Näitä osuuksia ainakin suunniteltiin sähköistettävän muutama vuosi sitten Vaasa-Seinäjoki, Hanko-Hyvinkää ja Niirala-Säkäniemi/Joensuu-Uimaharju.
Onko nyt mitään projekteja kunnostaa rataverkkoa suuremmille nopeuksille? Koska tulee valmista? Miten iso projekti olisi esimerkiksi nostaa Karjalan oikoradan nopeutta 140 km/h:sta vaikka 160 km/h tai 220 km/h Pendolinoille tai tavallisille IC-junille? Lahden oikorata Lahteen ja päärata Tampereelle ovat kunnossa, mutta niiden jälkeen junien kulku syvemmälle maakuntiin alkaa tahmata. Mitä kauemmas maakuntiin mennään, sitä hitaammaksi kulkeminen muuttuu.
Yöbussissa on tunnelmaa
Näitä osuuksia ainakin suunniteltiin sähköistettävän muutama vuosi sitten Vaasa-Seinäjoki, Hanko-Hyvinkää ja Niirala-Säkäniemi/Joensuu-Uimaharju.
Suomessa 140 km/h suurempi nopeusrajoitus edellyttää kaikkien tasoristeysten poistamista. Se lienee suurin ja kallein este nopeuksien nostamiselle. Ratageometria on joissakin kohteissa ongelma, toisissa taas ei. Päällysrakenteen kunto voi nyt olla este, mutta tällaiset päällysrakenteet tarvitsisi muutenkin kunnostaa.
Vaikuttaako sähköistäminen mitenkään rataosuuksien liikenteeseen? Aletaanko esimerkiksi Vaasaan ajaa nopeampia junia tai enemmän suoria junia Helsingistä? Miksi vaasalaiset haluavat sähköistystä? Pendolinoja tuonne tuskin kannattaa ajaa, jos halutaan palvella radan varttakin.
Yöbussissa on tunnelmaa
Yöbussissa on tunnelmaa
Tasoristeysten poistaminen Kiteen ja Joensuun väliltä on käynnissä ja koko Parikkala-Joensuu-rataosan tasoristeysten lukumäärä on pikku hiljaa laskenut jo muutaman vuoden. Valitettavasti Parikkala-Säkäniemi-radalle rakennettiin aikoinaan vielä tasoristeyksiä suurin piirtein joka lehmipolulle toisin kuin Tampere-Parkano-Seinäjoki-radalle. Ajattelutapa selvästi muuttui 60/70-lukujen taitteessa (onneksi).
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Jos pendo on huono kiihtymään, tulisi sille jo suunnitella tehokkaampaa seuraajaa. Sm3 alkaa olla jo vanhentunut.
Yöbussissa on tunnelmaa
Paras näkemäni esitys Suomen rataverkon kronologisesta kehityksestä Internetissä löytyy Miikka Granlundin kotisivuilta: http://kiskojarru.net/?sivu=2&s=3
"Rataosat liikenteelle avaamisaikansa mukaan" on lueteltu Rautatietilastossa. Ajankohta kerrotaan päivämäärän tarkkuudella ja myös avatun rataosan pituus kerrotaan. Suomen Rautatietilasto 2007 löytyy linkistä,joka on osoitteessa http://www.rhk.fi/tietopalvelu/tilastot/2007/
Luettelon alku on pdf-tiedoston sivulla 11.