voimakkaasti degressiivistä pienryhmähinnoittelua, jolla tähdättäisiin nimenomaan kilpailukykyyn suunnilleen täyden (4-5 hlö) henkilöauton kanssa. Pidän tätä joukkoliikenteen tarjoajien typeryytenä pois lukien sellaiset suosikkivuorot, jotka tulevat täyteen nykyisilläkin hinnoilla.

Osaatko sanoa näppituntumalla, onko missään länsi-Euroopassa nykyisin enää perheen halvempaa matkustaa pitkiä matkoja junalla kuin autolla?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kysymys on myös mukavuudesta, ja paljonko siihen haluaa panostaa.

Niin minustakin. Ja ilmeisen moni onkin onneksi halukas maksamaan välttääkseen puolen vuorokauden ajamisen Suomen halki esim. hiihtolomamatkalle.

Moni autoilija ”tietää” mikä on oikea valinta, vaikka ei olisi koskaan kokeillut joukkoliikennettä pitkillä matkoilla. Toisaalta ymmärrän hyvin ”toisen pään” ongelman: Suurimmissa kaupungeissa on vielä kohtuullisen helppo päästä kotiovelta liikkeelle joukkoliikenteellä, mutta sama ei ole tilanne matkan toisessa päässä. Useinmiten lienee niin, että mökillä ei käytännössä voi elää ilman autoa. Mökki sijaitsee kaukana palveluista, ja ennen lähimmät kyläkaupatkin ovat lopettaneet automarkettien viedessä vähätkin asiakkaat.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Osaatko sanoa näppituntumalla, onko missään länsi-Euroopassa nykyisin enää perheen halvempaa matkustaa pitkiä matkoja junalla kuin autolla?

Ihan vain sillä näppituntumalla, Keski-Euroopassa rautateillä on erilaisia viikonloppu- ja perhelippuja, joiden hinta verrattuna yksittäisiin lippuihin on erittäin edullinen.

Keski-Euroopan markkinat eroavat kuitenkin suomalaisesta. Siellä autoilu on suhteellisesti halvempaa, etäisyydet ovat lyhyitä, on todellinen suurnopeusjunaverkko ja halpalentoliikenne kilpailee junien kanssa. Moottoriteillä on myös oikeasti ruuhkaa toisin kuin meillä koskaan. Eli pari sataa moottoritiekilometriä voikin kestää 4 tuntia, eikä rinnalla ole entistä 2-kaistasta maantietä tyhjänä. Matkustajan valintatilanne on siis aivan toinen kuin meillä.

Antero